Näytetään tekstit, joissa on tunniste Äyriäiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Äyriäiset. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. helmikuuta 2022

Paistettua kuhaa fenkoli-parsapedillä, jättikatkaravunpyrstöjä ja fenkolisalaattia

 



Tuli taas hieman herkuteltua... Kokonainen tuore kuhafile sai seurakseen arvoisensa lisukkeet. Ei tarvita perunaa, eikä muitakaan tärkkelyskomponentteja!


Tarveaineet yhdelle:

1 kuhafile
korppujauhoja tai pankojauhoja 
1 nätti ja tuore fenkoli
tusina raakoja jättikatkaravun pyrstöjä
6 vihreää, tuoretta parsaa
1 sitruuna
reilusti voita
balsamicosiirappia
suolaa ja pippuria myllystä

Toimenpiteet:

Leikkaa kuhafile housuleikkauksella ruodottomaksi. Suolaa ja pippuroi ja leivitä yllä mainituissa jauhoissa. Jätä odottamaan. Kuori jättikatkan pyrstöt suolaa ja pippuroi lävikköön odottamaan paistoa.

Napsaise parsoista tyviosa pois siitä kohtaa, kun se taivuttaessa murtuu.

Höylää fenkoli mandoliinilla 0,5 mm terällä ohuiksi siivuiksi. Ota puolet salaattia varten. Kippaa omaan astiaan. Myllystä suolaa sekaan ja puolikkaan sitruunan mehua messin sekä myllystä vähän suolaa. Viimeistele balsamicosiirapilla. (tästä ei tullut kuvaa otettua)

Reilu nokare voita pannuun ja sekaan loput fenkolisiivut ja parsat. Paista hetki, mausta suolalla ja nosta uunivuokaan ja laita uuniin (150 c) hautumaan.

Paista kuhafile pannussa reilussa voissa ja nosta file lastalla parsojen ja fenkolin kera vielä uunin lämpöön.

Kun kaverit ovat jo lämmössä, lisää vielä nokare voita pannuun ja paista nopeasti jättikatkan pyrstöt.

Kokoa annos levittämällä ensin paistetut fenkolisiivut, kokoa näiden päälle riviin parsat ja nosta pedille paistettu kuhafile. Asettele lautaselle mukaan jättikatkan pyrstöt. Korkkaa hyvä valkkari ja nauti!


lauantai 21. marraskuuta 2020

Thaimaalaiset haukiquenellit panäng-currykastikkeessa



Nyt oli pakko tehdä toisinto tästä vanhasta reseptistä, koska Näsijärvi antoi taas yhden 1,54 kg:n painoisen hauen. Hauki on maukas ja hyvä kala, jota turhaan moititaan kuivuuden tai ruotoisuuden vuoksi. Molemmat väitteet haluan täten kumota.

Ainakin lievästi thaikkuruoan ystävänä keksin, että thamaalaiset kalapyörykät voisivat olla aika kivat. Siispä sitä kohti.

Tarvikkeet:

Yhden, noin 1,5 kilon painoisen hauen fileet
8 jättikatkaravunpyrstöä
Panäg Red Curry tahnaa 3 rkl
1 purkki kookosmaitoa
10 cm sitruunaruohoa
3 kaffirlimen lehteä
2 porkkanaa
4 rosamunda-perunaa
5 tuoretta shiitakesientä neljänneksiksi paloiteltuna
6 dl kalalientä
1 keltasipuli
2 punainen chili
3 valkosipulin kynttä
1 rl kalakastiketta
1 rkl osterikastiketta
4 limettiä kuorineen, raasta kuoret ennen mehustamista
2 dl Creme Fraichea
1 kunnon kevätsipul tai pala purjoa
3 cm pala inkivääriä x 2
3 dl jasminriisiä

Kalaliemi:

Käytä joko fondista laimennettua lientä tai sitten kalan perkeistä keitettyä, kuten itse tein. Minulla sattui olemaan yhden järvitaimenen ja hauen runko päineen. Keitin niistä maukkaan liemen (max 15 minuuttia, ettei ala koaguloitua ja siihen kunnon maustus sitruunaruohosta, limetitstä, suolasta ja pippurista. Redusoi, maista ja mausta, kunnes se on oikein hyvää!!! Muista siivilöidä, jos teet kuten minä!

Silppua puolet sitruunaruohosta todella ohuiksi renkaiksi, raasta puolet inkivääriä ja silppua chili ilman siemeniä, murenna caffirlimet sekaan. Tee samanlainen sekoitus kastiketta varten.

Kuori ja paloittele porkkanat ja perunat. Kuumenna liemi ja laita juurekset kypsymään liemeen sillä aikaa kun teet färssin.

Paloittele kala ja jättikatkan pyrstöt, yhdistä näihin kevätsipuli, tuore chili, caffirlime ja yllä mainittu sitruunaruoho-inkivääri-sekoitus. Aja koko komeus kahteen kertaan lihamyllyn hienoimman laipan läpi. Kippaa färssi monitoimikoneeseen, mausta suolalla ja pippurilla ja aloita sekoittaminen maltillisella teholla. Lisää mukaan creme fraiche ja anna seoksen rauhoittua.

