Tagliatelle con zucchini e aglio, cipolla, timo e pecorino, , Tagliatellepasta kesäkurpitsan, sipulin, valkosipulin, timjamin ja pecorinon kera

 

 

Kunnon pasta on kelpo sunnuntairuoka. Aina ei tarvita lihaa tai kalaa, jolloin kasvikset korvaavat nämä. Moni voi tietysti dissata koko kasvisruoka-ajatusta, jos kuitenkin käytössä on juustoa ja jopa kermaa. Itselleni se varsinainen proteiinikomponentti määrittelee eron kasvisruoan ja muiden välillä. Ja - loppujen lopuksi - mitä hiton väliä silläkään on? Pääasia, että ruoka on tehty rakkaudella hyvistä ja tuoreista raaka-aineista ja hyvässä seurassa nautittu. Näin olen tehnyt aina ja teen jatkossakin.

Tykötarpeet

500 g tuorepastaa           tagliatellen muotoisena (tai jos tykkäät, niin ihan missä muodossa vain). Jos                                                 haluat ja jaksat nähdä vaivaa, niin aina saa parempaa, kun tekee itse tuorepastan                                             alusta, mutta itse oikaisin tällä kertaa tässä mutkassa ja menin valmiilla,                                                         laadukkaalla tuorepastalla kaupan hyllyltä noudettuna.

2 zuchhinia                       mandoliinilla ohuiksi siivuiksi höylättynä (kippaa astiaan ja päälle suolaa,                                                     valuta!)

100 g raastettua pecorinoa

5 kookasta valkosipulinkynttä siivutettuna tai hienoksi leikattuna

Nippu kevätsipulia/purjoa ohuina renkaina

1 pikkuchili (peperonico) ja mielellään kaikkea, joita kunnon soffritoon tulee, mutta näitä ei nyt itsellä ollut

Timjamia maun mukaan

EVOO-öljyä

Suolaa ja mustapippuria myllystä (ja tietysti pastan keitinveteen myös karkeaa suolaa)

Kermaa jos huvittaa

Valmistus

Laita pastavesi kiehumaan. Rutistele zucchineista ylimääräiset nesteet pois. Hienonna chili ja sipulit (säästä vihreimmät osat koristelkuun) ja freesaa hetki pannulla oliiviöljyssä. Lisää zucchinisiivut ja anna ruskistua ihan kunnolla. Maku vain tiivistyy ja paranee! Laita pasta kattilaan ja kippaa pannuun mahdolliset sitruunat ja kerma. Yhdistä pasta ja kastike. Viimeistele juustolla, yrteillä ja vihreimmillä sipulirenkailla. 

Nauti hyvässä seurassa kunnon italialaisen punaviinin kera!

Kaalikääryleet uudella twistillä

 

Tässä hieman perinteitä haastava kaalikääryle, josta ei makua puutu! Kuvassa esipaistetut kääryleet vasemmalla, valmiit oikealla.

Ainesosat:

1 suurehko keräkaali/käärylekaali/savoijinkaali (kaikki käy)

400 g naudan jauhelihaa

1 l tuoreita suppilovahveroita

kaalin lehtiruotien poistettu osa

1 iso sipuli

5 valkosipulinkynttä

chilihiutaleita

kuivattua timjamia

kuivattua rakuunaa

suolaa ja pippuria myllystä

sulatettua voita

siirappia

Valmistus:

Ota tarpeeksi suuri kattila kaalia varten ja täytä sopivasti vettä, että kaalikin mahtuu, lisää suola, kun vesi kiehuu.

Leikkaa kaalista kanta irti niin, että saat kaalinlehdistä pinseteillä kiinni, kun ne keittäessä alkavat irrota. Teekin juuri näin, eli lehti kerrallaan irti ja keittiöpyyhkeen päälle valumaan. Itse otin irti vain 13 lehteä ja säästi loput kaalista myöhempää käyttöä varten.

Ohenna lehtiruoti ohueksi, mutta säästä irti leikatut osat. Anna kaalinlehtien levätä pyyhkeen sisällä.

