Grillattua broilerin tai maissikanan rintaa, tattirisotto!

Tässä reseptissä se juttu on TATTIRISOTTO!

Näin kostean alkusyksyn hyviä puolia kulinaristille löytyy ainakin metsästä. Armon vuonna 2014 on metsä pullollaan sienimaailman herkkuja. Keräsimme vaimoni kanssa tänään noin 3 kiloa tatteja ihan lähimetsästä. Kauniita ja hyväkuntoisia on vaikka millä mitalla. Puolet saaliista oli herkkutatteja, toinen puoli punikkitatteja.

Säästin päivän ruokaa varten noin 3 dl pannulla nesteistään vapautettuja herkkutatin siivuja. Broiskua oli jo ennestään varattu ruokaa varten, mutta varsinaista ideaa itse ruokalajin suhteen ei vielä ollut.

Tarvikkeet tattirisottoon:

3 dl tuoreita, esikäsiteltyjä herkkutatteja
4 dl carnaroli-riisiä
1 litra kasvislientä tai kanalientä ja valkoviiniä yhteensä
1 silputtu sipuli
reilusti voita
reilusti parmesan-raastetta

Risoton teko on aika rutiinia. Siitä ei kattilan vierestä kokki lähde minnekään vaan hämmentää ja lisäilee nestettä ja hämmentää. Loppusilaus parmesaanilla ja voilla - voilá.

Broiskua oli tällä kertaa varattuna taasen naturelleja rintaleikkeitä, joten luista saisi maukkaan liemen, eikä tarvitse käyttää fondia lainkaan. Suosittelen, sillä tämän helpommin ei maukasta lientä voi saada mistään. Kaiken lisäksi se herkullinen nahka on ja pysyy paikallaan ja maistuu vallan mahtavalta. Ei muuta kuin mausteita pintaan ja grilliä kohti. Taasen pitää muistuttaa, että VETÄYTYMINEN on broilerilla ihan yhtä tärkeää kuin muillakin grillilihoilla. Ensin kaunis pinta, sitten hento kypsytys ja lopuksi vetäytyminen foliossa. Sitten vain siivuiksi risoton kylkeen! Varokaa, ettei mene kieli mukana!

Itse teen homman niin, että grillaan rintafileet ensin ja sitten vetäytymisaikana teen risoton. Jos tuntuu siltä, että broileri jäähtyy liikaa, voi sen antaa vetäytyä esim. 50 - 75-asteisessa uunissa.

Annoskuva tulee, jos maltan ottaa.

Grillattua lime-valkosipulimarinoitua broileria, tiristettyjä kantarelleja ja hiekkamaan kullankeltaista siikliä

Syömme yleensä jostain syystä aina broilerin kanssa joko riisiä tai pastaa. Tällä kertaa listalle tuli kuitenkin torilta kassillinen mitä kauneinta hiekkamaan siikliä ja tuoreita kantarelleja vielä tykö. Juuri tuo sieni sai minut valitsemaan tällä kertaa perunan broiskun lisukkeeksi.

Broileri puolestaan on naturellia rintafilettä, johon vaihtelun vuoksi ajattelin hieman raikkaampaa maustusta limen avulla.

Tässä tykötarpeet:

500 g broilerin rintafilettä (ohutkin käy, mutta silloin pitää olla tarkkana, ettei mene grillissä kuivaksi)
1 limen mehu ja raastettu kuori
1 valkosipulin kynsi
loraus oliiviöljyä
merisuolaa myllystä
pippuria myllystä

1 litra kantarelleja
1 keltasipuli
kermaa
merisuolaa myllystä
pippuria myllystä

kullankeltaisia hiekkamaan siiklejä

Mahdolliset muut tykötarpeet maun mukaan.

Valmista marinadi ja laita rintafileet maustumaan. Limen kuoressa on ainutlaatuinen ja hienostunut, pähkinäinen maku, joten älä jätä sitä raastamatta. Siitä tulee "se jokin".

Pese perunat ja laita vesi kiehumaan. Kun vesi kiehuu, laita kattilaan reilusti karkeaa merisuolaa. Lisää perunat ja kun ne kelluvat pinnalla, ne ovat kypsiä. Kaada vesi pois ja peitä talouspaperilla ja kannella. Ne pysyvät hyvinä melko kauan.

Revi kantarellit käsin pitkittäisiksi riekaleiksi (ks. kuva). Pysyvät näin parhaimman makuisina ja säilyttävät myös herkullisen rakenteen.

Lorauta paistinpannuun tilkka vettä, jotta sienten liemi saa vähän apua päästäkseen ulos. Tulta alle ja kun sienet alkavat olla itkuvaiheen lopussa, lisää silputtu sipuli ja reilusti voita ja anna paistua hetki. Lisää sitten loraus kermaa (ihan maun mukaan). Voit tehdä ohuemman kastikkeen tai sitten ihan vain pienellä tilkalla niukemman lisukkeen. Täysin makuasia.

Grilli kuumaksi ja broiskut nopeasti kypsiksi ja muista antaa vetäytyä vielä foliossa! Sitten vain taasen ääntä kohti. Voilà!

Ravut ruotsalaiseen tapaan / Kräftor på Svenskt vis

Koska jostain syystä meillä on naapurimaastamme poiketen aivan erilaiset tavat sekä keittää että syödä rapuja, on pakko julkaista oma suosikkini, joka tulee Ruotsista. Parhaita ovat luonnollisesti itse pyydetyt ja keitetyt ravut, mutta saman liemen voi keittää myös kaupasta ostettuihin pakasterapuihin, kunhan sulattaa ne ensin ja laittaa sitten ravut yksitellen uuteen liemeen muutamaksi tunniksi. Suolan määrä on tunnetusti makuasia, mutta itselleni sillä on aivan käsittämättömän suuri merkitys juuri tässä yhteydessä.

Otetaan eläviä rapuja niin paljon kuin niitä sattuu olemaan
Vettä
Karkeaa merisuolaa 3 rkl per litra vettä ja samaan määrään aina 1 sokeripala
Kruunutillin varsia keitettäessä. Ne poistetaan ennen rapujen lisäämistä. Itse kruunut lisätään vasta jäähdytysvaiheessa. Itse keitän eläviä rapuja niin kauan, että selkäpanssarin etureunaan tulee vallea reunus. Samalla ravut nousevat myös pintaan. Keskimääräinen keittoaika lienee noin 8 minuuttia. Tässäkin taasen koulukunnat eroavat merkittävästi toisistaan. Kevyesti kypsennetyt ravut hoituvat noin puolessa tästä ajasta, mutta sitten niitä saa raapia pyrstön kuorista melkein murunen kerrallaan. Makuasioita taasen kaikki.

Sama ohje sopii molempiin variantteihin, siis sekä itse pyydettyiohin että pakkasesta otettuihin. Suolaliuoksesta syntyy 4,5 painoprosenttinen liuos, joka saattaa olla joillekin liikaa, mutta omasta mielestäni se on juuri sopiva. Ihan oikeasti ruotsalaisten mielestä se on vielä laimea! Siksi siis ihan oma ohje.

Suurin ero maittemme välisessä rapumaaottelussa on kuitenkin itse syömistilanteessa. Enkä tarkoita nyt tässä hyvää akvaviittia ja snapsilauluja, jotka omasta puolestani saavat jäädä ja korvaantuvat hyvällä valkoviinillä. Se suuri ja merkittävä ero on siinä, että ruotsalaiset laittavat tummaksi paahdetun leivän päälle voin lisäksi voimakasta juustoa (mieluusti Västerbotten) ja sen päälle tillisilpun ja ravunpyrstöt. Juuston ja ravun maut täydentävät toisiaan ja kokonaisuus on omasta mielestäni parempi kuin ilman juustoa.

Juoman suhteen koulukunnat menevät pahasti ristin, mutta itse lukeuden pelkän valkoviinin, mieluimmin rieslingin, kannattajiin. Viinaa voi juoda ihan muutenkin ja mukavaksi voi tulla myös.

Kuvassa kaupan pakasteravut odottavat suolaliemessä pääsyään parempiin suihin.

Kotitekoinen näkkileipä

Luulin, että näkkärin teko on vaikeaa. Ei ole! Riippuu varmasti kunnianhimon tasosta, mutta ainakin tämän reseptin avulla se oli helppoa. Ohje on varastettu Helsingin Sanomien ohjeen pohjalta soveltaen. Alkuperäisen ohjeen ohrajauho on korvattu ruisjauholla. Toimii! Alkuperäisohjeessa ei ollut kovinkaan hyviä ohjeita harvemmin leiponeille, joten niistä tein vähän yksityiskohtaisemmat, etei into heti laannu.

