Tagliatelle con zucchini e aglio, cipolla, timo e pecorino, , Tagliatellepasta kesäkurpitsan, sipulin, valkosipulin, timjamin ja pecorinon kera

 

 

Kunnon pasta on kelpo sunnuntairuoka. Aina ei tarvita lihaa tai kalaa, jolloin kasvikset korvaavat nämä. Moni voi tietysti dissata koko kasvisruoka-ajatusta, jos kuitenkin käytössä on juustoa ja jopa kermaa. Itselleni se varsinainen proteiinikomponentti määrittelee eron kasvisruoan ja muiden välillä. Ja - loppujen lopuksi - mitä hiton väliä silläkään on? Pääasia, että ruoka on tehty rakkaudella hyvistä ja tuoreista raaka-aineista ja hyvässä seurassa nautittu. Näin olen tehnyt aina ja teen jatkossakin.

Tykötarpeet

500 g tuorepastaa           tagliatellen muotoisena (tai jos tykkäät, niin ihan missä muodossa vain). Jos                                                 haluat ja jaksat nähdä vaivaa, niin aina saa parempaa, kun tekee itse tuorepastan                                             alusta, mutta itse oikaisin tällä kertaa tässä mutkassa ja menin valmiilla,                                                         laadukkaalla tuorepastalla kaupan hyllyltä noudettuna.

2 zuchhinia                       mandoliinilla ohuiksi siivuiksi höylättynä (kippaa astiaan ja päälle suolaa,                                                     valuta!)

100 g raastettua pecorinoa

5 kookasta valkosipulinkynttä siivutettuna tai hienoksi leikattuna

Nippu kevätsipulia/purjoa ohuina renkaina

1 pikkuchili (peperonico) ja mielellään kaikkea, joita kunnon soffritoon tulee, mutta näitä ei nyt itsellä ollut

Timjamia maun mukaan

EVOO-öljyä

Suolaa ja mustapippuria myllystä (ja tietysti pastan keitinveteen myös karkeaa suolaa)

Kermaa jos huvittaa

Valmistus

Laita pastavesi kiehumaan. Rutistele zucchineista ylimääräiset nesteet pois. Hienonna chili ja sipulit (säästä vihreimmät osat koristelkuun) ja freesaa hetki pannulla oliiviöljyssä. Lisää zucchinisiivut ja anna ruskistua ihan kunnolla. Maku vain tiivistyy ja paranee! Laita pasta kattilaan ja kippaa pannuun mahdolliset sitruunat ja kerma. Yhdistä pasta ja kastike. Viimeistele juustolla, yrteillä ja vihreimmillä sipulirenkailla. 

Nauti hyvässä seurassa kunnon italialaisen punaviinin kera!

Arjen herkullinen kuorrutettu broilervuoka, josta ei makua puutu

Tämä syksyisen herkullinen "broilervuoka" oli niin kerrassaan herkullinen, että oli ihan pakko jakaa se tänne pitkästä aikaa.

Lähtötilanteessa oli vain neljä ohutta broilerin rintaleikettä (naturell) ja sienikorissa vielä viikonlopun suppilovahverosadosta noin puolet. Kaikki muu jäi mielikuvituksen varaan. Päätin keittää kahdelle satsin riisiä ja sillä aikaa piti tehdä broiskut kuntoon.

Tykötarpeet neljälle:

4 kpl ohutta broilerin maustamatonta rintaleikettä 

suolaa ja pippuria 

6 valkosipulin kynttä

3 rkl kuivattua salviaa

chilihiutaleita

muutama kirsikkatomaatti (6-8 kpl) 

kourallinen tuoreita suppilovahveroita (käytä muita sieniä, jos ei suppiksia ole)

2 banaanisalottisipulia

3 dl kuohukermaa

1 rkl Poppamiehen schriratchaa

2,5 dl Jasminriisiä

1 kpl tuoretta bufalamozzarellaa

Oliiviöljyä omantunnon mukaan

Valmistus 1:

Laita riisi kypsymään sen perinteisen 1 + 12 + 12 ohjeen mukaan

Huuhtele ja kuivaa talouspaperilla broilerinfileet, suolaa ja pippuroi ne

Laita uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180)

Lorauttele uunivuokaan reilusti oliiviöljyä

Asettele broiskun fileet öljyttyyn vuokaan

Kuori ja silppua valkosipulinkynnet, kuori ja siivuta shalottisipulit

Kippaa valkosipulisilppua broiskujen päälle, ripottele päälle chilihiutaleet, oliiviöljyä ja sen jälkeen kuivattu salvia,  ripottele vuoan reunoille shalottisipulit.