Silppua sienet, kaalinjämät ja sipulit niin pieneksi silpuksi kuin pystyt. Heitä paistinpanuun ensin sienet, sitten sipulit ja lopuksi kaalinsilppu, jauheliha ja mausteet. Anna käristyä ja sen jälkeen hautua niin, että kaikki neste on haihtunut. Lorauta pannulle vielä lopuksi loraus tummaa soijakastiketta ja sekoita hyvin. Tarkista maku! Saa olla suolaa ihan reilusti, sillä kaalinlehdet ovat käytännössä maustamattomia. Pieni potku chilistä on myös tervetullut. Anna tekeleen jäähtyä hetki.

Seuraavaksi kaalinlehdet yksi kerrallaan laudalle ja lusikalla täyttäen kääräiset ne rulliksi leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. 

Ensiksi otetaan kääryleille tummaa pintaa asettamalla uuni 250 asteeseen (kiertoilma 230) ja paistoa noin 10 min. Tämän jälkeen pinnalle siirappi ja voisula ja takaisin uuniin 150 asteeseen (kiertoilma 130) muhimaan. 

Tämän jälkeen nautitaan herkullisten lisukkeiden kera!

Arjen herkullinen kuorrutettu broilervuoka, josta ei makua puutu

Tämä syksyisen herkullinen "broilervuoka" oli niin kerrassaan herkullinen, että oli ihan pakko jakaa se tänne pitkästä aikaa.

Lähtötilanteessa oli vain neljä ohutta broilerin rintaleikettä (naturell) ja sienikorissa vielä viikonlopun suppilovahverosadosta noin puolet. Kaikki muu jäi mielikuvituksen varaan. Päätin keittää kahdelle satsin riisiä ja sillä aikaa piti tehdä broiskut kuntoon.

Tykötarpeet neljälle:

4 kpl ohutta broilerin maustamatonta rintaleikettä 

suolaa ja pippuria 

6 valkosipulin kynttä

3 rkl kuivattua salviaa

chilihiutaleita

muutama kirsikkatomaatti (6-8 kpl) 

kourallinen tuoreita suppilovahveroita (käytä muita sieniä, jos ei suppiksia ole)

2 banaanisalottisipulia

3 dl kuohukermaa

1 rkl Poppamiehen schriratchaa

2,5 dl Jasminriisiä

1 kpl tuoretta bufalamozzarellaa

Oliiviöljyä omantunnon mukaan

Valmistus 1:

Laita riisi kypsymään sen perinteisen 1 + 12 + 12 ohjeen mukaan

Huuhtele ja kuivaa talouspaperilla broilerinfileet, suolaa ja pippuroi ne

Laita uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180)

Lorauttele uunivuokaan reilusti oliiviöljyä

Asettele broiskun fileet öljyttyyn vuokaan

Kuori ja silppua valkosipulinkynnet, kuori ja siivuta shalottisipulit

Kippaa valkosipulisilppua broiskujen päälle, ripottele päälle chilihiutaleet, oliiviöljyä ja sen jälkeen kuivattu salvia,  ripottele vuoan reunoille shalottisipulit.

Ripottele koko komeuden päälle sikin sokin sekaisin sienet ja tomaatit.

Törkkää koko komeus uuniin ja anna kypsyä noin 20 min.

Valmistus 2:

Nosta uunivuoka hetkeksi uunista.

Sekoita keskenään kerma, suola pippuri ja Poppamiehen schriratchaa

Siivuta mozzarella.

Lado mozzarellasiivut broilerinfileiden päälle. Kaada fileiden päälle kerma, joka tietysti asettuu hienosti reunoille.

Törkkää vuoka uudelleen uuniin ja nosta lämpöä hieman (kiertoilmassa 180 => 200 asteeseen) ja anna juuston ruskistua kunnolla!

Kun "the magic has happened", nosta vuoka uunista, asettele lautasille pienelle riisipedille ja lusikoi kastiketta ympärille. Nauti!