Nosta liemestä perunat ja porkkanat pois ja anna liemen kiehua. Muotoile kalafärssistä quenellit kahdella ruokalusikalla ja heittele poreilevaan liemeen. Kun quenellit kelluvat mukavasti, nosta ne valuuntumaan lävikköön tai lautaselle. Siivilöi liemi vielä uudestaan.

Keitä jasminriisi perinteisen ohjeen mukaan: huuhteluita riittävästi, keittoa 1 + 12 + 12 min. Nosta korkkialustalle.

Kippaa syvään paistinpannuun kookosmaidon kiinteä osa = kookoskerma. Lämpöä alle ja sekoittele mukaan panäng currytahna. Lisää sipuli, valkosipuli, porkkanat ja perunat, sekoita vielä ja lisää hieman kalalientä, osteri- ja kalakastiketta ja lopuksi valmiit haukiquenellit. Anna hautua hetki ja käännä quenellit niin, että ne saavat makua kummaltakin puolelta.

Laita tarjolle riisin kanssa ja koristele kevätsipulirenkailla esimerkiksi näin:


Nauti! Ainakin oma suoritus meni lähes täydelisesti ja ruokailijoiden arviointi oli 11/10. Ei ihan huono laisinkaan.




 

tiistai 3. joulukuuta 2019

Jättikatkarapu -Gruyère -juustokohokas


Kaupallinen yhteistyö Switzerland Cheese Marketing Nordics

Tällainen haaste tuli vastaan ja pakkohan siihen oli tarttua. Tarjolla oli neljä erilaista Le Gruyére AOP -juustovarianttia. Voimakkaiden makujen ystävänä päätin tarttua tietystikin siihen kaikkein voimakkaampaan ja pisimpään varastoituun Le Gruyère AOP Reserveen. Sitä on varastoitu vähintään 10 kuukautta. Pastöroimattomasta lehmänmaidosta valmistettu, täysrasvainen, hyvin aromaattinen ja voimakas juusto on kerrassaan hurmaava. Sen suolaisuus, kermaisuus ja hieman pähkinäinen aromi tekevät siitä erinomaisen ruoanlaittojuuston sekä todellisen herkuttelujuuston. 

Pala juustoa, tilkka viiniä, pala leipää. Siihenkin tarkoitukseen täyteläisen täydellinen.

Itselläni oli hurja määrä resepti-ideoita mielessäni, kun ilmoittauduin kisaan. Kun sitten viimein sain juustopalan käteeni ja tuoksuttelin ja maistelin sitä, syntyi idea, jota en ole edes koskaan kokannut: juustokohokas! Tuoksu ja maku kertoivat minulle, että tästä on tehtävä retroklassikko! Niinpä se sitten tehtiinkin.

Olen joskus Pariisissa syönyt hummerikohokkaan ja siitä sain idean lisätä tähänkin ruokaan jättikatkarapua. Pieni yllätys pohjalla olisi kuin piste i:n päällä.

Kohokas osoittautui hyvin haasteelliseksi kuvattavaksi, sillä se laskee hienosta tornista melko matalaksi tönöksi aika nopeasti. Teidän on nyt vain pakko uskoa, että se onnistui yli odotusten ja kohosi komeaksi torniksi. Aivan täydellinen kokkaus.

Valmistin kohokkaan isänpäivän alkuruoaksi ja tein yhteensä kuusi annosta. Vaikka ruokailijoita oli vain kolme, kaikki meni! Söin itse kolme herkkukohokasta. Pääruoaksi valmistin ankanrintaa ja pitkään haudutettua punaviinikastiketta. Lopuksi nautimme vielä viinin kera palan mahtavaa juustoa.

Tarveaineet

150 g Le Gruyère AOP Reserve herkuttelujuustoa hienoksi raastettuna
3 dl kermamaitoa (1 dl kermaa & 2 dl maitoa)
Noin 2 rkl vehnäjauhoa
Reilu nokare voita
Suolaa ja pippuria myllystä
Tabascoa
Voita sufflèvuokien voiteluun
1 MSC-sertifioitu jättikatkaravun pyrstö (raaka) per kohokas
4 munan keltuaista
4 munan valkuaista

Valmistus

Sulata jättikatkan pyrstöt
Voitele sufflévuoat perusteellisesti aivan yläreunoja myöten voilla
leikkaa jättikatkan pyrstöt (1 per vuoka) paloiksi vuokien pohjille
Mausta suolalla ja pippurilla ja lorauta päälle 2 tippaa Tabascoa per vuoka (tämä on aika kriittinen maustus, koska liika on aina liikaa ja mausteet voivat peittää kananmunien ja juuston hienot aromit).

Ota kaikki kohokkaan ainekset esille, erottele munien valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Aloita kohokkaan teko kippaamalla kattilaan voi ja vehnäjauho. Lämpöä alle ja kiepsauttele jauhoja voissa, kunnes ne hieman kypsyvät, mutta eivät ala vielä tummua. Lorauttele sekaan kermamaitoa koko ajan sekoittaen. Odottele ja sekoittele keskilämmöllä, kunnes kastike alkaa hieman saostua, kun jauhot ovat riittävästi turvonneet ja kypsyneet. Ota kattila sivuun ja lisää keltuaiset koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää juustoraaste ja taas sekoitusta, kunnes juusto on sulanut. Anna jäähtyä rauhassa tai nopesti vesihauteessa.

