lauantai 10. marraskuuta 2018

Perinteistä häränhäntää uunissa haudutettuna




Tällä kertaa reilu kilo häränhännän pätkiä suorastaan hyppäsi ostoskoriini, eikä sunnuntain ruokaa tarvinnutkaan sen enempää funtsia.

Valmistin hännänpätkät hyvin perinteiseen tapaan. Tässä kaikki tarvikkeet:

1,3 kg häränhäntää
2 sipulia
2 porkkanaa
5 valkosipulin kynttä
10 kokonaista mustapipuria
vehnäjauhoja, suolaa ja pipuria jauhotukseen
3 dl punaviiniä
5 dl lihalientä
nippu tuoretta timjamia
3 laakerinlehteä
Maldon-suolaa
oliiviöljyä
voita

Huuhtele hännänpätkät kylmällä vedellä ja kuivaa ne talouspaperilla. Kippaa hieman jauhoja syvälle lautaselle ja sekoita niihin suolaa ja mustapippuria. Ota valurautapata esille ja lorauta sinne reilusti oliiviöljyä ja voita. Lämpöä kehiin. Myös uuni kannattaa nyt laittaa päälle ja siihen noin 150 - 175 astetta. Pyörittele hännät jauhoissa ja ruskista padassa kauttaaltaan. Kaada päälle punaviini ja anna kiehahtaa. Kippaa sekaan lohkotut kasvikset (sipulit saavat olla kuorimattakin) ja mausteet sekä lihaliemi niin, että kaikki peittyy kunnolla. Kansi päälle ja uuniin 4 - 5 tunniksi.

Ota tämän jälkeen pata pois uunista ja nosta hännäpätkät lautaselle jäähtymään. Siivilöi liemi kattilaan, anna levätä. Kuori ylimääräinen rasva pois pinnalta ja tarkista maku. Keitä kasaan ja suurusta tarvittaessa. Irroita lihat hännistä ja tee niistä kaunis "pihvi" lautaselle. Tarjoile kastikkeen, uuniperunan tai muusin kanssa. Pikkelöidyt kasvikset sopivat tähän ruokaan mainiosti, kuten myös suolakurkku.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Grillattuja broilerin koipinuijia, pastaa, kesäkurpitsaa, kasvisliemireduktio ja lehtikaalipöly


Päätin tehdä vaihteeksi vähän erilaisen broileraterian, jossa maut todella korostuvat ja maukas liemi sitoo kaikki komponentit hienosti yhteen. Grillatut herkusienen puolikkaat jätin ohjeesta pois, sillä ne eivät koristeina oikein toimi.

Tarvikkeet kahdelle:

8 kpl broilerin koipinuijaa
Pari kerää kuivaa tagliatellepastaa
1 kesäkurpitsa
8 tuoretta herkkusientä
1/2 chilipalko
1 suurehko keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
muutama valkopippuri
muutama mustapippuri
2 laakerinlehteä
muutama timjaminoksa
ripaus Maldon-savusuolaa
pätkä palsternakkaa
8 kirsikkatomaattia
loraus kermaa
1/2 dl sitruunan mehua
1/2 dl soijakastiketta
muutama lehtikaalin lehti
suolaa ja pippuria myllystä
oliiviöljyä

Kasvisliemireduktio

Aloita tekemällä liemipohja. Lohko sipuli huorineen neljään lohkoon, murskaa valkosipulit hieman kuorineen, puolita herkkusienet ja chilipalko. Kaikki oliiviöljyn kanssa kattilaan. Leikkaa kesäkurpitsan kummatkin päät sekaan ja tee sama palsternakalle. Lisää vielä laakerinlehdet ja timjami ja sitten lämpöä alle. Freesaa koko kasvismixiä, kunnes sipulit alkavat saada väriä. Lämmitä sillä aikaa vesi vedenkeittimessä kiehuvaksi. Kun kokonaisuus näyttää hieman karamellisoituneelta, kaada päälle reilusti vettä, noin 1,5 litraa. Lisää savusuola. Anna porista hiljalleen kannen alla 2 - 3 tuntia. Ota tämän jälkeen esiin reikäkauha ja poista kaikki kiinteät ainesosat. Ei tarvitse olla liian pikkutarkka tässä, sillä lopuksi tämä vielä siivilöidään. Jätä kattilan kansi pois ja ryhdy keittämään lientä kokoon. Noin 3 dl lientä riittää hyvin ja siitä saa vielä seuraavankin päivän ruokaan hyvän pohjan. Tähän menee tovi!

Kun lientä on tuo 3 dl jäljellä, siivilöi pienempään kattilaan ja tarkista maku. Omasta liemestäni tuli chilin ansiosta hurjan väkevä, joten jouduin pyöristämään makua sitruunalla ja kermalla sekä ripauksella sokeria. Anna porista vielä tämänkin jälkeen hiljalleen aina ruokailuun asti. Tarkkaile makua ja korjaa tarvittaessa.

Lehtikaalipöly

Ota muutama lehtikaalin lehti ja poista lehtiruoti. Asettele uunipellille leivinpaperin päälle ja suolaa kevyesti. Paahda 175-asteisessa uunissa rapeaksi, mutta varo, ettei kaali ala ruskistua. Ota jäähtymään.

Koipinuijat ja kesäkurpitsa

Halkaise kesäkurpitsa. Koverra siemenet ulos ja itketä suolalla. Ota nuijat huoneenlämpöön. Sekoita 1 osa sitruunan mehua ja 1 osa soijakastiketta. Ruiskuta liuosta injektioruiskulla kaikki nuijat täyteen ja anna maustua. Mikäli sinulla ei ole ruiskua, anna marinoitua liemessä. Saatat tarvita vähän suuremman satsin sitruuna-soijasekoitusta. Lopuksi ota nuijiin kaunis, ruskea grillipinta kauttaaltaan ja loppukypsennä uunissa. Grillaa myös talouspaperilla kuivatut kesäkurpitsat molemmin puolin.

Pasta ja annosten kokoaminen

Kuumenna grillauksen aikana kattilallinen vettä pastan keittoa varten. Kun palaat grillausreissulta, heitä koipinuijat uuniin, lisää kattilaan suola ja keitä pasta sopivaksi. Valuta.

