Hedelmäinen ja pähkinäinen pataleipä

En todellakaan ole mikään leipuri! Ainakaan mitä tulee makeisiin leivonnaisiin. Joulutorttuja olen joskus tehtaillut ja muutenkin lähinä voitaikinasta jotain pientä makeaa.

Ruokaleivän leipominen sen sijaan on ihan mukavaa puuha, kunhan vain on aikaa. Nyt sattui olemaan ja siksi syntyi tällainen pataleipä, joka on netistä löytyvien ohjeiden synteesi lisättynä omalla twistillä. Alkavat nuo markettien myslileivät ja muut "pakasteesta vastapaistetut" välillä vähän tökkiä.

Olen hieman liian suurpiirteinen ihminen leipuriksi. Siksi lopputulos on aina jonkinasteinen arvoitus. Näyttävät nuo leivontaohjeet olevan ihan grammantarkkaa hommaa ja siihen ei meikäläisen kärsivällisyys tahdo taipua.

Tällä kertaa mentiin näillä:

noin 5 dl vehnäjauhoja
noin 2 dl spelttijauhoja
3 1/2 dl kädenlämpöistä vettä
noin herneen kokoinen nurkkapala tuoretta hiivaa
2 tl merisuolaa
reilu kourallinen cashewpähkinöitä silputtuna
reilu kourallinen kuivattuja aprikooseja silputtuna

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää muut aineet ja sekoita käsin tai kauhalla. Peitä astia ja anna kohota huoneenlämmössä noin vuorokausi!

Kun uusi päivä koittaa ja taikina on kohonnut, käännä uunin nupit 225 asteeseen ja laita sinne yksinäinen valurautapata.

Kippaa taikina jauhotetulle pöydälle ja muotoile siitä leipää muistuttava pallero. Peitä liinalla ja anna kohota noin 30 minuuttia.

Kun tuo puolituntinen on kulunut, ota esille leivinarkki ja nosta leipä sen keskelle. Tee pintaan pari viiltoa veitsellä niin saat kauniimman pinnan. Ota pata uunista ja nosta leivinpaperin kanssa leipä pataan. Kansi päälle ja uuniin. Noin 30 minuutin paiston jälkeen ota padan kansi pois ja jatka paistamista vielä noin vartti. Yritä malttaa antaa leivän hieman jäähtyä ennen kuin isket siihen nyrkkisi ja syöt vatsasi turvoksiin. On muuten aika hyvää! Ja nyt sitten voita kehiin eikä mitään kevytlevitteitä!!!

Jääkellarinlohi, tillimajoneesi ja saaristolaisleipää

Tähän superherkkuun tarvitset, syöjämäärästä riippuen:

Jääkellarinlohi:
600g - 2 kg jäämeren lohta (ei kirjolohta)
2 litraa vettä
180 - 200 g suolaa
80-100 g sokeria
1 tl kuminaa
pieni nippu veitsen kahvalla nuijjittuja tillinvarsia

Kiehauta liemi ja jäähdytä hyvin. Osta D-leikattua oikeaa lohta ja nypi siitä ruodot. Leikkaa myös kaikki mahdolliset rasvat pois.

Kun liemi on jäähtynyt, laita lohi nahkapuoli ylöspäin vuokaan, kattilaan tms astiaan ja kaada päälle liemi. Aseta kalan päälle lautanen, jotta kala pysyy liemessä koko ajan ja anna maustua vähintään 4 vrk.

Sinappimajoneesi:
2 dl kruunumajoneesia (tee itse, jos vain jaksat)
1/2 dl dijonsinappia
3 tl sokeria
tillisilppua
Sekoita ja anna vetäytyä. Tarjoile lohen kanssa.

Saaristolaislimppu:
Kolmeen vuokaan:

1 litra piimää
50 - 100 g hiivaa
3 dl siirappia
3 dl vehnäleseitä
3 dl kaljamaltaita
3 dl ruisjauhoja
1 - 1 1/2 rkl suolaa
n. 1 litra vehnäjauhoja

1. liuota hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Taikinaa ei vaivata ja se jää melko löysäksi. Jaa hyvin sekoitettu taikina kolmeen voideltuun leipävuokaan.

2. Anna leipien kohota noin 2 tuntia.

3. Paista leipiä 2 1/2 - 3 tuntia ensin 170 asteessa alimmalla tasolla. Kun leivät ovat hyvin kohnneet ja pinta alkaa tummua, laske lämpöä heman (150-160 astetta) ja peitä ne foliolla.

Ennen vuoista kumoamista, voitele leivät vielä siirappi-vesi-seoksella (50/50) ja anna jäähtyä. Leivät säilyvät viikkotolkulla, mutta kestävät myös erinomaisesti pakastamisen. Suosittelen siivuttamista ennen pakastusta, niin on helppo käyttää siivu kerrallaan.