Halloumigratinoitu kukkakaalivuoka

 

Tämä mukavan suolainen ja proteiinipitoinen lisuke tupsahti päähäni aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kukkakaali tuli ostoskassissa kotiin, mutta pääni oli täysin ruokaideoista tyhjä. Olimme jo aiemmin päättäneet, että syömme päivälliseksi, pakastimesta poimitun, sous-vide-kypsennetyn karitsan ulkofiléen, mutta kokonaisuudesta ei ollut hajuakaan. Sinä aikana, kun sirkulaattosi sulatti ja lämmitti karitsan alkuperäiseen 55 asteen lämpöön, oli keksittävä jotain. Tarkan ohjeen kirjaaminen on mahdotonta, sillä se pohjautuu uunivuoan tilavuuteen. Sen pohjalta jokainen kokeilkoon itselleen sopivan annoskoon.

1 keltasipuli, hienoksi silputtuna

3 valkosipulin kynttä

1 keskikokoinen kukkakaali, nupuiksi tai puolikkaiksi leikattuina

1/2 tetraa kikherneitä huuhdeltuna

1 tölkki Mutti-tomaattimurskaa

oliiviöljyä (omantunnon mukaan)

suolaa, pippuria ja chiliä maun mukaan

1 halloumi karkeaksi raastettuna

Yrttejä maun mukaan, joko tuoreena tai kuivattuna (yrteillä voi rakentaa helposti makuparin tarjottavalle pääruoalle, jolloin syntyy se yhteinen makuprofiili, joka auttaa myös viinin valinnassa)

Kun itselläni oli käytössä näppäränkokoinen ja -mallinen valurauta-astia, pitää se tietysti ensin öljytä. Käytännössä muuhun tarkoitukseen ei tähän ruokaan sitten öljyä tarvitakaan. (paitsi ehkä sittenkin ihan vähän pohjalle kuitenkin, koska tästä tuli sellainen trendikäs "one pot dish".

Öljyä siis vähän uunivuokaan, sipuli ja vakosipuli perään ja levitellään tasaisesti vuoan pohjalle. Päälle asetellaan kukkakaalit niin, että pohja peittyy mukavasti. Näiden päälle/väleihin ripotellaan sen verran kikherneitä kuin mahtuu.

Mausta tomaattimurska suolalla ja pippurilla ja haluamallasi chilillä (kuivattu, rouhittu, kastike, schriratcha tms.) ja yrteillä. Kaada seos vuokaan ja tasoittele koloihin. Raasta kokonainen halloumi päälle.

Uuni 200 asteeseen ja vuoka lämpöön. Gratinoi, kunnes juusto on toivomasi värinen. Kukkakaali saa mielellään jäädä sopivan napakaksi, ettei mene aivan mauttomaksi.

Sitten vain sopivan sapuskan kanssa ääntä kohti. Variaatioita tästä saa loputtomiin vaikka itämaisilla mausteilla (korianteri, juustokumina, garam masala yms.). Tomaatilla on taipumus jättää ruoka hieman vetiseksi, joten tomaattimurskan voi hyvin valuttaa ensin vaikka tiheässä siivilässä, jos neste häiritsee. Kotonamme se jäi vuoan pohjalle. 

Siiderisimpukat

 

Ihan vaihtelun vuoksi tuli kokattua siiderisimpukoita. Olen tähän asti tehnyt aina tuoreista simpukoista perinteiset "marinierit", mutta joskus on pakko kokeilla jotain muuta.