Leikkaa kesäkurpitsasta kauniit siivut lautaselle kuvan mukaisesti ja kasaa keskelle keko pastaa. Lusikoi päälle kasvisliemi niin, että sitä on koko lautasella ohut kerros. Lorauta päälle hieman sitruunaa. Laita yksi nuija pastan nojaan. Koristele annos lehtikaalipölyllä, jonka yksinkertaisesti valmistat rapeasta lehtikaalista siivilän läpi puristamalla. Nauti!


sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Neljä ahventa, viisi herkullista ruokalajia kahdelle



























Kun aloitin tämän kokonaisuude kehittelyn, kädessäni oli neljä todella suurta ahventa.
Näistä pitäisi sitten jotain kehitellä. Syntyihän niistä sitten jopa viisi ruokalajia; Ahvenchevice ruissipin kera, Sokerisuolattua ahvenfilettä ruisleivällä, Ahven-kantarellikroketit ja black garlic-majoneesi, Ahvenkeitto sekä Paistetut ahvenfileet, pottumuusi ja kantarellikastike. Oli muuten todella hauska näitä kokatessa kehtellä! Raaka-ainelista ja ohje on pitkä. Oikaise mutkissa, jos haluat. Esimerkiksi ostamalla valmiit fileet ja kalafondia, olet säästänyt aikaa todella paljon!

Tykötarpeet

4 suurta perattua ahventa
1 peruna
1 porkkana
1 fenkoli
250 g tuoreita kantarelleja
1 punainen chili
2 limettiä
2 prk kuohukermaa
voita
suolaa ja pippuria myllystä
vehnjauhoja
3 kananmunaa
korppujauhoja
öljyä uppopaistoon
ruissipsejä
ruisleipää
sipulia
5 kpl black garlic-kynsiä
2 dl rypsiöljyä majoneesiin
ruohosipulia koristeluun
valkoviiniä

Filerointi
Aloita fileroimalla ahvenet nahattomiksi. Päät ja ruodot heität kattilaan, nahat biojätteeseen. Leikkaa vielä fileet ruodottomiksi housuleikkauksella (v-leikkaus) ja heitä myös tästä jääneet osat kattilaan. Laita fileet kylmään odottelemaan seuraavaa vaihetta.

Liemi
Kaada ahvenperkeiden päälle kylmää vettä niin, että ne peittyvät hyvin ja vaahdon kuorimisellekin jää vielä tilaa. Lämpöä alle ja odotelemaan kiehumispistettä. Kun tämä on saavutettu, laita kello tikittämään 20 minuuttiin, sillä sen pidempään ei ruotoja pidä keittää, ettei liemi ala koaguloitua. Kuori pinnalta vaahtoa pois ja kun kello soi, ota kattila lämmöltä, nosta reikäkauhalla perkeet biojätteeseen ja laita kattila takaisin lämmölle ja aloita liemen redusointi eli kokoon keittäminen. Ei siis kantta päälle, että neste pääsee haihtumaan. En ottanut aikaa, mutta kyllä siihen jokunen tunti vierähti. Siivilöi lopuksi pariin kertaan.

Trimmaus
Ota fileet taas esiin ja trimmaa niistä yhden fileen verran cheviceä varten, yksi selkäfileen pätkä graavattavaksi ja loput kroketteihin sekä keittoon. Sain itse näihin kulumaan noin neljän fileen verran kalaa. Onneksi ahvenet olivat noin 45 cm pituisia. Neljä kokonaista siis takaisin kylmään!

Chevice
Kuutioi ahvenen file pieniksi kuutioiksi, tee sama pätkälle chiliä. Nämä kulhoon. Raasta limestä vähän kuorta ja purista mehu. Sekaan vaan ja myllystä suolaa. Sekoita ja laita kylmään. Lopuksi valuta ja kokoa kala voilla voideltuihin ruissipseihin.

Sokerisuolaus
Ota se irroittamasi selkäfile ja asettele se lautaselle. Päälle reilusti karkeaa merisuolaa ja näppituntumalla hienoa sokeria. Päälle kelmu ja kylmään. Ennen tarjoilua, pyyhi pois suola ja siivuta paahdettujen ruisleipäsiivujen päälle.

Majoneesi
Ota 5 mustaa kynttä ja laita ne sauvasekoittimen vetävään kapeaan astiaan. Päälle puolikkaan limen mehu (kenties 1 rkl dijonia), 1 kokonainen kananmuna ja yksi keltuainen(säästä valkuainen) sekä 2 dl rypsiöljyä. Huolehdi, että kaikki ovat tasalämpöisiä. Itselläni on tapana antaa näiden seistä hetken huoneenlämmössä. Lopuksi paina sauvasekoitin kulhon pohjalle, paina nappia ja nosta se hiljalleen ylös. Voila! Majo on valmis. Kelmua päälle ja kylmään. Ennen tarjoilua reilu viiva lautaselle ja krokettien kumppanksi.

Kroketit
Silppua pieni sipuli ja muutama kantarelli pieniksi. Freesa niitä hetki pannulla, että sipuli pehmenee. Anna jäähtyä hetki. Kuutioi tähän tarkoitukseen varattu ahvenfilee, pieni pätkä chiliä, säästetty valkuainen ja sekoita kaikki yhteen mikserissä tahnaksi. Muotoile niistä palloja. Ennen tarjoilua tuplapaneroi ne (vehnäjauho, kananmuna, korppujauho) ja uppopaista kauniin ruskeiksi.

Keitto
Kuori yksi peruna ja jaa se neljään lohkoon. Ota suunnilleen perunalohkon mittainen pätkä porkkanaa, kuori se ja pyöristä kulmista ja jaa neljään lohkoon. Ota kaksi samanmittaista pätkää fenkolin varsista ja siisti ne. Keitä kaikki kypsiksi kiehumassa olevassa kastikereduktiossa ja nosta lautasille. Aivan lopuksi, kun lientä on enää sopiva määrä jäljellä lisää siihen loraus kuivaa valkoviiniä ja kermaa. Siivuta tähän varattua ahvenfilettä kummankin lautasen pohjalle juuresten sekaan ja kaada kiehuva liemi lautasille. Liemi kypsentää kalan juuri sopivaksi!

Ahvenfileet, kantarellikastike ja pottumuusi
Tee muusi parhaaksi katsomallasi tavalla. Itse oikaisin tässä ja käytin Oolannin pakasterakeita, joista tulee erinomainen muusi ja sen määrää on helppo säätää juuri oikeaksi. Revi kantarellit pituussuunnassa pienemmiksi (näin ei tule sitkeitä ja neste irtoaa paremmin), kippaa kattilaan ja silppua sekaan yksi pieni sipuli. Anna nesteiden irrota kunnolla ja lisää sen jälkeen nokare voita, freesaa sieni-sipulisekoitus ja lorauta päälle kerma. Anna hautua miedolla lämmöllä välillä sekoitellen. Suolaa ja pippuroi. Tarkista maku. Suolaa ja pippuroi ahvenfileet. Jauhota korppujauhoilla ja paista voissa. Kokoa annokset.