Esillepano:
Siivuta leivät paksuhkoiksi siivuiksi. Voitele voilla ja leikkaa lohesta noin sentinpaksuisia siivuja leiville. Viimeistele majoneesilla ja koristele tillinoksilla.

Kotitekoinen näkkileipä

Luulin, että näkkärin teko on vaikeaa. Ei ole! Riippuu varmasti kunnianhimon tasosta, mutta ainakin tämän reseptin avulla se oli helppoa. Ohje on varastettu Helsingin Sanomien ohjeen pohjalta soveltaen. Alkuperäisen ohjeen ohrajauho on korvattu ruisjauholla. Toimii! Alkuperäisohjeessa ei ollut kovinkaan hyviä ohjeita harvemmin leiponeille, joten niistä tein vähän yksityiskohtaisemmat, etei into heti laannu.

Tarvikkeet:

5 dl vettä
50 g hiivaa
7 dl vehnäjauhoa
4 dl puolikarkeaa spelttijauhoa
3 dl ruisjauhoa
1/2 tl suolaa

Lisäksi:

Ruisjauhoja kaulintaa varten
Seesaminsiemeniä
Maldon-suolaa
Vettä ja suti pensselöintiin
Pizzaleikkuri tai veitsi

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää jauhot ja suola ja anna koneen vaivata taikinaa voimakkaasti muutama minuutti. Huolehdi, että taikinasta syntyy pallo, joka ei tartu yltýmpäriinsä. Tämä hoituu lisäämällä jauhoja. Sopiva pallo saa kohota vedottomassa paikassa reilut 1/2 tuntia.

Kun taikina on kohonnut, jaa se pienehköisiin osiin, joista osasisit kuvitella kaulitsevasi pellilisen todella ohutta taikinalevyä. Mitä ohuempi sen parempi. Mietin, mahtaisiko pastakone toimia, mutten kuitenkaan uskaltanut ekalla kerralla kokeilla.

Nyt sitten viimeistään uuni 250 asteen lämpöön ja hihat rullalle, koska alkaa se työläin vaihe. Tähän mennessä ei oikeastaan ole paljon tarvittukaan työtä.

Ripottele leivinpaperin päälle ruisjauhoja ja kaulitse niiden avulla taikinasta ohut levy. Itse käytin piirakkakaulinta, koska sen avulla on helpointa siloittaa mahdolliset kohoumat. Ei kannata säästellä jauhossa taikinan päälläkään, koska kapulaan tarttuu taikinaa ihan hetkessä, jos jauhoja ei ole.

Siitä vain sitten ohut levy valmiiksi. Leikkaa pizzaleikkurilla levy ruuduiksi. Painele haarukalla levy kauttaaltaan täyteen reikiä, voitele vedellä ja ripottele päälle seesamsiemeniä ja sormissa hienonnettua Maldonia. Sitten vain pelti uuniin ja paistoa noin 10 minuuttia. Koska uunien teho voi vaihdella järkyttävän paljon, kannattaa seurata tarkkaan leivän paistumista. Omassa sähköuunissa optimiaika oli noin 7-8 minuuttia. Jäähdytä ja murra paloiksi.

Kaulittavaa syntyy yllättävän paljon, koska taikinalevt ovat ohuita. Ei kannata sortua samaan loppuväsähtämiseen kuin minä, eli viimeisen pellilisen liian paksuun taikinalevyyn. Mieluummin ohutta ja vähän vaikka vajaata, koska se paksu ei koskaan rapeudu! Paitsi tietysi jälkikuivauksella uunissa. Ei myöskään kannata kaulita kovinkaan montaa levyä kerrallaan, sillä taikina pyrkii nousemaan koko ajan ja paksuahan me emme halua!

Tässä onkin ehkä yksi suurimmista haasteista. Miten pitää näkkäri rapeana keskikesän ukkosen ja sateen kostuttamassa ilmastossa? Itse pakkasin rapeimmat palat heti tiiviiseen muovipussiin. Leipäkoriin jääneet suunnittelin jälkikuivata uunissa ja pakata niinikään tiiviiseen pussiin. Jos niitä vielä on jäljellä...

Seuraavalla kerralla kokeilen hieman erilaista jauhoyhdistelmää ja lisään aivan ehdottomasti mukaan myös kuminaa. Reilusti rukiisempi olisi minulle mieluisampi. Tästä vaan rohkeasti kokeilemaan.