Ripottele koko komeuden päälle sikin sokin sekaisin sienet ja tomaatit.

Törkkää koko komeus uuniin ja anna kypsyä noin 20 min.

Valmistus 2:

Nosta uunivuoka hetkeksi uunista.

Sekoita keskenään kerma, suola pippuri ja Poppamiehen schriratchaa

Siivuta mozzarella.

Lado mozzarellasiivut broilerinfileiden päälle. Kaada fileiden päälle kerma, joka tietysti asettuu hienosti reunoille.

Törkkää vuoka uudelleen uuniin ja nosta lämpöä hieman (kiertoilmassa 180 => 200 asteeseen) ja anna juuston ruskistua kunnolla!

Kun "the magic has happened", nosta vuoka uunista, asettele lautasille pienelle riisipedille ja lusikoi kastiketta ympärille. Nauti!

Halloumigratinoitu kukkakaalivuoka

 

Tämä mukavan suolainen ja proteiinipitoinen lisuke tupsahti päähäni aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kukkakaali tuli ostoskassissa kotiin, mutta pääni oli täysin ruokaideoista tyhjä. Olimme jo aiemmin päättäneet, että syömme päivälliseksi, pakastimesta poimitun, sous-vide-kypsennetyn karitsan ulkofiléen, mutta kokonaisuudesta ei ollut hajuakaan. Sinä aikana, kun sirkulaattosi sulatti ja lämmitti karitsan alkuperäiseen 55 asteen lämpöön, oli keksittävä jotain. Tarkan ohjeen kirjaaminen on mahdotonta, sillä se pohjautuu uunivuoan tilavuuteen. Sen pohjalta jokainen kokeilkoon itselleen sopivan annoskoon.

1 keltasipuli, hienoksi silputtuna

3 valkosipulin kynttä

1 keskikokoinen kukkakaali, nupuiksi tai puolikkaiksi leikattuina

1/2 tetraa kikherneitä huuhdeltuna

1 tölkki Mutti-tomaattimurskaa

oliiviöljyä (omantunnon mukaan)

suolaa, pippuria ja chiliä maun mukaan

1 halloumi karkeaksi raastettuna

Yrttejä maun mukaan, joko tuoreena tai kuivattuna (yrteillä voi rakentaa helposti makuparin tarjottavalle pääruoalle, jolloin syntyy se yhteinen makuprofiili, joka auttaa myös viinin valinnassa)

Kun itselläni oli käytössä näppäränkokoinen ja -mallinen valurauta-astia, pitää se tietysti ensin öljytä. Käytännössä muuhun tarkoitukseen ei tähän ruokaan sitten öljyä tarvitakaan. (paitsi ehkä sittenkin ihan vähän pohjalle kuitenkin, koska tästä tuli sellainen trendikäs "one pot dish".

Öljyä siis vähän uunivuokaan, sipuli ja vakosipuli perään ja levitellään tasaisesti vuoan pohjalle. Päälle asetellaan kukkakaalit niin, että pohja peittyy mukavasti. Näiden päälle/väleihin ripotellaan sen verran kikherneitä kuin mahtuu.

Mausta tomaattimurska suolalla ja pippurilla ja haluamallasi chilillä (kuivattu, rouhittu, kastike, schriratcha tms.) ja yrteillä. Kaada seos vuokaan ja tasoittele koloihin. Raasta kokonainen halloumi päälle.

Uuni 200 asteeseen ja vuoka lämpöön. Gratinoi, kunnes juusto on toivomasi värinen. Kukkakaali saa mielellään jäädä sopivan napakaksi, ettei mene aivan mauttomaksi.

Sitten vain sopivan sapuskan kanssa ääntä kohti. Variaatioita tästä saa loputtomiin vaikka itämaisilla mausteilla (korianteri, juustokumina, garam masala yms.). Tomaatilla on taipumus jättää ruoka hieman vetiseksi, joten tomaattimurskan voi hyvin valuttaa ensin vaikka tiheässä siivilässä, jos neste häiritsee. Kotonamme se jäi vuoan pohjalle. 