Koko menun kumppaniksi sopii mainiosti joko hyvä kuohuviini, samppanja tai kelpo rieslisng. Kuivia tietysti kaikki. Oluen ystäväkin löytää varmaan itselleen sopivan ruokajuoman tälle kokonaisuudelle.


sunnuntai 19. elokuuta 2018

Grillattu Flat Iron Steak, quinoa-mansikkasalaatti ja black garlic-majoneesi


Nyt tuppaa melko paljon tuota englanninkieltä tuohon otsikkoon, mutta menköön. Ainakin kiinnostuneet osaavat etsiä ainesosia kaupasta.

Tammisen Flat Iron Steak oli ostettaessa yli puolikiloinen, joten siitä riitti kahdelle, hieman ruokavaliotaan keventävälle aikuiselle, peräti kahdelle aterialle. Nyt sattui käsiin vielä todella hyvin raakakypsynyt pala, jota oli ilo popsia. VKP alkoi nimittäin lähestyä. Mietimme yhdessä, josko näitä hieman sitkeämpiä ruhonosia kannattaisi aina ostaa kotiin raakakypsymään ja syödä vasta viikko, pari vkp:n jälkeen? Toki silloin pitää luottaa siihen, että tuotantohygienia on huippuluokkaa. Toki hajuaisti kertoo pakkausta avatessa melko paljon. Tähän luottaminen vaatii toki melko lailla kokemusta. Tiedonjanoisille kerrottakoon, että kyseinen liha on naudan lavasta leikattu pitkänomainen lihas, joka paistetaan tai grillataan kokonaisena ja leikataan ohuiksi siivuiksi poikkisyin, ennen syöntiä. Turha kuvitella pihviä tekevänsä tästä. Toimii täysin samoin kuin kuvepaisti (flank steak).

Quinoaa on tullut harrastettua jo pitkään, joten sen suhteen ei mitään uutta länsirintamalta.

Black Garlic-niminen tuote on osunut silmiini lähimmässä Prismassa jo melko pitkään. Eipä ole tullut kuitenkaan kokeiltua. Nyt tulee kokeiluun. Lievän googlauksen tuloksena päädyi tekemään sillä maustetun majoneesin. 3-4 mustaa kynttä muusattuna ja silputtuna, muutama ruokalusikallinen täysmajoneesia purkista ja päälle myllystä vähän suolaa ja pippuria. Sitten vain ajoissa jääkaappiin vetäytymään ja maustumaan. Aika jännältä näyttää! Oli muuten hurjan hyvää!!!!!

2 dl quinoaa: huuhtele quinoa kiehuvankuumalla vedellä (vedenkeittimestä esim.) ja keitä sitten tuplamäärässä vettä noin 15 minuuttia tai pakkauksen ohjeen mukaan. Kaavi varovasti kattilasta laakeampaan astiaan jäähtymään. Quinoa ottaa mielellään kattilan pohjaan kiinni, joten jätä kiinni jäänyt osa suosiolla kattilaan ja liota se tiskiaineen kera pois. Kun quinoa on jäähtynyt ja ruokailun aika lähestyy, rouhi päälle myllystä hieman suolaa ja pippuria ja loraus hyvää oliiviöljyä. Revi sekaan hieman jääsalaattia/friseesalaattia, tuoretta sipulia, tuoreita mansikoita ja lehtipersiljaa.

Suolaa ja pippuroi liha. Grillaa mediumiksi ja anna vetäytyä hetki (10 min) alumiinifoliossa. Leikkaa poikkisyin ohuiksi siivuiksi ja rakenna annokset. Voila!

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Vegaaninen "spagettiannos" kesäkurpitsasta ja muista kasviksista kahdelle


Taaskin hyvin koruton valokuva annoksesta. Tämä johtuu tällä kertaa siitä, että itse "pääannos" tuli jo hotkaistua ennen kuin tuli mieleen, että tästäkin voisi ottaa kuvan!

Ajattelette varmaan, että nyt on äijä seonnut täysin ja ruvennut vielä vegaanksi! Aivan näin pahasta ilmiöstä ei ole kysymys, mutta sain tuonne keittiön puolelle vahvan signaalin siitä, että nyt pitää keventää. Ilmiö tuskin lienee harvinainen yhdessäkään ruokakunnassa näin lomamässäilyjen jälkeen. Ei kun tuumasta toimeen ja väsäämään jotain todella kevyttä. Hetken mietinnän jälkeen päädyin tekemään zucchinispagettia kasvisten kera.

Jotta kesäkurpitsasta saisi todella näyttävän näköistä "spagettia", pitäisi omistaa sorvi. Sellaista kun ei itselläni ole, niin mandoliinin julienne-raastin sai tuottaa mukavaa suikaletta niin kesäkurpitsasta kuin porkkanastakin. Tämän tein kahdelle:

2 porkkanaa
1 kesäkurpitsa
5 suurta tuoretta herkkusientä
125 g tuoreita pensaspapuja
1 nippu tuoretta sipulia
4 valkosipulinkynttä
Alkuperäisestä ohjeesta puuttui 1/2 nippua tuoretta timjamia silputtuna!
suolaa ja pippuria
ei-vegaaneillle: raastettua parmesaania!
oliiviöljyä

Kuori porkkanat pituusssunnassa neliskanttisiksi mandoliinia varten. (Juustohöylä on tässä hyvä apuväline!) Halkaise kesäkurpitsa ja poista vetinen keskusta kummastakin puolikkaasta. Anna itkeä hetki. Laita vesikattila kiehumaan.

Pilko herkkusienet ja kippaa kattilaan. Siemeneksi hieman vettä, että tulevat heistä litkut ulos. Silppua sipuli ja valkosipui ja kippaa sekaan. Kun neste on haihtunut, mukaan oliiviöljy ja lievää liikutusta ja freesausta hieman miedommalla lämmöllä.

Tässä vaiheessa alkaa varmaan vesikattila olla kuumana, joten porkkanasta juliennet ja lievässä suolassa siivilässä!! ryöppääntymään pariksi, kolmeksi minuutiksi. Sen jälkeen suoraan jääkylmään vesikylpyyn. Kunnon siivilä on tässä hyvä apuneuvo, koska voit kätevästi laskea ja nostaa sisällön veteen ja sieltä pois.