Kiepsauta uuni 175 asteen lämpöön ja heitä valkuaiset yleiskoneen kulhoon. Lisää hieman suolaa, niin saat kovemman vaahdon. Reippahasti vain pyöritystä päälle ja anna kauniin, kiinteän vaahdon muodostua. Kääntele se sitten tuohon juustomassaan kohtuullisen varovasti, ettei valkuaisvaahto kokonaan katoa. Se kuitenkin tässä tapauksessa tuon kohokkaan torniksi nostaa!

Annostele massa vuokiin ja jätä ne noin neljännes vajaiksi, sillä kohoamista tapahtuu aivan varmasti. Annostelin yhteen vuokaan liikaa ja se pääsi nousemaan parin vuoan korkuiseksi eikä ollut enää kovinkaan kaunis katseltava.

Vartti uunissa ilman luukun avauksia tahi muita tärinöitä, niin valmista on. Tässä vaiheessa on hyvä, jos ruokailijat istuvat jo pöydässä, sillä korkea ja kaunis torni on komea vain hetken. Sitten vain koukkimaan pohjalta herkullista jättikatkaa ja kuohkeaa, ihanaa juustokohokasta vaikka kaksin käsin. Itseltäni meni kaunein vaihe kuvauksen järjestämiseen, joten mielikuvitukselle jätetään hieman tilaa.

Lasi viiniä ja voilá! 

https://anna.fi/kilpailut/gruyere

torstai 4. huhtikuuta 2019

Herkullinen hummerikeitto pakastehummerista


Jostain kumman syystä olen ruvennut himoamaan äyriäisitä valmistettuja keittoja. Kokkasin äskettäin tuoreesta taskuravusta bisquen ja alle viikon sisään syntyi idea hummerikeitosta. Kun vielä Lidlistä löytyi komea 300 g pakastehummeri, niin pakkohan sitä oli taas ruveta hommiin. Tässä yhden hummerin ohje, josta riittää kahteen annokseen.

Tarveaineet:

1 kpl pakastehummeri (300 g)
1 keltasipuli
2 varsisellerin vartta
pätkä punaista chiliä (päätä itse määrä)
2 rkl hummerifondia
2 dl hyvää, kuivaa riesling-valkoviiniä
5 dl vettä
2 dl creme fraichea (mitä enemmän rasvaa, sen parempi)
4 laakerinehteä
3 rkl tomaattipyrettä
2 rkl vehnäjauhoja
reilu loraus oliiviöljyä

Sulata ja kuori hummeri. Säästä kuorista pyrstö, selkäpanssari, saksien kuoret, jalat lientä varten. Plokkaa lihat erilleen ja laita heti kylmään.

Paahda kuoria 300 asteessa uunissa, kunnes ne ovat hienosti kuivuneet ja paahtuneet. Varo palamista! Sekin käy nopeasti tuossa lämpötilassa ja pilaa takuulla koko keitoksen.

Silppua sipuli, selleri ja chili kattilaan. Lisää öljy. Freesaa hetki ja lisää paahdetut hummerinkuoret ja laakerinlehdet. Sekoile hetki ja lisää tomaattipyree ja vehnäjauhot. Sekoita taas. Lorauta sekaan valkoviini, sekoita ja kiehauta ja lisää sen jälkeen fondi ja vesi. Nyt sitten hentoa poreilua ja lievää liikutusta vaikka tunti.

Siivilöi redusoitunut liemi pienempään kattilaan ja kippaa jäämistö bioroskiin. Kuumenna ja lisää creme fraiche. Tarkista maku ja pidä lämpimänä.

Paloittele puolet hummerin lihasta kummallekin lautaselle keoksi ja lorauta soppa keon ympärille. Nauti herkullisen maalaisleivän, pitkään kypsytetyn Grevé-juuston ja Alsace Rieslingin kera. mmm...



lauantai 2. helmikuuta 2019

Veriappelsiinirisotto jättikatkarapujen kera


Tämä trendiruoka oli tähän saakka jäänyt kokeilematta, ja nyt sen aika koitti. Googlailin eri vaihtoehtoja ja tein niistä oman hybridiversioni. Jättämällä ravut pois saat täydellisen kasvisruoan.

Tarveaineet:

3 dl arborioriisiä
4 veriappelsiinia
3 dl valkoviiniä
1/2 - 1 l kasvislientä
2 salottisipulia
1/2 dl tuoretta timjamia
n. 100 g Mascarponejuustoa
iso kourallinen raastettua parmesaania
reilu kokkare voita
oliiviöljyä
8 jättikatkaravun pyrstöä per ruokailija
suolaa ja pippuria myllystä
tabascoa

Kuori jättikatkan pyrstöt. Mausta ne suolalla, pippurilla, oliiviöljyllä ja tabascolla ja jätä maustumaan.

Kuori pari veriappelsiinia ja ryöppää kuoret vedessä, jäähdytä ja leikkaa ensin julienneksi ja sitten pienemmiksi pätkiksi. Purista kuorituista appelsiineista mehu.

Poista lopuista kahdesta appelsiinista kuori keittiöveitsellä ja leikkaa irti kaikki erilliset lohkot, puolita ne ja laita odottamaan. Silppua salotti, raasta parmesaani, ota esille voi ja tee lihaliemi, mittaa astiaan valkoviini, riisi ja silppua timjami valmiiksi ja ota esille marcarponepurkki. Nyt voitkin sitten keskittyä täysillä risoton tekemiseen.