Tarveaineet:

1 kg eläviä sinisimpukoita

2 salottisipulia

4 valkosipulinkynttä

oman maun mukaan tuoretta chiliä, joko mietoa tai vähän tulisempaa

3 dl kuivaa omenasiideriä

Nippu persiljaa

Reippaasti tuoretta/kuivattua timjamia

2 dl kuohukermaa

suolaa

Oliiviöljyä omantunnon mukaan

Patonki ruokailuun

Hyvää valkoviiniä (tai siideriä) juomaksi

Huuhtele simpukat hyvin ja poista parrat sekä mahdolliset kuolleet

Silppua chili, sipulit, persilja ja timjami

Lorauta kattilaan reilusti oliiviöljyä ja freesaa siinä sipulit ja chili. Kippaa sekaan simpukat ja siideri. Kansi päälle ja anna kiehua noin 5 min. Lorauttele sekaan kerma, suola, persilja ja timjami. Sekoittele hetki,  ja kaada kaikki tarjoiluastiaan.

Patonki paloiksi ja herkuttelemaan! Siivilöi ja pakasta loppu liemi, koska siitä on valtavasti iloa seuraavassa kalakeitossa tai kastikkeen pohjana!

Karamellibroileri, japanilaista riisiä ja vähän vihreää

Kanavalla on ollut melkoista hiljaiseloa jo jonkin aikaa. Tämä johtuu osittain suunnattomasta laiskuudestani ja osittain siitä, että olen opetellut uutta kotikeittiöihin rantautunutta kypsennystekniikkaa: Sous videä. Sous vide, tarkoittaa ilman happea, eli ruoka-aines (yleensä proteiini) pakataan vakuumiin ja kypsennetään tasaisessa lämmössä sirkulaattorin avulla kauttaaltaan ihannelämpötilaan. Tämä tehdään vesihauteessa, jonka tuo sirkulaattori pitää koko ajan oikeassa lämpötilassa ja kierrättää samalla vettä niin, että se todellakin on tasalämpöinen koko kypsennyksen ajan.

Menetelmä on lähtöisin 1980-luvun ranskalaisista huippuravintoloista, joissa tasainen lopputulos haluttiin varmistaa esikäsittelemällä raaka-aineet optimaaliseen kypsyyteen ja helpottamaan ja nopeuttamaan annosten nopeaa valmistamista, kun tilauksia alkaa tulla kuin liukuhihnalta. Nyt tekniikka on saatu taviksille sopivaan hintaan ja on kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan vakuumipakkauskone ja sirkulaattori. Näitä löytyy ihan joka kukkarolle.

Menetelmään liittyy mikrobiologisia riskejä, jotka on hallittava, ettei ruokailija sairastu tai peräti kuole syömästään ruoasta saamiinsa patogeeneihin. Oikea kypsennyslämpötila, -aika ja nopea jäähdytys on opeteltava perin pohjin. Kaikki oppimateriaali löytyy osoitteesta www.sousvide.fi 

Tässä reseptissä broilerfileet on lypsennetty sous vide -menetelmällä ja sisälämpötilaksi asetin 68 astetta ja ajaksi 2h30min. On muuten mehukasta ja herkullista. Lopuksi herkullinen paistopinta otetaan kuumalla paistinpannulla ja mausteet vasta tässä vaiheessa lisäten. Suola imeytyy vakuumipussissa, muut maut yleensä eivät. Sama onnistuu myös perinteisin menetelmin, mutta niissä on aina se riski, että liha on kuivaa.

Tein kastikkeeksi hieman tulisemman korealaistyyppisen kastikkeen ja sapuskan lisukkeeksi japanilaista riisiä (etnokaupsata) ja hitusen vihreää kesäkurpitsan muodossa.

Kastike:

2 rkl soijakastiketta

6 rkl riisiviiniä tai Miriniä

4 rkl riisiviinietikkaa

2 rkl Schrirachaa (tai vähemmän, jos haluat miedompaa. Korvaa vähennys ketsupilla)

6 rkl hunajaa

4 rkl muscovadosokeria tai muuta tummaa sokeria

2 tl murskattua valkosipulia

2 tl raastettua inkivääriä

ripaus pippuria myllystä

Jos haluat, 2 - 4 rkl karkeaksi hakattua pähkinää koristeeksi ja suutuntuman vuoksi (itse en käytä)

Yhdistä kastike ja broileri pannulla ja nauti riisin ja lisukkeiden kera. Nauti!