Ryöppää myös puolitetut pavut ja nekin suoraan kylmään veteen. Vetele julienneksi kesäkurpitsan puolikkaat. Neki heti kylmään veteen.

Sienikattila sihisee liedellä! Kippaa sekaan porkkanat ja sekoita. Odota hetki ja lisää pavut. Valuta kesäkurpitsat ja lisää ne lopuksi. Nyt muutama minuutti, max 5, ja koko paketti on kasassa. Mausta tuoreella timjamilla, suolalla, pippurilla ja parmesaanilla. Ei nyt ihan pöhkömpää!   



torstai 2. elokuuta 2018

Piemontelainen tryffelitaglierini, Tajarin con Tartufo (versiointi)


Lomamatkalla Piemontessa, tuli hankittua sekä hienoja ruokaelämyksiä, että yksi ja toinen idea ruoanlaitonkin suhteen. Alban kaupungissa kun asuimme, emme voineet välttyä törmäämästä tryffeliin ihan joka kolkassa. Olen aiemmin pitänyt tryffeliä kovinkin yliarvostettuna raaka-aineena, mutta jo ensimmäisen illan ravintolakokemus muutti mieleni täysin. Piemontelaiset näyttävät syövän kernaasti alkuun tartarpihviä ja Vitello Tonnatoa. Näitä kumpaakin on käytännössä kaikkien ravintoloiden alkupalalistoilla. Heidän tartariin käyttämänsä nauta on täysin rasvatonta ja aivan huippuluokkaa. Eikä tuossa toisessakaan alkupalassa ollut missään kohtaa valitamista. Kasviksia ei tarjoilla missään.

Nyt kuitenkin itse asiaan, eli pastaan. Alueella käytettävä pasta on lähes poikkeuksetta nimeltään Tajarin. Se on hyvin ohutta taglieriniä, jossa on käytetty noin 20 %  kananmunaa. Sitä saa kuivattuna aivan joka paikasta joko tryffelillä maustettuna tai ilman. Itse ostimme tuota ensin mainittua, eli tryffelin kera. Ostimme myös kokkareen tryffeliä, josta tempaisimme kotona kätevästi tryffelivoipötkön pakkaseen. Pitkän tryffelipaaston jälkeen tuli nyt aika testata, josko tästä saisi kotona yhtä hyvää kuin Albassa.

Tällaiselta näytti hankkimamme pakkaus:













Tein oman variantin taas tästäkin ruoasta, koska halusin saada siihen hieman omaa kädenjälkeä mukaan. Tarkkaa sekoitussuhdetta raastetun tryffelin ja voin suhteen en enää muista, mutta fiilispohjalta mennään. Esim: 80 g tryffeliä ja 300 g voita sekaisin ja kelmulla pötköksi ja pakkaseen. Siitä kelpaa sitten leikkailla tarvittaessa.

Tällä kertaa halusin annokseen vielä hieman enemmän umamia, joten vedin silpuksi 5 suurehkoa tuoretta herkkusientä kastikkeen perustaksi. Koska herkkiksistä tulee todella tumma väri, päätin lieventää sitä lisäämällä 1,5 dl kermaa sekaan.

Näin siis:

Kastike:

5 suurta, tuoretta herkkusientä silputtuna
4 pientä sipulia tuoreesta nipusta silputtuna
4 cm pötkö tryffelivoita
1,5 dl kermaa
1 dl raastettua parmesaania tai pecorinoa (jälkimmäinen on paikallisten suosikki)
Suolaa ja pippuria tarvittaessa myllystä

Haihduta sienten ja sipuleiden neste pois kattilassa ja lisää tryffelivoi. Kun se on sulanut, kippaa sekaan kerma. Sitten vain lievää liikutusta ja haudutusta mahdollisimman pitkään. Tunti tai kaksi on hyvä alku yleensä kaikelle.

Tajarin perinteisin menoin suolattuun veteen ja max 3 minutin keitto. Valuta Tajarin ja sekoita soosiin. Anna vetäytyä hetki ja raasta päälle juusto ja tarjoile hyvän piemontelaisen punaviinin kera.




torstai 19. heinäkuuta 2018

Pankopaneroidut ahvenfileet, kantarellikastike ja uudet siiklit


Jos näin kesämielellä pitäisi valita suomalainen kansallisruoka, niin tämä olisi hyvin lähellä kärkeä. Pankojauhot pitäisi tietenkin vaihtaa kotimaisiin ruisjauhoihin, mutta tämä raaka-aineiden kolminaisuus on lähes pyhä. Valitsin hyvin kevyen pankopaneroinnin, koska lopputulos on miellyttävän rapea eikä missään tapauksessa liian rasvainen, vaikka käytän paistamiseen pelkkää voita.

Tein annoksen taaskin kahdelle, joten alla hieman osviittaa mittasuhteista, joiden variointi on kokin käsissä.

Aloitetaan kastikkeella:

Pari suurehkoa tuoretta sipulia nipusta siputtuna (ota mukaan osa vihreää vartta)
Riittävästi kantarelleja (otin itse viime syksyn satoa pakkasesta)
Reilu nokare voita (ehkä 50 g)
2 dl kuohukermaa
suolaa ja pippuria myllystä

Silppua sipulit ja kippaa voin kanssa kattilaan. Lämpöä kehiin ja kun mukava sihinä kuuluu, niin lievää liikutusta. Sitten sekaan sienet ja taas kieputusta. Jos käytät pakastesieniä, kuten minä, ei tähän tarvitse uhrata hirveästi aikaa. Päälle kerma ja mausteet ja sitten vain haudutusta aina välillä sekoittaen. Saapi hautua vähintään tunnin!

Muut tykötarpeet:

Riittävä määrä tuoretta perunaa per ruokailija
Noin 200 g ahvenfileitä per ruokailija
Voita
Pankojauhoja
Suolaa ja pippuria myllystä

Kun sitten soosi on saatu hautumaan, niin heitetään kattilallinen kylmää vettä levylle kiehumistarkoituksessa. Veden lämmetessä harjataan Siiklit hohtavan puhtaiksi ja pannaan odottamaan kiehumista. Kattilaan kourallinen karkeaa merisuolaa ja perunat hetken päästä perään. Kun koko komeus kiehuu, vähennä lämpöä sen verran, että vesi vain kuplii hiljalleen. Unohda piikit ja haarukat kypsyyden toteamiseksi! Jos olet laittanut veteen tarpeeksi suolaa, ovat perunat kypsiä, kun ne alkavat kellua. Sitten äkkiä vesi pois ja kosteuden imevä talouspaperi kattilaan ja kansi päälle. Äläkä nyt herran tähden laita kattilaa enää takaisin levylle! Anna odotella korkkialustalla rauhassa.