Tarvikkeet:

5 dl vettä
50 g hiivaa
7 dl vehnäjauhoa
4 dl puolikarkeaa spelttijauhoa
3 dl ruisjauhoa
1/2 tl suolaa

Lisäksi:

Ruisjauhoja kaulintaa varten
Seesaminsiemeniä
Maldon-suolaa
Vettä ja suti pensselöintiin
Pizzaleikkuri tai veitsi

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää jauhot ja suola ja anna koneen vaivata taikinaa voimakkaasti muutama minuutti. Huolehdi, että taikinasta syntyy pallo, joka ei tartu yltýmpäriinsä. Tämä hoituu lisäämällä jauhoja. Sopiva pallo saa kohota vedottomassa paikassa reilut 1/2 tuntia.

Kun taikina on kohonnut, jaa se pienehköisiin osiin, joista osasisit kuvitella kaulitsevasi pellilisen todella ohutta taikinalevyä. Mitä ohuempi sen parempi. Mietin, mahtaisiko pastakone toimia, mutten kuitenkaan uskaltanut ekalla kerralla kokeilla.

Nyt sitten viimeistään uuni 250 asteen lämpöön ja hihat rullalle, koska alkaa se työläin vaihe. Tähän mennessä ei oikeastaan ole paljon tarvittukaan työtä.

Ripottele leivinpaperin päälle ruisjauhoja ja kaulitse niiden avulla taikinasta ohut levy. Itse käytin piirakkakaulinta, koska sen avulla on helpointa siloittaa mahdolliset kohoumat. Ei kannata säästellä jauhossa taikinan päälläkään, koska kapulaan tarttuu taikinaa ihan hetkessä, jos jauhoja ei ole.

Siitä vain sitten ohut levy valmiiksi. Leikkaa pizzaleikkurilla levy ruuduiksi. Painele haarukalla levy kauttaaltaan täyteen reikiä, voitele vedellä ja ripottele päälle seesamsiemeniä ja sormissa hienonnettua Maldonia. Sitten vain pelti uuniin ja paistoa noin 10 minuuttia. Koska uunien teho voi vaihdella järkyttävän paljon, kannattaa seurata tarkkaan leivän paistumista. Omassa sähköuunissa optimiaika oli noin 7-8 minuuttia. Jäähdytä ja murra paloiksi.

Kaulittavaa syntyy yllättävän paljon, koska taikinalevt ovat ohuita. Ei kannata sortua samaan loppuväsähtämiseen kuin minä, eli viimeisen pellilisen liian paksuun taikinalevyyn. Mieluummin ohutta ja vähän vaikka vajaata, koska se paksu ei koskaan rapeudu! Paitsi tietysi jälkikuivauksella uunissa. Ei myöskään kannata kaulita kovinkaan montaa levyä kerrallaan, sillä taikina pyrkii nousemaan koko ajan ja paksuahan me emme halua!

Tässä onkin ehkä yksi suurimmista haasteista. Miten pitää näkkäri rapeana keskikesän ukkosen ja sateen kostuttamassa ilmastossa? Itse pakkasin rapeimmat palat heti tiiviiseen muovipussiin. Leipäkoriin jääneet suunnittelin jälkikuivata uunissa ja pakata niinikään tiiviiseen pussiin. Jos niitä vielä on jäljellä...

Seuraavalla kerralla kokeilen hieman erilaista jauhoyhdistelmää ja lisään aivan ehdottomasti mukaan myös kuminaa. Reilusti rukiisempi olisi minulle mieluisampi. Tästä vaan rohkeasti kokeilemaan.

Grillatut kreikkalaiset karitsanlihapihvit itse jauhetusta paistista ja kreikkalaiset lisukkeet

Tein kaupassa heräteostoksia ja ostin kaappiin tulevaisuuden varalle kreikkalaisia viininlehtikääryleitä ja paketin fetajuustoa. Ainahan niitä täytyy olla varastossa. Ne ovat niin hyviä ja perin työläitä tehdä itse, joten käytän surutta näitä purkitettuja. Ja kas, yhtäkkiä koko porukka kotona alkaa puhua kuinka mukavaa olisi syödä lammasta/karitsaa oikein kreikkalaisittain. Vastassa oli sunnuntai ja kunnon lihatiskit tietenkin kiinni!

Reipas kotikokkipoika karauttaa autollaan paikallisen marketin pihaan ja ostaa pakastealtaasta karitsan luuttoman paistin. Tästä se lähtee! Kyseinen pala oli tunnelileikattu karitsan paisti, eli takajalkaa, josta setä on leikannut veitsellä reisiluun pois, mutta jättänyt kuitenkin lihan yhtenäiseksi palaksi. Tällaista on kivampi käsitellä yleensä. Juuri tähän tarkoitukseen sillä ei ole mitään merkitystä ja käytännössä huomattavasti edullisempi lammaskin olisi kelvannut ihan yhtä hyvin, mutta sitä ei ollut tarjolla. Paisti vain pakkauksessaan kylmään vesihauteeseen ja noin 4 tunnin sulattelun jälkeen alkaa liha olla leikattavissa. Sitten vain taasen lihamylly esiin ja karitsaa jauhamaan.

Sen verran on nyt tullut oppia tuon lihamyllyn käytössä, että kaikki mahdolliset kalvot kannattaa kyllä poistaa ennakkoon, jos se vain on mahdollista. Saahan ne sitten tuon lihamyllyn laipastakin pois, mutta ihan helkkarin paljon vaikeamman kautta. Jos joku vielä kuvittelee, että jauhelihassa voi olla mitä vaan, niin reippaasti kokeilemaan! Lihaa ja rasvaa voi olla, mutta kalvot eivät myllylle sovi. Kamaraa täytyy tietysti ainakin makkaramassassa olla jo ihan rakenteenkin takia, vaikka joku ihan julkisuudessa väittää, että se olisi jokin etu, ettei makkarassa ole kamaraa. Kaikki ruhon osat on käytettävä! Ajatelkaa jos vaikka Tapolalle joku saisi päähänsä väittää, ettei elukan verta voi käyttää makkaraan!!! Voisi tamperelaisilta mennä ohranjyvä väärään kurkkuun! Mistäs se musta sitten tehdään??? Kaikkea ei vain aina tule niin tarkkaan ajatelleeksi.Syödään, juodaan ja nautitaan ja sitten joku tulee sanomaan, ettei saisi.

Periaatteessa näitä pihvejä voi tehdä ihan perinteisen keftedes-lihapyörykkäohjeen mukaan, mutta turhat leivät tai korppujauhot ja kananmunan voi jättää pois. Lihaa oli tällä kertaa 1,4 kg, joten siitä riittää seuraavaankin päivään.

Tarveaineet:

Karitsan tai lampaan tunneliluuton paisti (n. 1,5 kg)
1-2 keltasipulia
4 - 10 valkosipulin kynttä
loraus oliiviöljyä
1 rkl jauhettua kuminaa/korianteria (itse käytin tällä kertaa korianteria)
2 rkl Maldon-suolaa  ja pippuria myllystä
silputtuja yrttejä (persilja, oregano, minttu, salvia, rosmariini tai timjami) taikka sitten kuivattuja, mitä sattuu olemaan kaapissa. Ei se koskaan ole niin karvan tarkkaa.

Jauha kaikki myllyssä karkeiammalla laipalla kolmeen kertaan. Paista koepallero, jotta suola ja muut maut ovat kohdallaan. Lisää tarvittaessa mausteita ja muotoile pihveiksi. Laita jääkaappiin odottelemaan, että saat lisukkeet tehtyä.

Nyt meni annostelut ja mausteet ihan nappiin ja pihvejä syntyi 9 kpl. Karkeasti laskien noin 2 € per kpl. Ei paha!

Tzaziki

Kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia
Raastettua kurkkua
Valkosipulia
Suolaa ja pippuria

Suolaa raastettu kurkku ja anna valua hyvin. Sekoita lopuksi kaikki. Mausta.

Maalaissalaatti - Horiatiki

Kurkkua
Tomaattia
Sipulia
Fetaa
Mustia Kalamataoliiveja
Oliiviöljyä
Minttua

Paloittele, sekoita ja mausta oliiviöljyllä ja mintulla.