Paistettua lohta Aurajuustopedillä, Aurajuustokastike, fenkoli-veriappelsiinisalaatti, vihreää parsaa

 

Tässä lähes ikuinen suosikki, jonka valmistustapa ja annoskokonaisuus vaihtuu miltei joka kerta. Joskus juustona on ihan perusmallin Aura-sinihomejuusto tai Aura Gold, toisinaan taas kilohinnaltaan puolet maksava Roquefort. Globaalin legendan ja kotimaisen variantin hintaeroa en pysty koskaan ymmärtämään.  Sinihomejuuston aromikkaan pehmeät hapot tuovat rasvaiselle lohelle hienostuneen makuparin. Oman lisänsä kontrastiin tuo juuri nyt sesongin alkaessa tuoreet veriappelsiinit. Kohta niistä pitää taas nauttia risottona ja monessa muussa muodossa.

Tarveaineet kahdelle:

300 g parasta ruodotonta lohifilettä

1 pkt Aurajuustoa/Gold tai peräti Roquefort

2 dl kuohukermaa

1/2 tuoretta fenkolia mandoliinilla 0,5 mm lastuina

2 veriappelsiinia kuorettomina lohkoina

muutama vihreän parsan toppi

veriappelsiinin mehua

oliiviöljyä

vaaleaa balsamicosiirappia tai hunajaa

suolaa ja pippuria myllystä

voita

Leikkaa lohifile annospaloiksi ja laita suolaantumaan

Leikkaa kaksi veriappelsiinia kuorettomiksi ja irrota veitsellä lohkot. Kippaa syvälle lautaselle.

Höylää puolikas fenkoli 0,5 mm paksuudella mandoliinilla hienoiksi siivuiksi

Sekoita fenkolit ja veriappelsiinin lohkot, mausta suolalla ja pippurilla, mausta oliiviöljyllä ja veriappelsiinin mehulla ja balsamicosiirapilla tai hunajalla.

Leikkaa Aura-sinihomejuustosta ohuet siivut ja asettele ne lautaselle lohifileiden pediksi. Pilko loput homejuustosta kattilaan ja kippaa sekaan kerma. Lämpöä alle ja lievällä liikutuksella tasaista soosia tulemaan.

Nyt pannua kuumenemaan ja reilusti voita häneen. Kuivaa lohifileet talouspaperilla ja heitä parsat pannulle ja lohet perään. Aloita lohet nahkapuolelta, käännä ensin kummatkin sivut paistumaan ja viimeiseksi lihapuoli pannua päin. Nosta parsat odottelemaan. Anna paistua kauniin värisiksi, mutta älä päästä ylikypsäksi. Yllättävän helposti saat näihin hyvän kypsyyden niin, ettei kala kuivu. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa.

Sitten vain annoksia kokoamaan ja nauttimaan kokonaisuudesta! Yritä saada lohen nahka jäämään pannulle ja asettele lohi lastan avulla suoraan sinihomejuustosiivun päälle. Se ei aina onnistu ilman lohen hajoamista. Silti kannattaa yrittää:)

Tein itse tälle vielä vatsan täytteeksi risoni -pastasta, edamamepavuista ja pikkuporkkanoista lisukkeen, jota kuvassa ei näy. Lisäsin sekaan homejuustokastiketta, joten se ei kameran katsetta juuri kestä, mutta hyvältä maistuin hän.

Jättikatkarapu -Gruyère -juustokohokas

Kaupallinen yhteistyö Switzerland Cheese Marketing Nordics

Tällainen haaste tuli vastaan ja pakkohan siihen oli tarttua. Tarjolla oli neljä erilaista Le Gruyére AOP -juustovarianttia. Voimakkaiden makujen ystävänä päätin tarttua tietystikin siihen kaikkein voimakkaampaan ja pisimpään varastoituun Le Gruyère AOP Reserveen. Sitä on varastoitu vähintään 10 kuukautta. Pastöroimattomasta lehmänmaidosta valmistettu, täysrasvainen, hyvin aromaattinen ja voimakas juusto on kerrassaan hurmaava. Sen suolaisuus, kermaisuus ja hieman pähkinäinen aromi tekevät siitä erinomaisen ruoanlaittojuuston sekä todellisen herkuttelujuuston. 

Pala juustoa, tilkka viiniä, pala leipää. Siihenkin tarkoitukseen täyteläisen täydellinen.