Kokenut kokki on tietysti taas tällä aikaa housuleikannut ahvenfileet, suolannut ja pippuroinut ne ja kiepsauttanut pankojauhoissa. Sillä aikaa, kun perunat vetäytyvät kattilassa, paistat nopeasti ahvenet. Sitten vain annokset esiin! Mahtava kumppani annokselle on rutikuiva Alsace Riesling.

Tässä kuva housuleikkauksesta, jolla saat sekä ahven-, että kuhafileistä täysin ruodottomia: 


Hieman tulee hukkaa, mutta syömisen yhteydessä tämä kuitenkin palkitsee. 

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Herkullinen, helppo pastakastike raakamakkarasta, timjamia, sipulia ja kermaa


Tässä loistava pastaruoka, joka idea syntyi lomamatkalla Alban kaupungissa syödyn ravintola-aterian inspiroimana. Siellä lihana oli villisikaa, mutta eipä tämäkään lihakomponentti kokkia ihan häpeäpaaluun saata. Albassa annos oli viimeistelty vielä tryffelillä, joka luonnollisesti tekee ruoasta suorastaan juhlaruokaa. Tässä kuitenkin hieman arkisempi versio, mutta kyllä se silti lasillisen punaviiniä ansaitsee kyytipojakseen. Tein tällä kertaa vähän reilumman annoksen, jota voi ainakin seuraavana päivänä vielä varovasti lämmittää kiireisenä arki-iltana. Olen itse hyvin tomaattisten pastojen ystävä ja taas kerran jouduin oppimaan, ettei sitä tomaattia tavitse ihan joka paikkaan survoa, jolloin myös erilaiset maut pääsevät paremmin esiin.

Tarveaineet tällä kertaa:

2 pakkausta á 380 g Saarioisten Yrtti Bratwurst-raakamakkaraa
2 tuoretta sipulia naatteineen
3 valkosipulinkynttä
3 dl kermaa
1/2 ruukkua tuoretta timjamia
kunnon loraus neitsytoliiviöljyä
4 hengen annos tuorepastaa (itselläni tällä kertaa paksuhkoa spagettia "piciä" (Lidl), jonka perinteisesti puolestaan enemmänkin toscanalaiseen keittiöön kuuluvana, nonna pyöritelee näppärästi käsin. Kaikki pasta käy.)

Silppua sipuli ja naatit hienoksi
Murskaa valkosipulit
Lorauta öljy kattilaan ja kippaa sipulit perään. Lämpöä kehiin ja kun sihinä alkaa, purista makkaroista sisus kattilaan ja sekoita rivakasti, että massa ei jää kokkareiksi vaan hienonee jauhelihan tapaan. Lorauta sekaan kerma ja leikkaa mukaan timjami. Anna hautua vaikka tunti, välillä aina sekoitellen.

Keitä pasta suolatussa vedessä (Kannattaa ehkä vähän ottaa varovasti, ettei mene suolat överiksi. Makkaroista saat kastikkeen kaikki mausteet muutenkin.)

Kun aika on pastakattilassa täynnä, valuta pasta nopeasti lävikössä, kaada kastike pastakattilaan ja päälle juuri valutettu pasta. Sitten raivokasta sekoitusta hetki ja vielä hetki lepoa, jotta soosi saa hetken imeytyä pastaan.

Annos tarjolle juhallisin menoin ja ääntä kohti. Mailman kauneinta annosta tästä ei värimaailmankaan vuoksi saa, mutta muuten se on aika herkullista!




sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Kuhaa, piikkikampelaa ja fenkoliemulsio


Mieli teki kalaa, mutta pää oli täysin tyhjä ideoista. Siispä nokka kohti kaupan vihannes- ja kalaosastoja ja siitä se idea sitten syntyi. Ja herkullista oli.

Ohje kahdelle:

1 kuhafile
2 piikkikampelafilettä
2 uutta (tässä vaiheessa vielä ulkomaista) perunaa
retiisejä
1 fenkoli
2 tankoa vihreää parsaa
pari ruokalusikallista creme fraichea
suolaa ja pippuria myllystä
laadukasta oliiviöljyä

Leikkaa fenkoli lohkoiksi. Kippaa kattilaan ja päälle suolaa ja vettä niin, että lohkot peittyvät. Keitä kypsiksi, valuta hyvin ja sekoita blenderissä tasaiseksi tahnaksi. Paseeraa vielä siivilän läpi kulhoon ja laita jäähtymään. Keitä samalla perunat suolatussa vedessä.

Leikkaa kuhafile ruodottomaksi ja puolita kahteen annoskokoon sopiviksi. Suolaa ja pippuroi. Tee sama kampelafileille ja rullaa ne rulliksi, parsatangon ympärille. Paista voissa pinta ja asettele uunivuokaan.

Lämmitä fisut vielä uunissa, sekoita fenkoliemulsioon pari ruokalusikallista creme fraichea. Tarkista maku. Levitä leveäksi nauhaksi lautaselle ja kasaa annokset. Nappaa koristeeksi tuoreet retiisit ja pyöräytä herkullista oliiviöljyä nauhana renkaiksi annoksen päälle. Nauti!

Tämän kanssa nautimme erittäin kuivaa Cavaa!

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Ja taas uudet punajuuripihvit


Aivan hirveän flunssaviikon päätteksi piti keksiä jotain syötävää. Harvoin olen ollut niin voipunut, ettenkö olisi jaksanut jotain uutta viilata. No nyt tuli nähtyä sekin päivä! Taas jälleen kerran punajuuripihvejä. Niistä kun ei voi saada tarpeekseen. Näiden kera syödään tzatsikia ja marinoituja borlottippuja. Need I say more? Syötävän hyvää. Ja vielä kunnon Ripassoa kylken. Josko tuo tautikin pikku hiljaa helpottaisi.

Se on kuulkaa ruokaihmiselle kauhea paikka, kun on niin voipunut, ettei jaksa tehdä ruokaa! Aivan ennennäkemätön paikka. Se sattui jo tuossa alkuviikosta, jolloin söimme sitten pakastimesta jotain vanhaa ja tylsää. Inhoan syödä vanhaa ruokaa! Pakastin toimii meillä roskiksen esiasteena, jonne tungetaan kaikki hyvä ruoka, joka jää syömättä ja heitetään sitten puolen vuoden välein roskiin. Ihanan taloudellista ja modernia!