Muita lisukkeita voit keksiä vaikka mitä.

Itsellä tosiaan seurana vielä viininlehtikääryleet, Dolmades ja valkosipulimarinoituja papuja. Muita hyviä ovat esimerkiksi munakoisokaviaari, Tabouleh (ei niin kreikkalainen bulgur-salaatti), Couscous, Hummus jne.

Grillattu Black Angus ribeye steak eli rotukarjan entrecote, couscous-rucola-mangosalaatti ja maustevoi

Taaskin hieman kesäisempi versio ihan vain ruokaisan salaatin kera, jotta helteisen päivän päätteeksi jaksaa vielä muutakin kuin nukkua.

Löytyi lähikaupasta oikein kunnon pihvikarjan entrecote eli amerikkalaisittain sanottuna ribeye steak. Nautaeläimen rotu kun oli vielä Black Angus niin ostopäätös oli helppo tehdä. Nämä kimpaleet olivat onneksi jo valmiiksi viipaleina ja painoivat noin 200 g per kipale. Kokonaisesta palasta saa myös hienosti siivuja, kunhan kotikokin veitsi on riittävän terävä. Tarkoitan siis aikuisten oikeesti terävä! Olen viime aikoina oppinut itse teroittamaan veitseni hiomakiven kanssa ja siitä syntyy kunnon jälkeä! Ei tarvitse nyhrätä tylsien puukkojen kanssa, saatikka antaa taitamattomien pikasuutareiden pilata kunnon veitset.

Terävyydestä huolimatta kannattaa kokonaisesta kimpaleesta leikata siivut vielä, kun liha on kylmää ja kovahkoa. Jos se on otettu ajoissa lämpenemään siivuttamatta, sitä voi yrittää saada pysymään kasassa esimerkiksi tuorekelmun kanssa, mutta tässä vaiheessa sen veitsen on oltava sitten jo huipputerävä.

Itse grillauksessa ei ole mitään sen kummempaa kuin pirun kuuma grilli. Itselläni on tällä hetkellä ainoastaan Beefeater-kaasugrilli, joka on kyllä ihan kaasugrillien aatelia, mutta kunnon hiiligrilli näihin pitäisi olla. Ja kuuma niin, että ihokarvat palavat kyynerpäihin asti. Siksi siis pitkävartiset grillikintaat ovat niissä oloissa paikallaan. Joudun nyt tyytymään siihen toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon eli kaasugrilliin, joka saa lämmetä todella kuumaksi.

Tarvikkeet noin suunnilleen tähän ateriaan:

200 g rotukarjan entrecotea per ruokailija
Oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria myllystä

Maustevoi:

Kunnon meijerivoita
Tuoretta valkosipulia puristetuna
Mausteita maun mukaan (chili, curry, korianteri, jeera, garam masala, muut yrtit jne)

Lisukesalaatti:

Keitettyä couscousia (noin 2 dl ennen keittämistä)
Nippu rucolaa
Muutama retiisi
1 Mango
Tuoretta basilikaa tai minttua tai korianteria

(Mahdollisesti myös halloumijuustoa, fetaa, oliiveja, papuja yms. Vain mielikuvitus asettaa rajat ja nälän taso tietysti määrän.)

Aterian kanssa nautimme italialaisen Apassimento di Emilia, 2011. Rosso Veronese IGT

Valkosipulimarinoidut grillatut jättikatkaravunpyrstöt, quinoa-mansikka-roquefortsalaatti

Nautinnollisempaa sapuskaa saa lusikalla ja kauhallakin hakea. Jättikatkan pyrstöt ovat toki hieman kiistanalaista ravintoa, mutta jos antaa pahimman omantunnontuskan levätä, niin nautinto on sitäkin suurempi.

Tämä ateria on varsin kevyt ja sisältää kohtuullisen paljon proteiinia. Kaikki karppaajat ja protskaajat nauttivat varmasti. Lisäksi quinoa tai kvinoa on myös gluteeniton ja siksi erinomainen myös keliaakikoille. Mansikka ja homejuusto tuovat sapuskalle mukavat kontrastit.

Tarveaineet 3:lle:

21 jättikatkaravun pyrstöä
loraus oliiviöljyä
1 iso valkosipulin kynsi
suolaa myllystä
pippuria myllystä
muutama tippa Tabascoa

Marinoi jättikatkaravun pyrstöt tässä sopimaksi katsomasi ajan

Salaattiin:

250 g kotimaisia tuoreita mansikoita (älä käytä tuontitavaraa, koska niistä voi kypsentämättömänä saada esimerkiksi hepatiitin tai vakavan vatsataudin). Tuontimarjat käyvät vain keitettynä esim. hilloihin.
100 g sekalaista lehtisalaattia (saa kaupasta valmiina pieninä annoksina)
3 retiisiä
1,5 dl quinoaa
50 g roquefort-homejuustoa
3 dl vettä
suolaa

Laita keitinvesi tulelle. Huuhtele quinoa kuumalla vedellä siivilässä ja kun keitinvesi kiehuu, lisää veteen ripaus suolaa ja lisää quinoa kattilaan. Anna kiehua 15 minuuttia miedolla lämmöllä. Valuta, huuhtele ja jäähdytä.

Paloittele mansikat neljään osaan. Lisää huuhdellut ja kuivatut salaatit sekä murustettu roquefort. Tähän käyvät lisäksi myös persikka, nektariini ja kaikki pähkinät ja siemenet.

Sekoita salaatti, grillaa ravunpyrstöjä puolisen minuuttia per puoli ja tarjoile heti! Kuohuviini on tähän aika hyvä!

Grillissä pariloitua, juustokuminalla maustettua nieriää, tuoretta Siikliä ja voisulaa

Tässä erittäin yksinkertainen kesäherkku, joka onnistuu samalla ohjeella mistä kalasta tahansa. Nieriän etu on, että sitä ei tarvitse suomustaa, koska sen suomut ovat niin pieniä, että kalan nahka on pehmeä ja sileä kuin iho. Kuha, ahven siika, hauki sekä särkikalat on pakko suomustaa ennen valmistusta, kuten myös muut lohikalat.

Aloitamme kaikessa yksinkertaisuudestaan hankkimalla kalakaupasta yhden kappaleen nieriää:

Jotta maut imeytyvät kalaan nopeasti ja tasaisesti, sen vatsaan kouraistaan mukavasti Maldon-suolaa ja pintaan leikataan molemmin puolin muutaman sentin välein kiduskannen muotoa mukaillen viillot näin:

Kalan pinta sivellään oliiviöljyllä ja siihen hierotaan Maldon-suolaa ja juustokuminaa. Huolehdi, että leikattuihin viiltokohtiin menee myös mausteita. Jätä maustumaan kelmun alle hetkeksi.

Laita perunakattila liedelle. Pese tuoreet siiklit hyvin harjalla. Kun vesi kiehuu, lisää karkea merisuola (ihan tavallinen käy) ja lisää veteen kauniin keltaiset perunat. Nyt äkkiä grillin parilaosio kuumenemaan! Itse en tällaista kokonaisena paistettavaa, pehmytlihaista kalaa laittaisi grilliritilälle, koska sillä on hyvin suuri todennäköisyys tarttua ritilään kiinni. Ilman grillin parilaosaa käyttäisin mieluusti halsteria, joka sopii myös hiiligrilliin ja nuotiollekin mainiosti. Halsterikin kannattaa kyllä öljytä ennen kalan laittamista sen puristuksiin.

Perunoiden kypsyessä keikautetaan nokare kunnon oikeata voita parilalle ja kala sen päälle paistumaan. Älä kääntele äläkä muutenkaan sörki kalaa, koska muutoin paistopinta menee pilalle ja nahka irtoaa. Anna paistua rauhassa, melko miedolla lämmöllä niin, että liha jää mediumiksi. Käännä kala ja toista sama. Voilá:

Kuvasta ei tullut niitä ihan kauniimpia, mutta kaunis ja aurinkoinen taivas peilautuu voisulan pinnasta ainakin hienosti. Annoskuva jäi ottamatta, koska nälkä vei taas voiton. Hyvää oli.

Lisukkeiden suhteen vain taivas on kattona. Kylmä kermaviilipohjainen soosi käy mainiosti, kuten myös remoulade, hollandaise tai pelkkä voisula kuten meillä. 