Tarte flambé tai flammekuchen yksinkertaistettuna

Tämä loistava Alsacen ruoka sai viiniseuran maistiaisten jälkeen roolinsa vielä kotikeittiössämmekin. Tässä se kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta todella herkullisena:

Annos noin 3-4 hengelle

6 kpl Fazerin Rullarieska Täysjyvä
500 g turkkilaista jugurttia
4-5 keltasipulia
160 g pancettaa
5-600 g Munster-juustoa
pari lusikallista hunajaa
reilusti voita

Kuori sipulit, puolita ja leikkaa puolirenkaiksi. Laita kylmälle pannulle voin kera ja lämmitä ja kuullota rauhallisesti pehmeäksi, ilman ruskistusta. Lisää pari lusikallista hunajaa ja sekoita hyvin. Ota sivuun jäähtymään lautaselle.

Melkein samma på svenska, eli nyt vuorostaan pancetta pannulle ja paistetaan ihanan rapeaksi ja valutetaan talouspaperin päällä murennuskuntoon.

Levitä rieskat leivinpapereille ja roiskaise päälle jugurttia kullekin ihan reilusti. Levitä lusikalla mukavan tasaisesti. Saa olla ihan paksu kerros.

Ripottele päälle sipulit ja niiden päälle murennettu pancetta. Myllystä varovaisesti suolaa ja hieman reilummalla kädellä pippuria. Siivuta juusto ja asettele alustoilleen:

Uuni kuumenemaan noin 175-200 asteeseen ja keskitasolla mukavaa lämpöä, kunnes juusto on kauniisti sulanut. Varo reunoja, etteivät pala.

 Tämän kera nautimme tietysti Alsace Rieslingiä. Mitä laadukkaampaa, sen parempaa. Grand Cru on paikallaan aina! Kokeilkaa, hyvät ystävät!

Juustoinen focaccia oliivien ja rosmariinin kera

Tarvikkeet:

3 1/2 dl vettä
25g hiivaa
1 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoa
ripaus hunajaa tai sokeria ravinnoksi hiivalle
1/2 dl oliiviöljyä
2 dl juustoraastetta

Päälle:
mustia kivellisiä oliiveja
rosmariinia
oliiviöljyä
sormisuolaa (Maldon)

Liota hiiva hieman yli kädenlämpöiseen veteen. Lisää hunaja, suola, juustoraaste ja vehnäjauho. Anna yleiskoneen laulaa pitkään ja hartaasti (10 min väh.). Laita välittömästi nousemaan vedottomaan paikkaan tunniksi.

Kippaa taikina uunipellin kokoiselle leivinpaperiarkille, peitä ja anna kohota vielä noin 10 minuuttia.

Tällä aikaa tee sekoitus oliiviöljystä ja rosmariinista (varsinkin jos ei ole tuoretta rosmariinia). Tuoreen voi ripotella sellaisenaan.

Halkaise oliivit ja poista kivet. Kun taikina on noussut, painele oliivin puolikkaat reippaisiin koloihin taikinan pintaan. Voitele oliiviöljyllä ja ripottele päälle rosmariini ja suola.

Paista 225 asteessa noin 20 minuuttia.

Ricottapizza

Tee peruspizzataikina durumvehnästä, hiivasta, suolasta ja vedestä. Anna kohota noin 30 min.

Taikinan kohotessa sekoittele purkillinen ricottajuustoa ja 3 - 5 valkosipulinkynttä murskattuna. Mahdollisesti lisää ripaus suolaa, mutta ole varovainen tässä!!!

Murenna paketillinen Aura-Gold-sinihomejuustoa odottamaan täyttelyä. Samalla raasta non 2 dl parmesaaniraastetta. Riivi noon 3 - 4 oksaa tuoretta rosmariininlehtiä erilleen.

Kun taikina on kohonnut, kauli se leivinpaperin päällä uunipellin kokoiseksi levyksi ja heitä pellille. Levitä ricottatäyte koko taikinan alueelle mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Paahda sillä aikaa kourallinen pinjansiemeniä.

Ripoittele pizzapohjan päälle homejuustomurut, raastettu parmesan ja lopuksi vielä rosmariininlehdet. Tältä se sitten näyttää:

Sitten vaan koko komeus uuniin ja kun se näyttää sopivan kauniilta ( noin 20 min 200 astetta), ota se pois, ripoittele päälle hyvää oliiviöljyä, myllystä mustapippuria ja päälle paahdetut pinjansiemenet. Nauti hyvän salaatin kera.

Lopputulos saattaa näyttää vaikka tältä:

Tästä voi tehdä loputtoman määrän variaatioita. Perinteisessä pizzassa tomaattikastike dominoi makuja, mutta tällaisessa pizzassa, hieman hennommankin maun täytteet saavat aivan uuden roolin. Esimerkiksi tuore herkkusieni viipaloituna ja vaikka rucola saavat ihan eri vivahteen tässä versiossa.

Myös muut yrtit tai vaikkapa hennomman makuinen kalakin voivat olla edukseen näin tehdyssä piiraassa.