Tänään otin kuitenkin ajoissa särkylääkkeen, jotta sain yli 39 asteen kuumeen talttumaan ja sen myötä taas voimia ruoanlaittoon. Pari paitaa meni hikisenä pyykkiin, mutta lopputulos palkitsee varmasti.

En kerta kaikkiaan käsitä härkiksien ja mifujen ym. suosiota, kun kunnon kasvistuoan valmistaminen on niin helppoa. No, ostakoot niitä, ken haluaa.

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Pääsiäisen mehevä karitsanpaisti padassa, uunijuureksia, vihreää ja reduktiokastke

Ostin pääsiäspyhiksi pari karitsan tunnelileikkattua paistia. Siis takakoiven potkan yläpään paistit, joista on keskeltä leikattu pois reisiluu, mutta kuitenkin kokonaisuus on vielä nipussa, jolloin kokonaisena kypsentäminen on helpompaa, eikä liha ole niin riekaleista. Alunperin aioin laittaa paistit mausteineen paistopussissa uuniin, mutta rasvan ja kalvojen poiston jälkeen oli ilo todeta, että ne mahtuvat valurautapataan vallan mainiosti.

Asettelin pada pohjalle runsaasti valkosipulin kynsiä, poistin paisteista rasvat ja kalvot, hieroin pintaan kuivat mausteet, suolan ja pippurin ja asettelin paistit valurautapataan. Lorautin päälle häränfondia, valkoviiniä ja vettä. Kun lähiomaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja uunin lämpöön noin 150 asteeseen neljäksi tunniksi. Sen jälkeen pilkotaan juurekset ja kypsennetään ne uunissa. Sinä aikana valmistetaan padan liemestä kastike koko komeuden kruunuksi.

Tarveaineet viidelle - kuudelle henkilölle:

2 kg lampaan luutonta paistia
suolaa ja pipuria myllystä
Kuivatuja yrttejä: timjamia, rosmariinia, kuminaa, persiljaa, oreganoa, paprikaa, korianteria, jauhettua valkosipulia, jauhettuja sinapinsiemeniä ja pippuria.
2 dl kuivaa valkoviiniä
loraus häränfondia
vettä niin, että paistit eivät ihan kokonaan peity.

Tulikin oikein kunnon nyhtökaritsaa, mutta äärimmäisen hyvää sellaista.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Punajuuririsotto


Tähän syntyi jostain tyhjästä aamulla inspis. Onneksi ennen kauppareissua, ettei tarvinnut uudelleen lähteä retkelle. Idea näkyi kuvana verkkokalvolla ja sitä oli seurattava.

Tarveaineet kahdelle:

1 iso punajuuri
1 dl arborio/carnaroliriisiä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 dl valkoviiniä
suolaa ja pippuria myllystä
voita
raastettua parmesaania
tuoretta timjamia

Kuori ja raasta punajuuri. Tee risotto perinteiseen tapaan, mutta aloita punajuurista, jotta ne ehtivät kypsyä riittävästi. Viimeistele voilla, timjamilla ja parmesaanilla.

Quinoasalaatti granaattiomenaa, kevätsipulia ja paahdettuja siemeniä

Keitä quinoa pakkauksen ohjeen mukaan. Laita jäähtymään. Sekoita mukaan paahdettuja siemeniä, silputtua kevätsipulia, granaattiomenan siemeniä sekä suolaa ja pippuria myllystä. Viimeistele hyvällä oliiviöljyllä.

Granaattiomenan siementen poisto on sottaista puuhaa. Se helpottuu, jos otat kunnon muovipussin ja moukaroit siemenet pussin sisällä. Sieltä on helppo lusikoida siemenet ruokaan ja keittiö säilyy siistinä.

Bufalamozzalla tättetty tomaatti, paahdettua quinoaa

Kalttaa tomaatit ja kaiverra sisus. Kuivaa paperilla ja suolaa, pippuroi ja täytä puolikkaalla parmakinkkusiivulla, bufalamozzarellalla ja viimeistele basilikalla ja paahdetulla quinoalla sekä hyvällä oliiviöljyllä.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Kun suutuntuma ratkaisee - paadettua quinoaa ja siemeniä

Yksi maku- ja ateriakokonaisuuden aistimuksista on suutuntuma. Ateriassa saisi mielellään olla kaikkien viiden perusmaun (suolaisuus, makeus, karvaisuus, hapokkuus ja umami) lisäksi olla myös miellyttävästi erilaisia puruvastuksia tai suutuntumia. Osa komponenteista saa mielellään olla pehmeitä, jotkut "al dente", mutta usein myös jokin rapsakka komponentti täydentää aterian aivan uudelle tasolle. Yksinkertaisimpana esimerkkinä keitto ja leipäkrutongit. Tänä viikonloppuna päätin omistautua tuolle rapsakkuudelle ja sitä varten valmistelin (melko pitkään) pari erilaista komponenttia.

Ensimmäisenä aloitin paahdetusta quinoasta, joka muutenkin on mainio ruoka-aine kaikkine hienoine ominaisuuksineen. Maku ei suinkaan vähäisimpänä. Huuhtelin noin desin quinoaa kuumassa vedessä,valutin huolellisesti ja kippasin talouspaperin päälle kuivumaan. Sen jälkeen kuivasin satsin uunipellillä noin 100 asteessa, kunnes jyvät tuntuivat kuivilta, jonka jälkeen otin laakean, paksupohjaisen kattilan, lorautin pohjalle hieman rypsiöljyä ja lämpöä alle tuollaiset 7/12, hellan asteikolla. Kun öljy oli lämmennyt, kippasin quinoat paperilta kattilaan ja aloin odotella pikku poppailua. Muutaman kattilan heilauttelun jälkeen koko komeus pois levyltä ja sisältö siivilän kautta talouspaperille valuuntumaan rasvasta. Tein sen vielä toistamiseen ja hieroin sormenpäillä vielä vimeiset rasvat paperille. Sitten vain odottamaan käyttöä. Saattaapi olla, että pieni ripaus päätyy ilallisen alkupalaan.