Rasvainen kala ja voi antavat mahdollisuuden vähän tuhdimpaankin kyytipoikaan, kuten esimerkiksi chardonnay:hen. Oma suosikki on kuitenkin hapokas riesling tai sauvignon blanc. Nam!

Halstrattu tartarpihvi lisukkeineen ja paistetut perunat

Tuli tuossa taannoin hankittua Kenwoodin yleiskoneeseen myös lihamylly. Yhdet Falafelit on myllyllä tehty (suosittelen), mutta tänään on ensi kertaa oikein paistia tartar-muotoon luvassa. Fileet ovat ihan liian hyviä tähän tarkoitukseen, jos ne myllyllä tekee. Terävällä veitsellä raapien on se oikea tapa, mutta perin työläs. Tehty on monta kertaa, mutta jotain on jäänyt puuttumaan. Yleensä se on se lihan nuoruus, joka tässä mättää. Fileitä ei raaskita säilyttä niin pitkään, että niihin muodostuisi oikein entsymaattisesti myös makua. Mureushan niissä on jo valmiiksi.

Tätä kirjoittaessani on naudan sisäpaisti vielä kokonaisena kimpaleena jääkaapissa. Siinä on sen verran ikää, että myös maku lienee kohdillaan.

Oikeaoppiset kumppanit tartarpihville ovat raaka sipuli, etikkapunajuuri, suolakurkku
tai kapris

sekä raaka munankeltuainen ja tietenkin ranskalaiset perunat joko jo edellä mainitun bearnaisekastikkeen taikka majoneesin kera. Itsellä menee tällä kertaa kaikki muut paitsi tuo keltuainen, koska kananmunat ovat yllättäen kaapista lopahtaneet. No, vahinko ei sinällään ole suuri, koska pihvit on tarkoitus nopeasti halstrata, jolloin niiden luonne hieman muuttuu. Silti kaikki on lopulta makuasiaa. Samasta syystä myös bearnaise vaihtuu valmiiseen majoneesiin...

Tarvikkeet, kun tehdään lihamyllyssä:

Hyvin raakakypsynyttä naudan paistia (herkuttelijan nälästä riippuu määrä)
Keltasipulia/punasipulia/salottisipulia, maun  mukaan
Kaprista
Suolakurkkua
Etikkapunajuurta
Perunoita
Majoneesia tai Bearnaise-kastiketta
Hyvää punaviiniä kokille ja lähes yhtä hyvää ruokailijoille
Salaattia terveysintoilijoille

Tästä alkaen herkkusuulla on paljon vaihtoehtoja. Sipulin ja kapriksen ja suolakurkun voi jauhaa lihan mukaan ja silloin tulee hieno tasainen massa jo valmiiksi maustettuna (karkein terä myllyssä ja vain kertaalleen jauhaen). Toinen vaihtoehto on jauhaa lihaa erikseen ja hienontaa lisukkeet lautasille lisättäviksi. Itse suosin tällä kertaa jälkimmäistä vaihtoehtoa. Molemmat sopivat juuri halstrattuihin pihveihin mitä parhaimmin.

Oikein raakoihin ei mielestäni ole kuin yksi vaihtoehto: kaikki erikseen ja sipulirenkaan sisään pihvin päälle raaka keltuainen!

Paloittelen lihat myllyyn sopiviksi paloiksi ja kiinnitän lihamyllyyn sen karkaimman laipan. Hienonnan perunoiden paistuessa voisessa pannussa sipulin, kurkun ja mahdolllisesti punajuuret. Kapriksille riittää pelkkä valutus.

Nopea kierrätys lihamyllyn kautta, päälle myllystä suolaa ja pippuria ja muotoile sopivan kokoisiksi pihveiksi. Pannu/parila todella kuumaksi ja pihvien pintaan kevyt sively oliiviöljyä. Todella nopeasti reipas paistopinta molemmin puolin ja äkkiä lautasille. Pinnalla on siis paistopinta, mutta sisältä pihvi on edelleen tartar, eli ihan raaka. Sitten vaan lisukkeet kylkeen ja ääntä kohti!

Kuva tulee jos ehtii tähän hätään. Ei ehtinyt...

Pitkään grillattua, valkosipulivoilla täytettyä broilerin rintaleikettä, paistetut perunat, sipuli ja herkkusienten jalkojen kera

Tähän ruokailuun sattui komeita broilerin rintaleikkeitä. Suosin aina niitä, koska mukana tulee myös maku. Tarkemmin sanottuna nahka ja sen alla oleva rasva tuovat tälle tavaralle erinomaisen herkullisen maun.

Eiliseltä aterialta jäi reilusti valkosipulivoita, joten sen käytin rintaleikkeiden täyttämiseen ja herkkusienten jalat saavat tänään tehdä seuraa kala-aterioilta jääneille perunoille, jotka ajattelin paistaa kevätsipulin ja voin kera. Ei kannata heittää mitään hukkaan, koska aina voi soveltaa ja improvisoida jotain niin, että kaikki raaka-aineet tulevat käytetyiksi.

Ajattelin kokeilla kaasugrilillä epäsuoralla lämmöllä grillaten. Niinpä laitoin broiskuleikkeet alufolion päälle ja leikkasin niihin syvät viillot valkosipulivoille. Alle ripottelin vähän Maldonia.

Vähemmän kauniiltahan ne tässä vielä näyttävät, mutta nipistyksellä raot umpeen ja  reilusti suolaa ja pippuria kummankin puolen ja kapeaan riviin foliolle ja sitten grillin yläritilälle niin, että vain 1-2 poltinta on päällä ja nekin ihan minimissään. Arvelisin, että tästä syntyy noin 1 - 1 1/2 tunnin sessio.

Lisukkeeksi tekisin normaalisti joko mausteisen couscousin tai pilahviriisin, mutta nyt hyödynnetään vanhat (siis uudet vanhat) perunat pois kuleksimasta.

Tässä koko komeus vielä grilliparilan yllä ja päällä. todella mehukas broileri ja maukkaat lisukkeet!

Grillattua pihvikarja kuvetta (flank steak), valkosipulivoita, bataattia, herkkusieniä ja halloumijuustoa

Nyt saa vihdoin meiltäkin oikein kunnon lihoja aina vain yleisemmin. Viimeisin marketlöytöni oli pihvikarjan kuvepaisti, eli maailmalla jo pitkään herkuteltu flank steak. Se on vallan mahdottoman hyvää lihaa, vaikkakin meillä hieman vielä ylihinnoiteltua, joskin mauttomaan fileeseen verrattuna edullista.. Jos raakakypsytys on tehty riittävän pitkään, ei liha kaipaa mausteeksi kuin suolaa ja pippuria myllystä. Oman mieltymykseni mukaan naudanlihaa tulisi raakakypsyttää/riiputtaa 4 - 6 viikkoa. Monenkaan yrityksen rahkeet eivät tähän riitä ja varaston kierto hidastuu liikaa. Siksi niin usein kaupasta saatava liha on aivan liian nuorta heti syötäväksi eli noin kaksiviikkoista. Kannattaa siis ostaa ainakin vakuumipakattu nauta kotiin hyvissä ajoin ja jos jääkaappi on turvallisen kylmä, voi lihaa pitää siellä melko pitkään ja antaa entsyymien pilkkoa lihan sidekudosproteiinit eli kollageenit ja sitä kautta saadaan maukas ja murea liha. Täytyy muistuttaa, että jääkaapin lihaosaston tulisi olla max +3 asteista, jotta tämä olisi turvallista vakuumipakkauksissa. Muutoin voipi ikäviä listeriaa ja jopa botuliinia olla enemmän kuin Hollywoodin julkkisten otsissa! Mitatkaa kaappinne lämpö ihan oikeasti, koska muutkin safkat tarvitsevat ihan oikeasti kylmää!!!

Kuvepaisti kannattaa/pitää grillata kokonaisena ja siivuttaa sitten siivuiksi. Maksimi paistoaste on medium, sillä muuten on suuri riski siitä, että lihasta tulee sitkeää. Tällä kertaa kimpaleet olivat sen verran pieniä, että päätin laittaa vähän enemmän lisukkeita.