Kattila esiin (ja paistinpannu katkaravuille). Reilu loraus oliiviöljyä pohjalle ja salottisipulit sekaan. Seuraavaksi mukaan riisi. Anna näiden kuullottua hetki. Lisää appelsiininkuoret, timjamisilppu ja valkoviini. Sekoita. Jatka lisäämällä kasvislientä ja välillä appelsiineista puristettu mehu. Toista tätä, kunnes riisi alkaa olla al dente. Laita katkispannu lämpiämään.

Muista, että risoton pitää olla valuvaa, joten älä keitä kaikkea nestettä pois vaan lisää riittävästi. Lisää lopuksi parmesaani ja voi. Sekoita. Lisää mascarpone ja appelsiininlohkot. Sekoita ja tarkista maku.

Mascarpone on aika oleellinen ainesosa, jotta saat hapot hieman kesyyntymään.Annostele lämmin risotto heti lautasille ja asettele paistetut ravunpyrstöt annoksen päälle. On muuten hyvää!

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Turskaa, kampasimpukkaa, jättikatkaa ja fenkolia


Tätä kirjoittaessani en ole vielä edes aloittanut ruoanlaittoa. En edes esivalmistelua, vaan kirjoitan ohjetta itselleni. Mikäli matkan varrella jokin muuttuu, muutan myös tekstiä ennen julkaisua. Tarkoitus on tehdä hyvin yksinkertainen ja tasapainoinen ruoka joka sointuu hyvin valitsemani viinin kumppaniksi.

Tykötarpeet per annos:

300 g turskan selkäfilettä
1 kampasimpukka
2 jättikatkaravun pyrstöä
muutama mandoliinin veto ohutta fenkolia
2 kpl vihreää parsaa
voita
sitruunan mehua
suolaa ja pippuria myllystä

Sekä kampasimpukka että jättikatkarapu tulevat nyt pakkasesta, joten niiden sulattamisella on melko luontevaa aloittaa. Sinä aikana halkaisen fenkolin keskeltä ja vedän mandoliinilla muutaman ohuen siivun toisesta puolikkaasta ja laitan sen voin ja valkoviinin kanssa kypsymään pieneen kattilaan, miedolle lämmölle. Siihen saa jäädä kyllä purutuntumaa. Lisää loppuvaiheessa parsanpätkät samaan kattilaan. Liemi kelpaa sellaisenaan kastikkeksi, kunhan siihen jo aluksi pyöräyttää hieman suolaa ja pippuria.

Kalanpalat hetkeksi lämpenemään huoneenlämpöön ja suolaa ja pippuria kevyesti kaikille pinnoille. Sama homma simpukalle ja katkanpyrstölle.

Kimpale voita paistinpannulle ja kun voi on hiljentynyt, niin fisut ja äyriäiset perään ja pikainen paisto heille. Kaikki saavat jäädä hieman mediumiksi kypsyydeltään, jotta suutuntuma ja maku säilyvät miellyttävinä. Itse asiassa kalan ei tarvitse olla juurikaan enempää kuin noin 42 astetta sisälämpötilaltaan. Tuolloin se on sisältä vielä kauniin kiiltävä.

Asettele sapuska mieleiselläsi tavoin lautaselle, viimeistele sitruunalla ja nauti! Viinikumppanini löytyy täältä:

http://dionysosviiniblogi.blogspot.fi/2018/02/blason-de-bourgogne-2015-macon-villages.html

Nyt haisee omakehu, mutta annoksesta tuli käsittämättömän hyvä. Ei tarvinut muuttaa mitään. Viinisuositus oli ehkä hieman turhan hapoton sitenkin. Vähän laadukkaampi Chablis tai sitten Alsace riesling eivät petä koskaan.





sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Gratinoitu hummeri yksinkertaisesti, mutta herkullisesti

Tämä muistuttaa etäisesti Thermidoria, mutta on paljon yksinkertaisempi ja pidän siitä itse kenties enemmän. Tässä käytän pakastehummeria, koska elävien raahaaminen tänne sisämaahan Ruotsista tai Hollannista on hieman hankalaa ja kallista puuhaa. Pakastehummerin saa noin kympillä, joten huippuruoka ei voisi paljn edullisempaa enää olla.

Tarvikkeet kahdelle:

2 pakastehummeria á 325 g (ylärajaa ei ole)
loraus kuivaa valkoviiniä
150 g voita
100g raastettua parmesaania
ripaus chiliä
pari kiepsautusta pippuria myllystä

Ota hummerit sulamaan huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Jos niissä on jäätä jäljellä, kun avaat pakkaukset, huuhtee haalealla vedellä se pois. Halkaise hummerit pituussuunnassa ensin pääpuolelta niin, että saat veitsen pääpanssarin läpi mukavasti ja leikkaat pään keskeltä, silmien välistä halki. Käännä toisin päin ja leikkaa myös pyrstöpuoli samalla tavalla.

Poista puolikkaista heti silmien takana oleva vatsalaukku ja pystöstä suoli. Kaikki muu on syötävää. Rapsauta pähkinänsärkijällä tai keittiöveitsellä sakset hieman auki, että ne on helpompi syödä kuumana.