Samaan aikaan paahdoin kuumalla paistinpannulla, myöskin keskilämmöllä siemensekoitusta, joka tällä kertaa tuli valmiin sekoituksen muodossa pussista (Sallisen Salaattimix) ja siinä oli auringonkukan-, kurpitsan- ja pinjansiemeniä. Mukana myös hieman karpalorouhetta. Kun sekoitus oli paahtunut aikansa pannulla, levitin sen vielä quinoalta vapautuneelle leivinpaperille ja annoin kuivahtaa uunissa vielä reilun tunnin. Kumpaankaan en lisännyt suolaa enkä sokeria, joten kuivattuja komponentteja voi myöhemmin käyttää niin makeissa kuin suolaisissakin ruoissa. Katsotaan myöhemmin mitä tapahtui.

Illallinen on alkupalaa lukuun ottamatta täysin kasvispohjainen ja palaan siihen myöhemmin.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Suussasulavat maa-artisokka-punajuuri-härkäpapupihvit, kolmen pavun salaatti ja tzatsiki


Tässä taas uusi variaatio jo perinteikkääksi muodostuneista punajuuripihveistämme, joita usein teen kasviruokapäivään. Punajuuren raastaminen tahtoo olla sen verran suttuista hommaa, että halusin kokeilla vaihteeksi pihvimassan tekemistä lihamyllyssä. Se onnistui hienosti, mutta laipan koko olisi voinut olla pykälää karkeampi. Nyt vedin kaiken samalla laippakoolla kuin lihankin, eli noin 2 mm reiän halkaisijalla. Suurempi koko olisi tehnyt pihveistä varmaankin suutuntumaltaan miellyttävämpiä. Saapa nähdä. Taaskin tätä kirjoittaessani on massa vielä kulhossa jääkaapissa ja pihvit paistamatta. Raastettu kurkku valuuntuu siivilässä ja papusalaatti maustuu jääkaapissa.

Pihveihin tarvittiin tällä kertaa:

500 g punajuuria
500 g maa-artisokkaa
1 iso keltasipuli
muutama valkosipulinkynsi
1 tlk kikherneitä
1 viipale paahtoleipää, jotta saat lihamyllyn paremmin tyhjäksi
2 kananmunaa
1/2 dl korppujauhoja
suolaa ja pippuria
cayennepippuria
juustokuminaa
jauhettua korianteria

Kolmen pavun salaatti:

1 tlk Kikherneitä (en vieläkään ymmärrä S-ryhmän logiikkaa hyllyttää nämä eri paikkaan kuin pavut). Etsin niitä Prismsta aina aivan kiukku päällä! Johtuuko nimestä? Kaikki pavut ja linssit ovat samassa paikassa, mutta kikherneet jossain ihan muualla.
1 tlk Mustia papuja
1 tlk Borlottipapuja
muutama valkosipulinkynsi muskattuna
suolaa ja pippuria myllystä
oliiviöljyä
sitruunan mehua
tuoretta timjamia

Tzatsiki

Puolikas raastettu kurkku hyvin valutettuna
3 dl kreikkalaista jogurttia
4 valkosipulinkynttä
suolaa ja pipppuria myllystä

Koko sapuskan laitto:

Pese juuresharjalla hyvin punajuuret ja maa-artisokat. Paloittele lihamyllyn suuaukosta meneviksi paloiksi. Kuori ja paloittele sipulit. Riko kulhoon kanamunat, sekaan korpujauhot ja mausteet. Sekoita hyvin. Anna vetäytyä. Valuta ja huuhtele kikherneet.

Kokoa lihamylly pyhää toimitusta varten ja aseta kulho myllyn alle ja anna painaa. Juurekset, sipulit, kikherneet jne kaikki vain synkkään nieluun ja ihan lopuksi se paahtoleivän siivu paloiteltuna, jotta saat nuo kasvikset kaikki ulos. Itse leipähän jää sen myllyn sisään käytännössä. Sekoita lopuksi koko kulhon ainesosat kunnolla, peittele kelmulla ja laita jääkaappiin vetäytymään.

Avaa papu- ja hernetölkit, huuhtele ja valuta hyvin. Kippaa kulhoon ja purista sekaan valkosipulit, suola ja pippuri sekä oliiviöljy ja sitruuna. Sekoita ja laita kelmulla peitettynä jääkaappiin maustumaan. Jos olisis nyt ollut käsillä tuoretta korianteria, niin olisin lisännyt nipun sitä, vaan eipä ollut. Siispä sekoittein mukaa tuoreen timjamin rippeet.

Raasta puolikas kurkku siivilään ja anna valuuntua hyvin. Sekoita lopuksi kurkku, jogurtti, valkosipuli, suola ja pippuri kulhoon ja aamen. Se on siinä. Tarkista maut ennen tarjoilua ja kasvisruokapäivän nautinto on tässä. Vegaanit jättävät tietenkin kananmunan ja jogurtin pois. Periaatteessa kikherneiden liemellä voi korvata kananmunan ja jogurttiinkin löytyy vaihtoehtona nykyään vegaanimajoneeseja, joten todella helposti tästä saa myös täyden vegaaniversion, jos nyt sattuisi haluamaan.

Tässä vaiheessa itselläni lihamylly on pesty ja taas kaapissa, kaikki muutkin välineet ovat joko pestyjä tai tiskikoneessa ja itse pihvien paisto voi alkaa. (Itselläni ruoanlaitto alkaa aina tiskikoneen tyhjennyksellä ja kaikki siivotaan aina samantien pois. Ikinä ei saa ruokailun jälkeen jäädä mitään tiskivuorta siivottavaksi! Sen olen vuosikymmenten saatossa oppinut.) Ruokailun jälkeen kerätään vain ruokailuastiat tiskikoneeseen ja nautitaan loppuillasta. Nimenomaan loppuillasta, sillä päivällinen syödään aina aikaisintaan klo 19:00 ja sekin on vielä todella aikaista, kun verrataan Euroopan ruokakulttuurimaihin. Siellä juodaan tuskin vielä aperitiiveja klo 19!

Loppukaneettina kerrottakoon, että tuo alussa mainitsemani lihamyllyn laipan karkeus/koko teki juuri sen, mitä pelkäsinkin. Massa oli liian löysää ja pihvien kääntäminen paistinpannussa oli ongelmallista. Viimeistein pihvit vielä uunipellillä, jotta niihin sai hieman kovemman rakenteen. Liiaan mössöistä siis. Ehkä sittenkin kannattaa sutata koko keittiö  kaapin ovia, laseja ja ikkunanpokia myöten raastamalla punajuurta. En ole ihan varma, mutta ei tämä näin ihan nappiin mennyt ainakaan. Makujen suhteen toki meni aivan nappiin.



maanantai 19. helmikuuta 2018

Hirvenvasan maksaa Anglaise


Suureksi onnekseni minulla on naapuri, joka metsästää. Saan kerran vuodessa hirvenvasan maksaa itselleni. Jostain syystä vaimoni ei sitä halua syödä, vaikka muuten syö maksaruokia suurella halulla.