Kuvassa vajaan puolen kilon kuvelihas, joka korkeasta kilohinnasta huolimatta maksoi vajaat 9€. Kuten kuvasta näkyy, se on todella ohut, joten grillimestari saa olla tarkkana. Ei siis mikään grand kuvee. Lihassyyt erottuvat erittäin hyvin ja siksi lihas on helppo siivuttaa poikkisyin. Halutessaan  grillimestari tai ruokailija voi vielä jälkimaustaa lihan vaikka marinadilla tai majoneesilla tms. Taivas kattona tässäkin.

Tarveaineet:

Pihvikarjan kuvepaistia haluamasi määrä. Itse laskin puolen kilon riittävän kolmelle.
Isoja herkkusieniä 2 per ruokailija
Pekonia
Sulatejuustoa
1 bataatti (pari-kolme siivua per nuppi)
1 halloumijuusto (2-3 siivua per ruokailija)
Voita
Valkospulia
Ja se öljy on tietysti vain ja ainoastaan extra vergine oliiviöljyä!!!!

Ota liha lämpiämään hyvissä ajoin ennen grillausta. Irroita herkkusienistä lakit ja täytä ne esimerkiksi sulatejuustolla ja kiepsauta kauniisti pekonin syleilyyn. Jätä odottelemaan. (Säästä sienten jalat, koska ne voivat tuoda makua ihan mihin vaan; keittoon kastikkeisiin, liemiin yms. Jos ei heti ole käyttöä, pakasta tai kuivata ja jauha!)

Kuori bataatti ja siivuta se vajaan sentin paksuisiksi siivuiksi. Sivele kevyesti öljyllä ja jätä odottelemaan vuokaan. Tähän käy ihan yhtä hyvin vaikka isokokoinen peruna samalla tavoin siivutettuna tai sitten tilalle hyvä salaatti. (Jos kevennetään niin jättäisin myös valkosipulivoin pois)

Ota halloumi pois pakkauksesta, siivuta se terävällä veitsellä (tai osta valmiiksi siivutettuna) ja liota ylimääräinen suola pois kylmässä vedessä. Lopuksi sivele myös halloumisiivut kevyesti öljyllä ja laita odottelemaan.

Ota voi lämpeämään ja kun se on sopivan notkeaa, purista sekaan sopivaksi katsomasi määrä valkosipulin kynsiä. Omasta mielestäni nitä on kovin vaikeaa laittaa liikaa. Jos sovelletaan samaa sääntöä kuin kaupan valmisteissa, niin ainesosat ovat aina alenevassa suuruusjärjestyksessä. Valkosipulivoi sisältää täten enemmän valkosipulia kuin voita. Tässäkin voi käyttää mielikuvitusta ja soveltaa omaa makua lisäämällä vaikka chiliä, currya, korianteria etc. Kääräise valmis sekoitus pötköksi kelmuun ja laita jääkaappiin odottamaan siivutusta.

Tähän asti voi kaiken valmistella hyvissä ajoin, kunhan ei vielä mausta suolalla, joka vetä kaikki nesteet ulos ja grillattavat kuivuvat.

Itse jätin vielä bataatinkin siivuttamatta kaikkea muuta odotellessa. Myös öljyt sivelemättä vielä.

Kun hetki koittaa, lämmitä grilli ja suolaa ja pippuroi bataatti ja liha. Ekaksi bataati grilliin ja niihin sopivan kaunis raidoitus, jonka jälkeen ne voii nostaa ylemmälle ritilälle jälkikypsymään. Herkkusienet ja halloumi saavat saman kohtelun sopivassa järjestyksessä parhaan arvioinnin mukaan.

Liha grilliin ja nopea, mutta tehokas grillaus kummankin puolen ja nopeasti vetäytymään folioon. Päääsääntönä tupla aika foliossa verrattuna grillausaikaan. Sitten vaan kaikki pöytään ja liha viipaleiksi ja taasen ääntä kohti hyvän punaviinin komppaamana. Ja valkosipulivoita vaikka bataattien päälle makua tuomaan.

Kas tässä oma lautasellinen:

Perinteiset silakkapihvit grilliparilalla, uudet perunat ja dijonkermaviili

Klassikko, mutta grilliparilalla paistettuna jää tuoksu vain pieneen hetkeen ulkoilmassa. Muutoin saattaa tuoksahtaa asunnossa viikon.

Ainekset:

800 - 1.000 g silakkafileitä
Nippu tilliä
Ruisjauhoja
Dijon-sinappia
Sokeria
Suolaa ja pippuria myllystä
Uusia kotimaisia perunoita
1 purkki kermaviiliä
Reilusti voita paistamiseen

Lado avatut fileet nahkapuoli alaspäin leivinpaperiarkille. Suolaa ja pippuroi mullystä. Silppua tilli hienoksi silpuksi. Levitä tillisilpua joka toisen fileen keskelle. Käännä tillittömät puolet toisten päälle ja täytä tyhjät kolot kokonaisilla pihveillä. Jatka näin, kunnes koko arkki on täynnä silakkapihvejä. Päälle vielä suolaa myllystä ja siivilöi pintaan ruisjauhoja. Anna kuivahtaa noin vartin verran.

Ota uusi leivinarkki ja levitä nyt silakkapihvit jauhotettu puoli alaspäin ja taas suolaa ja ruisjauhoja.

Perunat on tietysti jo pesty ja merisuolalla maustettu keitinvesiu kiehuu kattilassa. Perunoiden koosta riippuen ajoita niiden keiton aloitus niin, että kaikki on yhtä aikaa valmista.

Kermaviilistä, reilusta ruokalusikallisesta Dijon-sinappia ja lopusta tillisilpusta teet hyvän kastikkeen hujauksessa. Ripaus sokeria pehmentää maun.

Grilli kuumenemaan ja perunat kattilaan. Silakat ja voipaketti mukaan ulos. Kannattaa ottaa myös lasta ja pinsetit, että saa kaiken mukavasti kääneltyä ehjänä.Lisäksi tietystialufoliota ja astia valmiille pihveille. Voita reilusti parilalle ja kun se on hiljennyt, niin silakoita päälle. Paista kunnolla ruskeiksi ja rapeiksi.

Itse valutin ylimääräiset voit pois grilliritilällä ennen pakkaamista folioon.

Tässä ei sitten kovinkaan kauaa nokka tuhise, jos lämpö vaan on kohdallaan. Sitten vain kapeisiin kasvoihin ja mahdollisesti perunoiden päälle vielä nokare voita.

Jäljelle jääneet pihvit (jos jää) kannattaa säilöä etikkaliemeen ja nauttia myöhemmin vaikka ruisleivän päällä.

Etikkaliemeen vain maun mukaan etikkaa (sortti maun mukaan), sokeria, suolaa, vettä ja mahdollisesti suolaa ja sipulisilppua. Nam!

Herkulliset BBQ-ribsit eli grillattua possunkylkeä parhaimmillaan

n. 1/2 - 2 kg tuoretta sian kylkeä
2,5 l vettä
3 rkl lihafondia tai pitkän kaavan mukaisesti tuoreet keittojuurekset, suola, chili, yrtit, pippurit yms. Tällä kertaa valitsin itse helpomman vaihtoehdon, eli fondin.

Laita kyljet kokonaisina suureen kattilaan ja kaada päälle kylmää vettä, niin että peittyvät. Jos olet fondilinjalla, voit lisätä sen heti, jos taasen pitkän kaavan kulkija niin anna kiehahtaa ja kuori vaahto pois ja lisää sen jälkeen juureksen ja mausteet. Muisutetaan toki, että molemmissa vaihtoehdoissa lopputulos on kauniimpi kuorimalla vaahto pois.

Keitä noin 3 tuntia miedolla lämmöllä ja anna sen jälkeen jäähtyä liemessä ihan kylmäksi. Tältä se voi näyttää, kun on keitetty ja paloiteltu:

Sen verran tässä palaa tuota aikaa, että on reilusti tilaa tehdä kunnon glace, eli varsinainen glaseerauskastike. Tässäkin mennään vähän maun mukaan, eli ne, jotka yhä tykkäävät savunmakuisista ribseistä käyttänevät ehkä valmista lempisoosiaan. Itse päädyin tällä kertaa kotitekoiseen ja savuttomaan varianttiin.

Glace-kastike

3 rkl extra vergine oliiviöljyä
1 rkl Heinz-ketsuppia
1 rkl soijakastiketta (Kikkoman)
2 rkl hunajaa
1/2 tl suolaa
1 tl sambal oelekia (tai enemmän maun mukaan)
1 tl jauhettua inkivääriä

Leikkaa kyljet kunkin luun välistä pienemmiksi paloiksi ja lado ne laakeaan vuokaan. Voitele kastikkeella ja anna odotella grillin lämpenemistä. Muista säästää soosia vielä grillaustakin varten!