Anna voin lämmetä pehmeäksi kulhossa. Sekoita voin sekaan chili, pippuri ja rastettu parmesaani.

Sen sijaan, että revit pyrstölihat irti rungoista, voit kätevästi paloitella ne saksilla kuorissaan. Lorauta kuhunkin puolikkaaseen hieman valkoviiniä ja peitä sen jälkeen voiseoksella. Gratinoi grillivastusten alla nopeasti pinta kauniiksi ja tarjoile heti. Liha on jo kypsää ja pitkä lämmmitys tekee siitä kumimaisen sitkeää.

Sitten vain ääntä kohti!

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Sienestäjän itämaiset riisipaperikääryleet


Kuinka ollakaan, tuli tänä syksyisenä sunnuuntaina sieniretken jälkeen mieleeni, että näitä kääryleitähän voisi täyttää vaikka rouskuilla. Joko suolatuilla ja liotetuilla tai ihan vastaryöpätyillä. Kaikki käy. Ja kun ihastukseni noihin jättikatkan pyrstöihin ei osoita mitään laantumisen merkkejä, niin niitäkin pitää saada mukaan. Hieman mustakaalia tykö, niin täyte alkaa olle siinä. Hieman salottisipulia vielä ja tietysti valkosipulia, niin homma on paketissa.

Tykötarpeet:

8 riisipaperiarkkia
8 isoa jättikatkan pyrstöä raakana
kolme lehteä mustakaalia ryöpättynä (4 - 5 minuuttia suolatussa vedessä )
1 dl ryöpättyjä kangasrouskuja
1 pieni salottisipuli
chiliä joko täytteeseen tai dippiin
suolaa ja pippuria myllystä

Pilko täytteen ainesosat ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Sekoita tasaiseksi. Kasta riisipaperiarkki kerrallaan lämpimään veteen, lusikoi keskelle täyte ja kääri kauniiksi kääryleiksi ja laita sivuun. Toista tämä, kunnes kaikki ovat valmiina ja paista kääryleet öljyssä ja tarjoile mieleisesi dippikastikkeen kera.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Kreolilaiset katkaravut


Tämän ohjeen löysin 1980-luvun puolivälissä ruotsalaisesta Allt om Mat-lehdestä. Ruoasta tuli välittömästi perheemme suursuosikki ja sitä on tullut vuosien varrella tehtyä usein, varsinkin lasten vielä asuessa kotona, mutta havahduin äskettäin siihen, että nyt on edellisestä kerrasta kulunut niin pitkä aika, että alkaa ohje hiipua muistista.

Siispä muistia verestämään, koska alkuperäisversiota ei ole enää missään tallessa, eikä silloin ollut edes kännykkää vielä keksitty, Internetistä puhumattakaan.

Aloita ottamalla katkaravut sulamaan.

Ainesosat:

1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
reilu loraus oliiviöljyä
1 1/2 rkl curryjauhetta
ripaus cayennepippuria
3-4 puoliraakaa banaania, jotta niissä olisi vielä makua jäljellä
1 punainen paprika
1 pikkupurkki Dole-ananasrenkaita (Osta merkkituotetta! Vältä halpoja kopioita)
noin 300 g kuorittuja, pakastettuja katkaravun pyrstöjä (tällä hetkellä paras hinta-laatu-suhde on Lidlissä)
2 dl kermaa
2 dl kuivaa valkoviiniä
suolaa
(mahdollisesti ananasmehua ja/tai sitruunan mehua)

Silppua sipuli ja valkosipulit. Kippaa kattilaan ja reilusti oliiviöljyä sekaan. Lämpö päälle ja curry + cayenne sekaan. Lievää liikutusta, jotta maut irtoavat mausteista. Siivuta sillä aikaa banaanit ja paloittele paprika ja heitä sekaan. Sekoita. Lorauta sekaan valkoviini, anna kiehahtaa ja laske lämpöä ja lisää hetken kuluttua kerma. Valuta ananasrenkaat (säästä mehu) ja paloittele pieniksi sektoreiksi. Älä sorru ostamaan valmiita ananaspaloja, sillä ne ovat palakooltaan liian suuria! Tässä kohtaa kannattaa nähdä taas hieman enemmän vaivaa. Lisää ananaspalat kattilaan ja sekoita taas hieman. Nyt pitäisi saada lämpö sellaiselle tasolle, että sapuska hautuu juuri sopivasti ja banaani pikku hiljaa soseutuu ja suurustaa kokonaisuuden. Tähän saa mennä noin tunti.

Sillä aikaa keitä riisi 1 + 12 + 12 menetelmällä ja jää odottelemaan välillä soosikattilaa sekoittaen.

Valuta katkiksista ylimääräiset litkut ja lisää pyrstöt kastikkeeseen. Tarkista maku ja mausta suolalla cayennella ja mehuilla haluttuun makutasoon. Tarjoile riisin ja hyvän valkoviinin kera. Alsace Riesling on oma suosikkini.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uuden vuoden alkupalat vuonna 2016


Tällä kertaa päätin tehdä hyvin kalaisan ja mahdollisimman lähiruokateemaisen alkupalan, mutta kuitenkin pitkille lautasille, että saa sapuskaan myös hieman näyttävyyttä. Myös itse tekeminen korostui näissä poikkeuksellisen paljon.