Ellen ihan väärin muista, niin Lever Anglaise on ruotsaisen keittiötaidon grand old man - Tore Wretmanin aikaansaannoksia. Joko Riche:n tai Operakällaren-ravintoloiden aikaan. Saatan mielelläni olla myös väärässä.

Olennaiset ainesosat ovat maksan lisäksi sipuli, pekoni ja isot kaprikset. Kunnon pottumuusi kuuluu alkuperäisversioon, mutta meikäläisen laihis päätti jättää tärkkelyskomponentin väliin. Koko hommaan tarvitiin siis:

Hirvenvasan maksaa riittävästi
1 pkt amerikanpekonia
1 sipuli renkaina
1 prk isoja kapriksia
suolaa ja pippuria myllystä
Tabascoa

Leikkaa maksa viipaleiksi ja putsaa suonet pois. Laita odottamaan. Ota paistinpannu ja erottele sille pekonipaketista viipaleet iralleen. Siis kylmälle pannulle. Laita pannun alle lämpöä ja anna rasvan hiljalleen sulaa. Siivuta sipuli ja valuta kaprikset. Kun pekonin rasvat ovat kunnolla sulaneet ja liha alkaa ruskistua, lisää sipulirenkaat ja kaprikset ja sekoittele silloin tällöin. Odottele rauhassa, kunnes pekoni on kunnossa.

Kuivaa maksa paperilla ja suolaa ja pippuroi myllystä. Jauhota vehnäjauholla molemmin puolin ja lopuksi siirrä pekkonisipulisekoitus pannun reunalle ja heitä maksat pannuun. Paista mediumkypsiksi. Huomaa kuvassa, että siitä vielä lihasnesteet pisaroivat pinnalle. Ylipypsä maksa on aivan hirveää ja kuitenkin hirven vasaa luomumpaa ei paljon voisi olla.

Kippaa kaikki lautaselle ja mausta lopuksi Tabascolla. Itselläni on maksa-Tabasco-päähänpinttymä. Ne vain kuuluvat yhteen. Aivan kuten pasta ja parmesani tms.

Viinisuositus löytyy esmerkiksi täältä: http://dionysosviiniblogi.blogspot.fi/2018/02/blei-2014-doca-priorat-2025.html

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Turskaa, kampasimpukkaa, jättikatkaa ja fenkolia


Tätä kirjoittaessani en ole vielä edes aloittanut ruoanlaittoa. En edes esivalmistelua, vaan kirjoitan ohjetta itselleni. Mikäli matkan varrella jokin muuttuu, muutan myös tekstiä ennen julkaisua. Tarkoitus on tehdä hyvin yksinkertainen ja tasapainoinen ruoka joka sointuu hyvin valitsemani viinin kumppaniksi.

Tykötarpeet per annos:

300 g turskan selkäfilettä
1 kampasimpukka
2 jättikatkaravun pyrstöä
muutama mandoliinin veto ohutta fenkolia
2 kpl vihreää parsaa
voita
sitruunan mehua
suolaa ja pippuria myllystä

Sekä kampasimpukka että jättikatkarapu tulevat nyt pakkasesta, joten niiden sulattamisella on melko luontevaa aloittaa. Sinä aikana halkaisen fenkolin keskeltä ja vedän mandoliinilla muutaman ohuen siivun toisesta puolikkaasta ja laitan sen voin ja valkoviinin kanssa kypsymään pieneen kattilaan, miedolle lämmölle. Siihen saa jäädä kyllä purutuntumaa. Lisää loppuvaiheessa parsanpätkät samaan kattilaan. Liemi kelpaa sellaisenaan kastikkeksi, kunhan siihen jo aluksi pyöräyttää hieman suolaa ja pippuria.

Kalanpalat hetkeksi lämpenemään huoneenlämpöön ja suolaa ja pippuria kevyesti kaikille pinnoille. Sama homma simpukalle ja katkanpyrstölle.

Kimpale voita paistinpannulle ja kun voi on hiljentynyt, niin fisut ja äyriäiset perään ja pikainen paisto heille. Kaikki saavat jäädä hieman mediumiksi kypsyydeltään, jotta suutuntuma ja maku säilyvät miellyttävinä. Itse asiassa kalan ei tarvitse olla juurikaan enempää kuin noin 42 astetta sisälämpötilaltaan. Tuolloin se on sisältä vielä kauniin kiiltävä.

Asettele sapuska mieleiselläsi tavoin lautaselle, viimeistele sitruunalla ja nauti! Viinikumppanini löytyy täältä:

http://dionysosviiniblogi.blogspot.fi/2018/02/blason-de-bourgogne-2015-macon-villages.html

Nyt haisee omakehu, mutta annoksesta tuli käsittämättömän hyvä. Ei tarvinut muuttaa mitään. Viinisuositus oli ehkä hieman turhan hapoton sitenkin. Vähän laadukkaampi Chablis tai sitten Alsace riesling eivät petä koskaan.





sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Helppo ja herkulinen broileripasta

Tässä reseptissä tuli taasen se tietynlainen ahaa-elämys. Jääkaapissa oli 4 kpl kokonaisia broilerin
fileitä, eikä pienintäkään ajatusta siitä, mitä niistä tekisi. Sitten tuli yhtäkkiä mieleen tällainen versio, joka saattaa jopa toimia. Hyvin arkiruokaa, mutta jännää.

4 kpl suurehkoa broilerin nahattomia fileitä
Grillimaustetta
250 g farfallepastaa
4 dl kuohukermaa
2 pkt koskenlaskija-voimakas-sulatejuustoa
suolaa ja pippuria myllystä

Kuivaa fileet paperilla ja mausta grillimausteella. Paista pannulla hellästi vähintään puolikypsäksi. Viipaloi fileet ohuiksi siivuiksi.

Keitä pasta ohjeiden mukaan suolatussa vedessä ja valuta lopuksi vesi pois. Lämmitä kattilassa kerma ja Koskenlaskijat. Valuta keitetty pasta, kaada sekaan kerma-koskenlaskijaseos ja kippaa sekaan myös broilerviipaleet. Voitele vuoka öljyllä ja kaada koko komeus vuokaan. Paista 175 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Ota ulos sitten, kun näyttää hyvältä.

Arkiruokien aatelia!