Tältä sain omani näyttämään valelun jälkeen, mutta enne grilliä:

Tennispallon kokoinen määrä rasvaa irtosi keittovaiheessa ja se pitää laittaa biojätteeseen, kuten joulukinkun rasvakin. Jäihän sitä toki vielä nieltäväksikin, mutta ilman keittoa sitä menisi vatsaan varmasti enemmän. Sitten vain grillaamaan melko miedolla lämmöllä ja samalla valellen kastikkeella. Ei vie kuin vartin niin jo syödään.

Suosittelen ihan pelkkää salaattilisuketta! Ja ääntä kohti hyvän punaviinin saattelemana!

Tuoretta parsaa, turskan seläkettä ja lohta sekä sitruuna-kermakastiketta

Kevättalven herkkuja kohti... Tämä annos on kahdelle. Tarvikkeet:

200 g turskan parasta selystä
200 g parasta lohen filettä
1 dl kermaa
voita tarpeeksi
4 vihreää, tuoretta parsatankoa
1/2 sitruuna
suolaa ja pipuria myllystä
jotain tärkkelyslisuketta, jos haluat (perunaa, riisiä tai pastaa). Kaikki käyvät.

Tässä käytin itse molemmissa kalakomponenteissa Lidlin valmiita kalatuotteita. 200 g turskaa ja 1 200g lohimedaljonki. Ihan loistavaa kaikin puolin. Lisäksi halvempaa kuin missään muualla. Parsakin tuli samasta osoitteesta. Ei muuta kuin kokkaamaan.

Fisut lämpeämään hetki ennen paistamista.

Puserra puolikkaan sitruunan mehu kattilaan ja siivilöi sormillasi siemenet. Laimenna vesitilkalla ja kiehauta. Lisää kerma, samalla sekoittaen ja anna hautua miedolla lämöllä. Jos en muista jäljempänä mainita, niin mausta lopuksi suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria.

Nokare voita pannulle ja kun voi on lämmennyt, niin huuhdellut, katkotut parsat panulle paistumaan. Toiselle puolelle parsoja sitten turskat ja toislle lohet. Tietysti suolattuina ja pippuroituna. Lämpöä voi laskea vaikka tasolle 8, 12-asteisella platalla. Käännä fisut ja parsat ja toinen puoli saa paistua. Älä vedä överiksi, sillä paras fisun sisälämpö on 55 astetta. Muu on hieman liikaa. Toki makuasiaoita nämäkin.

Sitten vain äkkiä lautasille ja ääntä kohti.

Hänen kerallaan nautimme tätä viiniä, joka kaikessa maukkaudessaan ei kuitenkaan sopinut sitruunaisen happamalle kastikkeelle, vaan maistui liian makealta. Tuli kuitenkin kokeiltua. Viini on ihan loistava ja parhaimmillaan juustojen, omenan ja päärynän kera.

Naudan ulkofilee ja kasvishöystö homejuustovoin kera

Noin 200 g naudan ulkofilettä per naama
150 g voita
100 g sinihomejuustoa
2 perunaa
10 tuoretta herkkusientä
1 pieni kesäkurpitsa
valkosipulinkynsiä maun mukaan

Leikkaa lehmästä noin 200 g siivut per ruokailija ja anna lämmetä kunnolla. Siivuta potut ja herkkikset ja kippaa pannuun. Pieni tilkka vettä ennen voita voi auttaa nesteen irtomisessa sienistä. Sitten rasvaa pannulle ja kaunista pintaa aineksille. Koverretut ja itkeneet kesäkurpitsansiivutkin voivat lyöttäytyä porukkaan loppuvaiheessa. Muuta maustusta ei tarvita kuin suola ja pippuri. Nekin tietysti myllystä. Valkosipulin voi murskata sekaan keskivaiheilla.

Ajoissa kuutioidut palaset voita lämpenemään ja vastaavasti melkein sama märä homejuustoa kuutioiksi sekaan, Kun ovat pehmenneet, niin haarukalla hienoksi emulsioksi ja kelmupötköön jäähtymään. Ihan lopuksi vasta siivuiksi lihojen päälle.

Lehmän liha lienee lämmennyt tarpeeksi ja on aika siivuttaa se kunnon siipaleiksi. Sopivasti kullekin säädylle!
VOISSA paistaen, kunnnon väri molemmille pinnoille ja sitten folion sisään vetäytymän. Nyrkkisääntönä sama aika foliossa kuin pannullakin.

Kun lihat ovat valmiit, rakenna annokset lautasille ja taasen ääntä kohden:

Kuhaa neljällä tavalla, kukkakaalipuree ja kotitekoinen hollandaise

Neljälle. Valmistusaika noin tunti.

4 kuhafilettä
1 kukkakaali
2 perunaa
4 kananmunankeltuaista
1 rkl valkoviinietikkaa
1/2 sitruuna
n. 200 g voita
fenkolinsiemeniä
kuivattuja, jauhettuja suppilovahveroita
suolaa ja pippuria myllystä
leipäsiivu

Leikkaa kuhafileet ruodottomiksi  ja jaa ne samalla neljään osaan. Ohuimmat vatsasuikerot leikkaat pieniksi kuutioiksi, lisäät sekaan sitruunan mehua, suolaa ja pippuria, sekoittelet ja laitat chevichen jääkaappiin maustumaan.

Parhaat selkäfileet otat erilleen ja suolaat ja pippuroit ne. Selkäpuolen pyrstöpalat suolaat ja paneroit suppilojauheella. Vatsapuolen pyrstöpalat puolestaan suolaat, pippuroit ja maustat fenkolinsiemenillä. Anna kaikkien maustua hetki.

Hollandaisen tekoon auttaa haudutuskattila, sillä tässä ohjeessa kaikki valmistuu yhtäaikaa vain, jos kastike on valmiina, kun pureeta ja kaloja valmistellaan. Jollei haudutuskatilaa ole, valmistaudu vesihauderumbaan!
Miten tahansa, laita kattilaan 1 rkl valkoviinietikkaa, rouhittua valkopippuria ja 4 rkl vettä. Anna kiehua, kunnes noin kolmannes on jäljellä.

Kuori perunat ja pilko kukkakaali kattilaan. Kylmää vettä päälle ja merisuolaa sekaan. Kattilan alle lämpöä.

Laita voi sulamaan kattilaan ja erottele keltuaiset erilleen. Valkuaiset voit käyttää esim. marenkiin.

Tässä vaiheessa laita uuni noin 100 asteeseen ja vuoraa uunipelti alufoliolla, jakaen sen vielä kevyesti kolmeen osaan.

Voita pannuun ja sen hiljennyttyä, paista kukin kuhaerä järjestyksessä 1) suolattu, 2) sienipaneroitu ja 3) fenkolipäällystetty. Paista vain kevyt pinta. Lopun hoitaa uuni. Lado ne uunipellille ja pidä erillään uunin lämmössä.

Nyt kiireesti keltuaiset kattilaan ja vispilät hyrräämään, kunnes keltuaiset ovat mukavan sakeita. Sitten edelleen sekoitellen myös voisula sekaan. Tarkista maku ja lisää sitruunaa.

Kaada kukkis-pottukattilasta vedet ja muusaa sähkövatkaimella, lisäten samalla nokare voita. Vispaa kuohkeaksi. Valuta cheviche.

Paahda leivät ja voitele voilla. Kasaa niiden päälle cheviche. Lado lautaselle järjestyksessä miedommasta vahvimpaan samassa järjestyksessä kuin paistoit. Jos sinulla on pitkän malliset lautaset, niin annos on edukseen, kun fisunpalat ovat kauniissa rivissä ja muusi ja soosi välissä. KIIREHÄN tässä tuppaa tulemaan, mutta kyllä se onnistuu.

Tässä meitsin annoskuva:

Kunnon lihamureke ja muhevat kasvikset

Tähän kokonaisuuten tarvitset:

5-600 g naudan 10% rasvaa sisältävää jauhelihaa (unohda sana "paisti", koska siinä maksat turhasta)
1 broccoli
1 kukkakaali
1 purjo
3 valkosipulin kynttä
1 pkt halloumijuustoa
suolaa
pippuria
1 kesäkurpitsa
4 isoa tuoretta herkkusientä
4 terttukirsikkatomaattia
Kuivattuja, jauhettuja suppilovahveroita
NOMU-mexican-mausteseosta

Freesaa hienoksi silputtu purjo ja valkosipuli pehmeäksi. Kaada yleiskoneeseen. Jauhelihat sekaan. Raasta karkealla terällä myös halloumi ja mixaa kaikki sekaan. Ripauta sekaan mexican-mausteseosta.