Vasemmalla olen jo ehtinyt leikata palan leipäkiekosta, jossa alinna on itse leivottu saaristolaisleipä ja sen päällä Näsijärvestä itse pyydettyä graavikuhaa, jonka päällä on siianmätiä ja punasipulia. Seuraavana on saman siian toisesta fileestä voissa paistettu siivu, jonka päällä on nokare wasabia ja pieni nauha majoneesia. Kolmantena on samaisesta leivästä stanssattu kiekko, jonka päällä on itse poimituista sekasienistä tehty sienisalaatti. Mukana hieman silputtua punasipulia, creme fraichea ja päällä ripaus tuoretta ruohosipulia. Viimeisenä voissa paistettu kampasimpukka ja jättikatkaravun pyrstö (näissä ei lähiruoasta ole häivääkään). Kampasimpukan päällä on nokare wasabia ja lautasella muutoin on silputtua retiisiä ja ruohosipulia.

Oli samppanjan kanssa melkoisen hyvää! Pahoittelen, että kuvan laatu on noin heikko. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kännykkäkamera ja lähes pimeänhohtoinen valaistus eivät antaneet kuvalle tarpeeksi valoa. 

lauantai 24. syyskuuta 2016

Hummeririsottoa ja kampasimpukkaa


Tämä herkullinen ruoka toimii aina ja joka paikassa. Tässä ohje kahdelle.

200 g pakastettuja kampasimpukoita ilman mätiä
voita ja oliiviöljyä
2,5 dl arborioriisiä
Valkoviiniä, vähintään 1/2 litraa
Hummerifondia tai itse keitettyä hummeri- ja/tai rapulientä 1/2 litraa
Voita
Parmesaaniraastetta
Suolaa ja pippuria myllystä

Sulata kampasimpukat ja kuivaa ne hyvin. Suolaa ja pippuroi.
Lorauta reilusti oliiviöljyä kattilaan ja kippaa sekaan riisit. Kuullota riisi öljyssä ja lorauta sekaan hummeriliemi ja kun se on loppu, jatka valkoviinillä. Lievää liikutusta kunnes riisi on kypsää. Lisää sekaan nokare voita ja kourallinen raastettua parmesanjustoa.

Kuumenna paistinpannu ja lisää sille iso nokare voita. Haarukoi pannuun kampasimpukat. Anna paistua pieni hetki etteivät ne kuitenkaan pääse ylikypsymään sitkeiksi.

Rakenna kauniit annokset risottopedin päälle ja nauti hyvän valkoviinin kera. 


sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Hummerisalaatti


Tämä, erittäin yksinkertainen salaatti on todella herkullinen ja erittäin helppo tehdä. Itsellä sattui olemaan muutama pakastehummeri tallessa, joten simppeli sulatus, halkaisu, vatsalaukun poisto ja asettelu salaattisekoituksen päälle ei paljon vaatinut.

Sekasalaattia
1/2 hummeria per ruokailija
muutama mansikka
1 tuore punasipuli
suolaa ja pippuria myllystä
parasta mahdollista oliiviöljyä
leipää ja viiniä


Sekoita salaatti. Nypi mansikat sekaan ja pilkkoa punasipuli. Halkaise sulatettu hummeri ja poista vatsalaukku, joka sijaitsee heti silmien takana. Nosta pyrstön puolikas mäteineen leikkuulaudalla ja siivuta sopiviksi siivuiksi. Asettele salaatin päälle. Kaiva vielä koivista ylimääräiset lihat sekaan ja riko veitsellä sakset koristeiksi niin, että ne on helppo myös syödä. Ei kuin ääntä kohti vaan!

Rapukeitto rapuillallisen jälkeen



Jos haluaa herkutella vielä rapujuhlien jälkeenkin, suosittelen lämpimästi lajittelemaan erilleen rapujen sisälmykset ja sakset, selkäpanssarit, sekä koivet ja pyrstön kuoret. Kun sisälmykset ja suolet ovet poissa, on sinulla ainutlaatuinen rapukeiton pohja valmiiina.

Ostimme tällä kertaa ravut kaupasta ja korvasin niiden liemen itse keitetyllä, huomattavasti suolaisemmalla liemellä. Laitan itse 3 rkl karkeaa merisuolaa litraan vettä ja yleensä yhden sokeripalan. Tässä tapauksessa, kun ravut ovat jo valmiiksi makeita ja suolattomia, jätin sokeripalan kokonaan pois. Vuorokausi suolaliemessä uuden tillisatsin kanssa antoi aivan täydellisen lopputuloksen. Tähän menee jonkin verran aikaa, sillä rapujen täytyy saada sulaa rauhassa ja sen jälkeen vielä maustua uudessa liemessä. Suunnittele siis koko homma ajoissa. Lupaan, että se on vaivan väärtti!