Itselläni oli hurja määrä resepti-ideoita mielessäni, kun ilmoittauduin kisaan. Kun sitten viimein sain juustopalan käteeni ja tuoksuttelin ja maistelin sitä, syntyi idea, jota en ole edes koskaan kokannut: juustokohokas! Tuoksu ja maku kertoivat minulle, että tästä on tehtävä retroklassikko! Niinpä se sitten tehtiinkin.

Olen joskus Pariisissa syönyt hummerikohokkaan ja siitä sain idean lisätä tähänkin ruokaan jättikatkarapua. Pieni yllätys pohjalla olisi kuin piste i:n päällä.

Kohokas osoittautui hyvin haasteelliseksi kuvattavaksi, sillä se laskee hienosta tornista melko matalaksi tönöksi aika nopeasti. Teidän on nyt vain pakko uskoa, että se onnistui yli odotusten ja kohosi komeaksi torniksi. Aivan täydellinen kokkaus.

Valmistin kohokkaan isänpäivän alkuruoaksi ja tein yhteensä kuusi annosta. Vaikka ruokailijoita oli vain kolme, kaikki meni! Söin itse kolme herkkukohokasta. Pääruoaksi valmistin ankanrintaa ja pitkään haudutettua punaviinikastiketta. Lopuksi nautimme vielä viinin kera palan mahtavaa juustoa.

Tarveaineet

150 g Le Gruyère AOP Reserve herkuttelujuustoa hienoksi raastettuna

3 dl kermamaitoa (1 dl kermaa & 2 dl maitoa)

Noin 2 rkl vehnäjauhoa

Reilu nokare voita

Suolaa ja pippuria myllystä

Tabascoa

Voita sufflèvuokien voiteluun

1 MSC-sertifioitu jättikatkaravun pyrstö (raaka) per kohokas

4 munan keltuaista

4 munan valkuaista

Valmistus

Sulata jättikatkan pyrstöt

Voitele sufflévuoat perusteellisesti aivan yläreunoja myöten voilla

leikkaa jättikatkan pyrstöt (1 per vuoka) paloiksi vuokien pohjille

Mausta suolalla ja pippurilla ja lorauta päälle 2 tippaa Tabascoa per vuoka (tämä on aika kriittinen maustus, koska liika on aina liikaa ja mausteet voivat peittää kananmunien ja juuston hienot aromit).

Ota kaikki kohokkaan ainekset esille, erottele munien valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Aloita kohokkaan teko kippaamalla kattilaan voi ja vehnäjauho. Lämpöä alle ja kiepsauttele jauhoja voissa, kunnes ne hieman kypsyvät, mutta eivät ala vielä tummua. Lorauttele sekaan kermamaitoa koko ajan sekoittaen. Odottele ja sekoittele keskilämmöllä, kunnes kastike alkaa hieman saostua, kun jauhot ovat riittävästi turvonneet ja kypsyneet. Ota kattila sivuun ja lisää keltuaiset koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää juustoraaste ja taas sekoitusta, kunnes juusto on sulanut. Anna jäähtyä rauhassa tai nopesti vesihauteessa.

Kiepsauta uuni 175 asteen lämpöön ja heitä valkuaiset yleiskoneen kulhoon. Lisää hieman suolaa, niin saat kovemman vaahdon. Reippahasti vain pyöritystä päälle ja anna kauniin, kiinteän vaahdon muodostua. Kääntele se sitten tuohon juustomassaan kohtuullisen varovasti, ettei valkuaisvaahto kokonaan katoa. Se kuitenkin tässä tapauksessa tuon kohokkaan torniksi nostaa!

Annostele massa vuokiin ja jätä ne noin neljännes vajaiksi, sillä kohoamista tapahtuu aivan varmasti. Annostelin yhteen vuokaan liikaa ja se pääsi nousemaan parin vuoan korkuiseksi eikä ollut enää kovinkaan kaunis katseltava.

Vartti uunissa ilman luukun avauksia tahi muita tärinöitä, niin valmista on. Tässä vaiheessa on hyvä, jos ruokailijat istuvat jo pöydässä, sillä korkea ja kaunis torni on komea vain hetken. Sitten vain koukkimaan pohjalta herkullista jättikatkaa ja kuohkeaa, ihanaa juustokohokasta vaikka kaksin käsin. Itseltäni meni kaunein vaihe kuvauksen järjestämiseen, joten mielikuvitukselle jätetään hieman tilaa.

Lasi viiniä ja voilá! 

https://anna.fi/kilpailut/gruyere