Sekoittele lihat ja muut kunnolla sekaisin yleiskoneessa ja kippaa sekaan jauhettuja suppiloita. Anna vetääntyä hetki.

Muotoile massasta murekkeen näköinen pötkäle ja laita leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja heitä uuniin 175 asteeseen noin tunniksi.

Ryöppää parsakaalin ja kukkakaalin nuput suolatussa vedessä ja laita välittömästi kylmään veteen, ettei väri kärsi.

Puolita kesäkurpitsa ja koverra siemenet pois. Lohko herkkikset.

Yleensä tässä vaiheessa, on mureke jo lähes valmis. Ripottele uoan reunoille parsa- ja kukkakaalit sekä herkkiksit. Voit maustaa vielä myös muutaman terttukirsikkatomaatin puolikkaalla. Ei kun pesään ja lämpöä taasen kohti.

Fixaa salaatti ja odottele, että ruokailijat ehtivät samaan pöytään!

Broiler-munakoisovuoka

Tässä ihan sairaan hyvä safka, jos vaikka haluat kituutella vähillä hiilareilla tai ennen kaikkea HERKUTELLA hyvällä broilerruoalla. Näin se käy:

1 iso munakoiso
7 broilerin ohutleikkeitä, naturelleja ja maustamattomia (vajaa kilo siis)!!!!!
3 suurta tuoretta herkkusientä
1 iso keltasipuli
3 isoa valkosilpulin kynttä
2 dl punaviiniä
3 dl paseerattua tomaattia
1 tl sambal oelekia
loraus häränfondia
1 tuore bufala-mozarella
suolaa ja pippuria myllystä
NOMU-italialaista maustesekoitusta
Turkkilaista jogurttia
Kuivattuja yrttejä: oreganoa, basilikaa, timjamia, rosmariinia ja meiramia

Ota broiskut lämpiämään pakkauksessaan. Lado tomaattikastikkeen kiehuessa fileet leivinpaperille ja kuivaa ne ja anna edelleen lämmetä.

Tomskusoosiin silppua sipuli, valkosipuli ja herkkikset. Loraus oliiviöljyä kattilaan ja sipulit ja sienet sekan ja taas lievää freesausta. Kun sipuli alkaa kuullottua, roiskaise sekaan teelusikallinen sambalia, punaviini ja lopuksi paseerattu tomaatti. Jätä porisemaan miedolla lämmöllä vähintään tunniksi.

Siivuta munakoisot ohuiksi siivuiksi ja asettele leivinpaperille. Kiepauta myllystä merisuolaa siivujen päälle ja anna suolan vetää nesteet ulos koisoista. Samalla myös mahdollinen kitkerä maku lievenee. Sekoittele välillä tomskusoosia.

Suolaa, pippuroi ja mausta Nomu-mausteseoksella broiskut.


Lorauta paistinpannulle oliiviöljyä ja kuivaa talouspaperilla munakoisoviipaleet. Paista niitä pannulla molemmin puolin, kunnes ovat mukavan ruskeita. Ei tarvitse vetää överiksi öljyn suhteen, vaikka koisot imevät ihan kuinka paljon vaan. Paista koisojen jälkeen myös fileet kevyesti.

Levitä turkkilaista jogurttia uunivuoan pohjalle, asettele päälle ruskistetut munakoisoviipaleet. Kauho päälle mukava kerros tomaattikastiketta.

Lado broiskunfileet kaiken päälle ja kippaa päälle vielä loput tomaattikastikkeesta. 

Tämä komeus uuniin noin tunniksi. Kun kaikki näyttää hyvältä ja tuoksut täyttävät koko asunnon, leikkaa tuore bufala-mozzarella munaleikkurilla ohuiksi siivuiksi ja levitä tasaisesti annoksen päälle.

Paista vielä uunissa 175 asteessa, kunnes juusto on saanut kauniin värin, eli kutakuinkin näin.

 Sitten vain salaatin kera taasen ääntä kohti ja hyvää italialaista punaviiniä kyytipojaksi.

Paahdettua turskan selkäfilettä, rapeaa pekonia ja punaviinikastiketta

Resepti on saanut innoituksen norjalaisten tavasta syödä lipeäkalaa. Siis rapean pekonin ja punaviinikastikkeen kera. Päätin testata, kun loistavaa turskan selkäfilettä oli saatavana.

Taaskin ohje vain kahdelle:

2 x 100 g turskan hienointa selkäfilettä
4dl punaviiniä
2 tl sokeria
(balsamicosiirappia)
paketti pekonia
voita
suolaa ja pippuria

Tämän alkupalaksi syötiin tomaatti-vuohenjuustokeitto, joten tärkkelyspitoiselle lisukkeelle ei ollut tarvetta.

Aloitetaan lorauttamalla punaviini kattilaan ja sekaan mieluusti sokeri ja balsamicosiirappi. Annetaan hiljalleen pulputella tunti tai jopa kaksi.

Ota turskapalat lämpiämään, mutta pidä ne erillään muista raaka-aineista esim. kelmun avulla. Lado pekonit leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista rapeiksi 170 asteessa. Ota valumaan ja jäähtymään. Sekoittele välillä punaviiniä.

Kun alkukeitto on lautasella, laita pannu lämpiämään ja vatkaa punaviinireduktion sekaan nokare voita. Tulee kauniin kiiltävää. Pidä lämpimänä ja sekoittele tarvittaessa.

Reilu nokare voita paistinpannulle ja kun voi on hiljentynyt, laita suolatut ja pippuroidut kalaherkut pannulle. Tiputa lämpöä puoleen ja käykää sopan kimppuun. Kun keitto on syöty, on kala valmista tarjoiltavaksi. Asettele palat lautasille, lusikoi punaviinikastiketta ympärille ja murusta pekonia päälle. Taaskin ääntä kohti.

Tässä jos jossain, punaviini on paras kaveri!

Tomaatti-vuohenjuustokeitto, oliivifocaccia

Tämä toimii oivallisena alkuruokana vaikka mille. Tällä kertaa herkulliselle turskan selykselle, josta erillinen ohje. Leipänä omatekoinen focaccia, jonka ohjeita löytyy ihan mistä vaan. Ohje löytyy aiemmista resepteistä..

Pieni annos kahdelle:

1 pienehkö keltasipuli
1 valkosipulin kynsi
oliiviöljyä
pieni nippu tuoretta timjamia
70 g vuohenjuustoa
loraus kanafondia
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
3-4 dl paseerattua tomaattia
muutama tippa Tabascoa
suolaa ja pippuria myllystä
(kermaa)

Pilkkoa sipulit ja timjami pieneksi. Loraus oliiviöljyä kattilaan ja silput freesaantumaan sinne. Kun sipuli on pehmennyt, lisää valkoviini, Tabasco ja vuohenjuusto. Lievää liikutusta ja tomaatti perään. Sitten kevyttä haudutusta, vaikka vähän pitempäänkin ja lopuksi sauvasekoittimella kaikki sileäksi. Avusta kermalla, jos haluat! Pidä lämpimänä tarjoiluun asti.

Säästä pala kuorittua vuohenjuustoa murennettavaksi lautasille (kuoret tietenkin soppaan!!!!)

Tarjoile syviltä lautasilta, murenna vuohenjuusto keittoon tai laita pala keskelle lautasta ja keittoa päälle. Ääntä kohti focaccian säestämänä.

Haukiquenellit juustokastikkeessa, paistettu haukifilee ja pottumuusi

Tuli sulatettua pakasesta pari haukifilettä illalliseksi. Tovi piti miettiä, mitä näistäkin taas keksisi, mutta tulihan se sieltä, kun vähän tökkii!

Koko komeuteen tarvitaan:

Haukea n. 500 g
Rosamunda-perunaa n 500 g
1 kananmuna
korppujauhoa
kermaa
juustoa, mielellään parmesaania, mutta muutkin käyvät
voita
suolaa
pippuria
kurkumaa
maitoa

Pyrstöpalat sellaisenaan irti ja suolataan, pippuroidaan ja kuorrutetaan parmesaaniraasteella. Loppu haukifilee pyritään pilkkomaan ruodottomaksi ja paloitellaan tehosekoittimeen ja pidetään kylmässä.