Tällä kertaa soppaan käytettiin:

2 rapukilon parhaat kuoriosat
1/2 tuubia tomaattipyrettä
1/2 pulloa kuivaa valkoviiniä (tai vähän enemmän)
1,5 litraa kiehuvaa vettä
1 iso keltasipuli
tilliä
1 prk creme fraichea
3 dl kuohukermaa
1/2 dl rypsiöljyä (tai reilu nokare voita)
suolaa ja pippuria myllystä
muutama tippa Tabascoa
vehnäjauhoja

Kun aamulla heräilet rapuillallisen jälkeen, huuhtele kuoret lävikössä, jotta saat liian suolan pois. (Älä jätä tätä vaihetta väliin, ellet halua ihan helkkarin suolaista soppaa). Kippaa valutetut kuoret uunipellille ja laita 250-asteiseen uuniin paahtumaan, kunnes kuoret ovat rapsakoita, mutteivät palaneita. Kippaa kuoret suurehkoon kattilaan ja lorauta sekaan rypsiöljy (tai voi). Lämpö täysille ja sekaan silputtu sipuli, tomaattipyree, ripaus vehnäjauhoa (suurus) ja lievää liikutusta, kunnes on aika lorauttaa sekaan valkoviini. Tämän jälkeen kannattaa taas sekoitella vimmatusti ja lisätä sen jälkeen mukaan vesi. Vielä pieni sekoitus ja sitten kiehumaan vähintään kahdeksi tunniksi. Jos neste käy todella vähiin, lisää vettä. Keiton jälkeen voit ottaa lämmön pois ja jättää koko komeuden vielä hautumaan esim. tunniksi. Siivilöi sen jälkeen kuoret pois ja uusi kattila saa vuoron tehdä lopun keiton.

Keitä lientä kokoon reippaasti (mielesi mukaan) Voit maistaa suolatasoa välillä. Lisää kerma ja creme fraiche, sekoita jälleen ja tee beurre mainie-pintasuurus tarvittaessa (tai Majzena, perunajauho tms). Tarkista maku ja lisää tilli.

Kasaa mahdollisesti yli jääneet ravunpyrstöt keittolautasen keskelle kekoon ja kaada keitto ympärille. Nauti hyvän leivän ja viinin kera! Kannattaa lisätä vielä ihan lopuksi loraus sitruunaa tai limeä, koska happo piristää keiton aivan uudelle tasolle.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Parsarisotto ohrahelmistä ja jättikatkaravunpyrstöt "Ohratto"


Koska pidän nimeä "ohratto" rumana ja ei-herkullisena, en tykkää sitä käyttää. Sille pitäisi keksiä parempi ja herkullisempi nimi ettei tule ihan ometta tai navetta mieleen. Käytän siis nimitystä "risotto ohrasta tai ohrahelmistä" kunnes joku fiksumpi keksii paremman nimityksen tälle herkulle.

Ainesosat taaskin kahdelle:

Jättikatan pyrstöt

6 isoa, raakaa jätikatkan pyrstöä
1 valkosipulinkynsi
loraus tabascoa
suolaa myllystä
liraus oliiviöljyä
pari bambuvarrasta

Kuori pyrstöt, poista suoli ja sekoita ainekset keskenään ja anna maustua.

Ohrahelmistä tehty risotto:

2 dl ohrahelmiä
1 pieni keltasipuli
2 nippua vihreää parsaa
oliviöljyä
voita
1 dl voimakkaan makuista, pitkään kypsytettyä juustoa raastettuna
suolaa ja pippuria myllystä
1 dl kermaa
2 dl valkoviiniä
1 rkl kanafondia liotettuna parsojen keitinveteen ja lisättynä kiehuvalla vedellä. Arvio määrästä noin 6 - 7 dl. Ei tullut mitattua.

Valmistus:

Aloita katkiksista ja anna niiden maustua rauhassa.

Poista parsoista puiset tyvet ja ota erilleen kauniit ja pehmeät nuput. Leikkaa varsien keskiosa noin 4 mm lanteiksi ja kiehauta suolavedessä nopeasti ja laita välittömästi kylmään veteen, jotta kaunis vihreä väri säilyy. Tee sama, samassa vedessä nupuille, mutta vieläkin nopeammin. Taas kylmään veteen. Älä missään nimessä tuhlaa keitinvettä, vaan lisää siivilöitynä siihen lisää kiehuvaa vettä ja kana- tai kasvisfondia. Kaikki parsan maku pitää saada talteen!

Silppua sipuli ja laita oliiviöljyn ja reilun voinokareen kanssa kattilaan melko korkealle lämmölle (10/12). Anna freesaantua hetki ja lisää ohrahelmet. Sekoita ja malta mielesi hetki. Lisää valkoviini ja sekoita uudelleen. Lisää hiljalleen lientä, pudota lämpöä alemmas ja anna nesteen hiljalleen imeytyä kypsyvään ohraan. Muista, että ohrahelmien kypsyminen kestää huomattavasti kauemmin kuin risottoriisin (noin 45 min), mutta on kaiken vaivan väärti. Lisää noin vartti ennen loppua parsalantit ja sekoita taas.

Tiskiä syntyy, kuin vaimon leipomisessa, mutta kaikki on sen arvoista. Kunnon kokki siivoaa koko ajan ja kun ruoka on valmista, on myös tiskipöytä tyhjä!

Ohraa sekoitellessa, pujota katkan pyrstöt tikkuihin ja katkaise tikuista ylimääräinen osa pois. Laita ne ohrakattilaan päällimmäiseksi kypsymään. Käännä välillä, kunnes ne ovat kypsiä. Nosta hetkeksi pois. Lisää tässä vaiheessa parsanuput, voi ja juustoraaste ja sekoita kunnolla. Laita katkikset vielä hetkeksi kattilaan.

Lopuksi kokoa kaikki lautasille ja nauti hyvän valkoviinin kera. On muuten maukkaampaa kuin risotto!

perjantai 15. tammikuuta 2016

Bouillabaisse - ranskalainen kalakeitto ja rouille


Alkoi tällaista tehdä mieli flunssaisen päivän jälkeisen illan lämmikkeeksi. Melkoisen googlaamisen jälkeen totesin, että ohjeita on niin paljon, että teen ihan oman versioni taas tästäkin. Yhteenkään reseptiin ei ollut kaikkia aineksia kotona. Ruoan alkuperähän on tunnetusti välimeren puoleiselta rannikolta ja on alkujaan ollut kalastajien "jämäsoppa". Pikkukalat ja äyriäiset, jotka eivät olleet menneet kaupaksi, laitettiin oman perheen pataan. Sittemmin siitä on tullut oikeinkin salonkikelpoinen herkku ja varmasti jokaisella keittäjällä on siihen oma salainen reseptinsä. Minulla ei ole vielä, mutta nyt tulee. Aivan valtavassa roolissa pidän tykötarvetta, rouillea, jonka mausteisuus tuo soppaan sen kuuluisan viimeisen silauksen. Siihenkin löytyy varmaan miljoona ohjetta. Ranskastakin ainakin Marseillen ja Nizzan tyylit erikseen.



Tänään käytössä keittoon:

Pari itse kalastettua pientä ahvenfilettä
200g kirjolohta
500 g esikeitettyjä simpukoita liemineen pakkasesta
4 suurta jättikatkan pyrstöä
4 isoa kampasimpukkaa, molemmat pakkasesta nämäkin
1 porkkana
1 fenkoli
2 dl kuohukermaa
3 perunaa
4 laakerinlehteä
loraus kanafondia
ripaus sokeria
2 rkl tomaattipyrettä
5 dl kuivaa valkoviiniä
pieni nippu silputtua tuoretta tilliä
suolaa ja pippuria
loraus oliiviöljyä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1/2 chilipalkoa paloiteltuna

Aloita tekemällä rouille ja laita se jääkaappiin.

Aloita keiton teko lorauttamalla oliiviöljyt kattilaan ja silputtu sipuli ja valkosipuli perään. Freesaa hetki. Lisää lohkottu fenkoli, laakerinlehdet ja pippurit. Lisää tomaattipyree ja sekoita, lisää puolet valkoviinistä. Anna taas kiehua hetki. Lisää porkkana ja perunat kauniina paloina ja loppu valkoviini. Keitä, kunnes perunat ovat lähes kypsiä. Lisää kalat: ensin lohi, sitten ahven, sen jälkeen kypsät simpukat ja lopuksi kampasimpukat.

Itse päätin tällä kertaa paistaa kampasimpukat erikseen, etteivät ne mene kumimaisiksi ja lisäksi niistä saa annokseen kauniin koristeen.

Rouille:
Pätkä patonkia kuutioituna
3 valkosipulinkynttä
2 tl cayennepippuria
ripaus suolaa myllystä
2 munankeltuaista
reilu dl oliiviöljyä

Kippaa kuutioitu patonki blenderiin
päälle murskatut valkosipulinkynnet
sekaan cayenne ja suola
Päälle vielä 2 munankeltuaista ja mylly käyntiin. Anna pyöriä sen verran, että syntyy jonkinlainen tahna. Kaada koneen pyöriessä sekaan oliiviöljy ohuena nauhana ja voilá. Siinä se on. Tämä on nyt jotain Marseillen ja Nizzan välimaastosta, mutta törkeän hyvää!

Kokoa lopuksi annos ja nauti esimerkiksi hyvän rieslingin kera. Näin syömisen jälkeen on pakko sen verran kehua itseään, että nykytermein ilmaistuna: hyytävän hyvää!

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Jättikatkaraputäytetyt, juustogratinoidut maissichipsit

Kuva jäi nyt ottamatta, koska herkut upposivat parempiin suihin ääntä nopeammin...

Näitä herkkupaloja voi tehdä ihan kuinka paljon tahansa, mutta aloitetaan nyt vaikka tällaisesta tusinan lastun alkupaloista:

4 kpl raakaa kookasta jättikatkaravun pyrstöä kuorineen
12 pyöreää maissilastua (vain suolalla maustetuna)
1/2 punainen chilipalko
1/2 limen mehu
suolaa ja pippuria myllystä
loraus oliiviöljyä
mozzarellaraastetta
muutama tuoreen korianterin lehti

Sulata, kuori ja poista suoli ravun pyrstöistä. Viipaloi pyrstöt paloiksi ja kippaa kulhoon. Silppua sekaan korianteri ja chili ja lorauta perään lime,vähän oliiviöljyä ja myllystä suolaa ja pippuria. Sekoita ja anna kypsyä kuten chevice kulhossa jonkin aikaa. (15-20 min)

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja levitä 12 pyöreä nacholastua leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Kun uuni on lämmin, jaa täyte tasaisesti nacholastuille ja peitä runsaalla juustoraasteella. Heivaa uunin puolelle ja vahdi vajaat 10 minuuttia haukkana, kunnes lastut näyttävät kauniilta.

Jaa lautasille ja mausta halutessasi vielä lisächilillä, tabascolla tai jalapenolla. Tarjoile viileän oluen kera alkupaloiksi.