Kuori perunat, puolita ja laita niukassa, suolatussa vedessä kiehumaan.

Sekoile teho- tai sauvasekoittimella haukimassa tasaiseksi. Suolaa ja pippuroi myllystä, lisää kananmuna, ripaus korppujauhoja ja lisää loppuvaiheessa kerma sekoittaen massaa. Anna vetäytyä.

Kastikkeen tekemiseksi sekoittelet pari desiä kermaa ja sopivasti juustoa sekä mausteeksi suolaa, pippuria ja kurkumaa. Viimeksi mainittu on kiva väriefekti, etteivät jo muutenkin kalpeat kalapullat näyttäisi niin valjuilta.

Laita isoon kattilaan vettä kiehumaan ja kippaa sekaan suolaa, kun vesi kiehuu. Muotoile kahdella, kylmään veteen kastellulla lusikalla kauniita quenellejä lusikoilla ja keitä vedessä. Nosta reikäkauhalla lautaselle, kun ovat kypsiä.

Kippaa quenellit kastikkeen sekaan näin:

Sitten vain pottumuusi valmiiksi, eli voita ja maitoa valutettuihin pottuihin ja sekoilua perään. Haukifileet parmesaanilla pannulle näin:

Lopuksi me kokoamme annoksen ja laitamme sen esille näin:

NAM!

Tarte flambé tai flammekuchen yksinkertaistettuna

Tämä loistava Alsacen ruoka sai viiniseuran maistiaisten jälkeen roolinsa vielä kotikeittiössämmekin. Tässä se kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta todella herkullisena:

Annos noin 3-4 hengelle

6 kpl Fazerin Rullarieska Täysjyvä
500 g turkkilaista jugurttia
4-5 keltasipulia
160 g pancettaa
5-600 g Munster-juustoa
pari lusikallista hunajaa
reilusti voita

Kuori sipulit, puolita ja leikkaa puolirenkaiksi. Laita kylmälle pannulle voin kera ja lämmitä ja kuullota rauhallisesti pehmeäksi, ilman ruskistusta. Lisää pari lusikallista hunajaa ja sekoita hyvin. Ota sivuun jäähtymään lautaselle.

Melkein samma på svenska, eli nyt vuorostaan pancetta pannulle ja paistetaan ihanan rapeaksi ja valutetaan talouspaperin päällä murennuskuntoon.

Levitä rieskat leivinpapereille ja roiskaise päälle jugurttia kullekin ihan reilusti. Levitä lusikalla mukavan tasaisesti. Saa olla ihan paksu kerros.

Ripottele päälle sipulit ja niiden päälle murennettu pancetta. Myllystä varovaisesti suolaa ja hieman reilummalla kädellä pippuria. Siivuta juusto ja asettele alustoilleen:

Uuni kuumenemaan noin 175-200 asteeseen ja keskitasolla mukavaa lämpöä, kunnes juusto on kauniisti sulanut. Varo reunoja, etteivät pala.

 Tämän kera nautimme tietysti Alsace Rieslingiä. Mitä laadukkaampaa, sen parempaa. Grand Cru on paikallaan aina! Kokeilkaa, hyvät ystävät!

Mozzarellalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytettyä broilerinrintaa, mozzarellakuorrutus ja uunikuivatut kirsikkatomaatit

Aterian nimestä tuli vähän pitkä ja niin tuli itse prosessistakin, kun puoli päivää piti miettiä, miten tuota broileria taas voisi varioida. Lopputulos oli erinomainen.

Kahdelle hengelle:

Alkajaisiksi otetaan noin 10 kirsikka- tai terttutomaattia, halkaistaan ne ja puristellaan nistä siemenet ulos. Asetellaan uunivuokaan leivinpaperille ja laitetaan uuniin noin 100 asteeseen 1 1/2 tunniksi.

3 kpl kokonaista broilerin rintafilettä
12 kpl aurinkokuivatun tomaatin siivuja oreganoöljyssä (lähes ilman öljyä muovipussipakkauksessa)
1 bufalamozzarella
3 kpl suuria tuoreita herkkusieniä
1,5 dl kuohukermaa
suolaa
pippuria
couscousia
oliiviöljyä

Tee terävällä keittiöveitsellä paksusta päästä alkaen kunnon tasku keskelle fileitä. Hyvin pienellä vaivalla saat taskun ilman reikiä reunoille. Täytä taskut ensin kahdella tomaattisiivulla, sitten yhdellä mozzarellapalalla ja lopuksi vielä pari tomaattisiivua tulpaksi. Suolaa ja pippuroi fileet ja asettele pienehköön uunivuokaan niin, että fileet ovat mahdollisimman tasainen "kasa". Laita vuoka uuniin 200 asteen lämpöön noin 1/2 tunniksi.

Ota vuoka uunista, sijoita neljänneksiksi paloitetut herkkusienet koloihinsa, siivuta päälle loppu mozzarella ja kaada päälle kerma ja taas uuniin. Nyt voit laskea lämpöä vaikka 150 asteeseen.

Tällä välillä otetaan 2 dl vettä, 1/2 tl suolaa, 1 rkl oliiviöljyä ja keitetään kiehuvaksi. Kattila pois liedeltä ja sekaan 2 dl couscousia. Lievä sekoitus ja odotusta 5 minuuttia. Sen jälkeen irroittava sekoitus ja lisuke on valmis.

Broilerit alkavat olla valmiita ja on aika leikata niistä esim. 1/2 per nuppi. Lusikoidaan lautaselle soosia ja herkkiksiä ja couscousit perään. Ääntä kohti. Toimii!!!

Kukkakaalicurry

Koska edelliseltä päivältä jäi sopivasti maukasta broileria ja vähän bulguria, nin päätin tehdä kyytipojaksi hienoisen kukkakaalicurryn:

1 kukkakaali kukinnoiksi pilkottuna
1 keltasipuli kuutioituna
1/2 l tuoreita herkkusieniä kuutioituna
5 valkosipulin kynttä
1 pieni kesäkurpitsa
1 omena, niin hapan kuin mahdollista
oliiviöljyä
soijaa
currya (+ mahdollisesti sambal oelekia tms.)
Mahdollisesti kermaa! Nyt kävisi hyvin myös kookosmaito, mutta se pääsi loppumaan eilen, joten kerma varmaa lopuksi sinetöi tämän liiton meillä.

Pilkkoa kaikki ainekset rouheasti kuutioiksi, paitsi valkosipuli, joka on syytä silputa vähän pienemmäksi.

Kippaa sipulit ja valkosipulit ekaksi pannuun ja päälle kunnon loraus oliiviöljyä. Anna kuullottua hetki, mutta älä ruskista. Kevennä hieman lämpörintamalla ja lisää pilkotut herkkusienet. Lämmön miedontaminen on tärkeää siksi, että sienistä todellakin pääsee neste ulos, eikä pinta sulkeudu ja neste jää sisään. Tuleehan siitäkin toki ihan hyvää, mutta vähän pesusienimäistä...

Kotvasen jälkeen on aika laittaa pannulle sekaan curry, joko jauheena tai tahnana. Ihan kaikki käy. Vain oma makupreferenssi ohjaa, miten tämän teet. Tulinen curry sopii joillekin, miedoimpi toisille. Sambalista saa lisää potkua.

Hetken muhinoinnin jälkeen on aika lisätä kukkakaalit, kesäkurpitsa ja omena. Loraus soijaa matkaan. Sitten vain hyvin lievää haudutusta. Ihan vaikka kansi päällä, jos sellainen löytyy. Olisi hyvä, jos kukkakaaliin jäisi vähän puruvastusta. Silloin annos on onnistunut täydellisesti. Lötkö kun on lötköä, oli se mitä tahansa.

Ei siitä sen enempää. Kaikki tekevät makunsa mukaan ja aina ei voi voittaa. On pakko myöntää, että tällainen kombo on hieman vaikea hallita, mutta optimoinnissa voi optimoida vain yhtä asiaa ja se on mielestäni kukkakaali.Nyt odottelemme lopputulosta mahtavissa curryntuoksuisissa höyryissä.

Tältä se sitten näyttää lievän kermanlisäyksen jälkeen. Tuoksu edelleen huumaava: