Grillattu tournedos, mustapekkakastike, grilliperunat ja grillatut herkkusienet/Turtsikka, soosi ja grillipotut

Tervehdys!

Pakko laittaa ihan perusresepti, kun sattui taasen kaikki maut kohdalleen:

Kotimaista pihvikarjan sisäfilettä, n. 250 - 300 g per syöjä
Pari siivua isoa kiinteätä perunaa per syöjä
1 mustapekkajuusto
loraus - liraus kermaa  (makuasia)
pari suurehkoa herkkistä per syöjä (siis tuoretta herkkusientä)
Varhaiskaalia ja sinihomejuustokastiketta (1 aura gold ja 1 kermaviili)

Putsaa filee ja leikkaa sopivan kokoiset pihvit kullekin. Anna lämmetä huoneenlämpöisiksi ihan rauhassa.

Pilkkoa kaali ja sekoita homejuustokastike paketista Aura Gold-homejuustoa ja Keittiön Kermaviiliä. Pidän itse tärkeänä juuri kermaviilin 10 rasvaprosentin tasoa. Silloin siinä on vielä vähän makua jäljellä. Huomatkaa, että lähes mihin tahansa salaatinkastikkeeseen verrattuna tämä on varsin kevyttä!!! Rasvaisempi jogurtti tai jopa Creme Fraiche olisivat vielä parempia, mutta kesäinen keveys kärsii voimakkaasti. Jokainen tekee tietysti omat johtopäätöksensä, mutta itse en äärimmäisessä hädässäkään lähtisi tekemään kastiketta vielä kevyemmästä kermaviilistä.

Laita Mustapekka ja kerma kattilaan ja anna lämmetä miedolla lämmöllä pikku hiljaa.

Irroita herkkusienten lakeista jalat ja pilkkoa ne pieniksi kuutioiksi. Mausta sienten lakit suolalla ja pippurilla tai mieleiselläsi grillauskastikkeella. Paras ja rasvaisin vaihteoehto on tietysti täyttää lakit voimakkaalla koskenlaskijalla tai mustapekalla ja kääriä ne pekoniin. Huh, nam... Silppua sienten jalat ja sekoita ne soosikattilaan. Saat tämän myötä kastikkeeseen sekä nestettä että täyteläisyyttä, sillä herkkusienissä on reilusti umamia, eli sitä kuuluisaa viidettä makua.

Pese isot perunat harjalla ja siivuta pitkittäin, noin 1/2 cm paksuisiksi siivuiksi. Heitä ronskisti kantit roskiin. Et mene konkurssiin. Pyörittele siivut öljyssä, jos haluat. Ilmankin onnistuu!

Grilli kuumenemaan ja perunasiivut ja sienilakit ritilälle. Perunat keskiöön ja sienet hieman sivummalle. Anna saada reilusti väriä ja käännä perunat, kun ne ovat saaneet sopivasti väriä. Käytän itse mielestäni maailman parasta kaasugrilliä, Beefeateria, jonka vuoksi olen onnistunut heivaamaan hiiligrillin kokonaan. Kolmen polttimen grillin teho on jopa 16 kW, joten tehoa riittää...

Kun nämä kasvimaan antimet näyttävät hyvältä, siirrä ne sivummalle, jotta pysyvät lämpiminä. Suolaa ja pippuroi fileet myllyistä ja ripottele päälle muutama pisara EVOO:ä. Anna grillauspinnan saada kaunis väri ja käännä lihat vasta, kun lihasneste on juuri nousemassa yläpinnalle. Älä odota hetkeäkään enempää, etteivät lihat kypsy pilalle! Jos olet täysin kypsän lihan ystävä - vaihda possuun tai broileriin. Nauta on täysin pilalla, jos se on lävitse kypsää. Sori vaan!

Kun myös toinen puoli lihoista on saanut kauniin värin, eivätkä mehut ole vielä karanneet, on aika lusikoida lautasille lammikko kastiketta, asetella päälle liha ja ympärille tllbehöörit. Tässä kuvasta puuttuvat kaikki vihreät, mutta käytännössä kaalia oli lautasilla puolet.

Tässä siis itse annos:

Paistettua haukea, pinaattimuhennosta ja kukkakaalia

Oman järven antimista koottua ruokaa.

Ainesosat:
1 hauki
1 keltasipuli
4 valkosipulinkynttä
muutama uusi peruna
muutama kukkakaalin nuppu
reilusti voita
250 g pinaattia

Otetaan yksi hauki.

Fileroidaan se helposti ja puolitetaan fileet. Kuvan hauki oli noin 2 kg:n painoinen, joten siitä riittäisi kyllä useammallekin. Suolataan ja pippuroidaan palat myllystä.

Pese ja raaputa uudet perunat kuorettomiksi. Pilko kukkakaali sopivan kokoisiksi nupuiksi. Vesi tietysti kiehuu jo täysillä ja sekaan pannaan siinä vaiheessa karkeaa merisuolaa ja varmistetaan, että kiehuminen jatkuu. Sitten sekaan perunat ja kukkakaalit.

Kippaa pinaatti kattilaan ja silppua sekaan sipuli ja valkosipuli ja reilu nokare voita. Kattila lämmölle ja loraus valkoviiniä sekaan. Kansi päälle ja anna hautua reilusti ja kasa pienenee ihan murto-osaan.

Tässä vaiheessa, kun perunat ja muut kiehuvat, lämmitetään paistinpannu ja kipataan sinne reilu annos voita. Odotetaan, kunnes se on hiljentynyt ja sitten kalat messiin. Kunnon paistopinta molemmille puolille ja sitten hyvin mietoa paistamista ja ihan pienen hetken.

Kun kaikki on tehty, on aika kasata annokset esimerkiksi näin:

Tähän ei sitten tarvita oikein muuta kuin hyvää valkoviiniä (esim. kiva Riesling) ja vähän voisulaa pannulta päälle. Ei kun ääntä kohti vaan!

Teriyakibroiler, varhaiskaalia ja lämpimiä kasviksia

Loraus, liraus ja ripaus ovat tämän ohjeen tärkeimmät mittayksiköt. Tämä johtuu siitä, että jokaisen omaan makuun sopiva, itse tehty teriyakikastike, on hyvin henkilökohtainen makuasia ja siksi soosia on maistltava koko sen valmistuksen ajan, jotta saat juuri sinulle sopivan kastikkeen, joka saa ensiksi tehdä marinadin virkaa.

Osta kokonaisia, ehdottomasti maustamattomia, broilerin rintafileitä. Tässä ohjeessa kun ei höttöhiilareita ole laisinkaan, saattaa esimerkiksi aikuisen miehen annokseksi sopia 1,5 filettä. Näin ainakin kävi itselleni. Vaimoni puolestaan sai ateriasta vielä maanantaipäivän eväät.

Tee ensin teriyakikastike astiaan, johon voit kaataa ripauksen fariinisokeria, lorauksen oliiviöljyä, lirauksen soijakastiketta ja taasen lirauksen etikkaa tai valkoviinietikkaa. Sekaan vielä tuubista pötkäle wasabia sekaan. Sekoile ja maistele, kunnes soosi on sinun makuusi. Kaupassa myytävät kastikkeet ovat ainakin minun makuuni liian makeita, joten teen mielelläni itse oman kastikkeeni. Jollekin muulle valmiskastike voi olla ihan fine. Kukin päättäkööt omasta puolestaan.

Asettele file pitkittäin leikkuulaudalle niin, että siitä on helppo leikata leveitä, pitkiä ja ohuita siivuja, jotka on sitten helppo rypyttäen pujottaa grillivartaisiin. Älä toki hätäile tikkujen kanssa, sillä jonkin verran on tehtävänä vielä ennen itse grillausta.

Upota muhkeat viipaleet kastikkeeseen ja anna maustua vaikka kuinka kauan. Oikeasti pari tuntia riittää, koska soosissa olevan soijan suola imee helposti lihasta nesteen ulos, jolloin lihasta tulee kuivaa. Juuri ennen grillausta, pujottele siivut grillivartaisiin poimutellen niin, että saat lyhyelle matkalle pujoteltua reilusti lihaa. Meikäläisen metallivartaille kolme filettä mahtui kevyesti kahdelle vartaalle.

Leikkele marinoinnin aikana varhaiskaalista mukavaa silppua noin puoli lautasellista per ruokailija. Päälle voit ripotella vaikka ituja, kuten kuvassa, tai pähkinöitä, pinjansiemeniä tms. Muutama kirsikkatomaatti käyvät myös hyvin. Salaatinkastiketta makusi mukaan.

Lämpimänä lisukkeena laitoin tällä kertaa kukkakaalia, parsakaalia, sipulia ja valkosipulia. Kaikki tämä lievästi soijalla maustetuna. Kaikki lämmin valmistui grillauksen aikana hautuen.

Lopuksi kaikki kauniisti lautaselle ja vaikkapa ripaus Tabascoa lihoille vielä. Makuasia!

Broilerinfilettä, perunakakkua ja itse keitettyä mangochutneytä

Keitä mangochutney edellisen ohjeen mukaisesti.

Laita muovipussiin korppujauhoja, suolaa, pipuria ja chilijauhetta.

Leikkaa broilerfileet tai ohutleikkeet (ei suolattuja!!!!!) noin etusormen paksuisiksi pötköiksi. Heittele pötköt pussiin korppujauhojen sekaan, solmi pussi ilmavasti kiinni ja sekoittele tehokkaasti, kunnes jokainen suikale on saanut mauste-korppujauhepinnoitteen. Voit avata muovipussin, jotta panerointi saa kuivahtaa hetken.

Muotoile valmiista perunamuusista rengasmuotilla pienet kakkuset. Itsellä jäi toissailtaisesta kala-ateriasta broccolilla ryyditettyä muusia, josta oli helppo pyöräyttää pienet kakut. Toki tässä voi lisukkeena käyttää riisiä, nuudelia, pastaa, salaattia tai mitä tahansa mauiltaan sopivaa lisuketta.

Valjasta viimeistelyyn pari paistinpannua. Toisessa paistat perunakakut miedolla lämmöllä. Toisella puolestaan broilersuikaleet oliiviöljyssä ( ja ehkä pieni nokere voita sekaan).

Tarjoile itse keitetyn mangochutneyn kera..

Mangochutney

1 mango
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1/2 punainen chili
kanelia
inkivääriä
etikkaa
siirappia
vettä

Kuutioi mango ja silppua sipulit. Kaikki ainekset kattilaan pienen oliiviöljytilkan kera ja kun kypsyminen on alkanut, niin loraus vettä päälle. Sitten vain hiljaista keittoa noin tunti, hieman mangon kypsyysasteesta riippuen. Käytä lisukkeena esimerkiksi broilerille.

Possunfilettä homejuustokastikkeessa, persikoita ja papuja

Possun siäfilettä n. 200 g per ruokailija
1 dl jasminriisiä per ruokailija
0,5 dl kuohukermaa per ruokailija
50 g Aura-Gold-juustoa per ruokailija
Pari säilykepersikkaa per ruokailija
Vihreitä papuja
Valkosipulia, muutama kynsi

Otetaan kotimaista possun siäfilettä mukava määrä per ruokailija. Esimerkiksi noin 200 g. Putsaa fileestä kalvot pois ja pätki noin 4 cm paloiksi. Suolaa ja pippuroi myllystä.

Keitä riisi alkuperäisen ohjeeni mukaisesti, eli reilusti pesua, keittoa 1+12+12 min.

Huuhtele ja valuta tuoreet vihreät pavut. Ota filepaloihin pannulla kaunis pinta molemmin puolin. Tietenkin mieluusti voissa. Nosta lihanpalat pois pannusta ja kippaa tilalle pavut ja valkosipulinkynnet. Nosta myös nämät pois ja laita pannuun homejuusto ja kerma. Sekoittele, kunnes kastike on mukavan näköistä. Palauta myös lihanpalat pannulle ja anna kypsyä loppuun miedolla lämmöllä. Lisää ihan lopuksi vielä paistetut pavut ja valkosipulin kynnet.

Kasaa lopuksi anos lautasille: keko riisiä, muutama lihanpala, pavut, kastike ja persikanpuolikkaat. Tarjoile mukavan punaviinin kera. Esimerkiksi Santiago, Syrah-Cabernet-Malbec Chilestä. Melko voimakas viini, mutta suolaisen kastikkeen kanssa ihan kiintoisa yhdistelmä.

Ricottapizza

Tee peruspizzataikina durumvehnästä, hiivasta, suolasta ja vedestä. Anna kohota noin 30 min.

Taikinan kohotessa sekoittele purkillinen ricottajuustoa ja 3 - 5 valkosipulinkynttä murskattuna. Mahdollisesti lisää ripaus suolaa, mutta ole varovainen tässä!!!

Murenna paketillinen Aura-Gold-sinihomejuustoa odottamaan täyttelyä. Samalla raasta non 2 dl parmesaaniraastetta. Riivi noon 3 - 4 oksaa tuoretta rosmariininlehtiä erilleen.

Kun taikina on kohonnut, kauli se leivinpaperin päällä uunipellin kokoiseksi levyksi ja heitä pellille. Levitä ricottatäyte koko taikinan alueelle mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Paahda sillä aikaa kourallinen pinjansiemeniä.

Ripoittele pizzapohjan päälle homejuustomurut, raastettu parmesan ja lopuksi vielä rosmariininlehdet. Tältä se sitten näyttää:

Sitten vaan koko komeus uuniin ja kun se näyttää sopivan kauniilta ( noin 20 min 200 astetta), ota se pois, ripoittele päälle hyvää oliiviöljyä, myllystä mustapippuria ja päälle paahdetut pinjansiemenet. Nauti hyvän salaatin kera.

Lopputulos saattaa näyttää vaikka tältä:

Tästä voi tehdä loputtoman määrän variaatioita. Perinteisessä pizzassa tomaattikastike dominoi makuja, mutta tällaisessa pizzassa, hieman hennommankin maun täytteet saavat aivan uuden roolin. Esimerkiksi tuore herkkusieni viipaloituna ja vaikka rucola saavat ihan eri vivahteen tässä versiossa.

Myös muut yrtit tai vaikkapa hennomman makuinen kalakin voivat olla edukseen näin tehdyssä piiraassa.

Maryland Chicken & Corn Pancakes

Tässä tällaine jenkkien klassikkoresepti, joka tuntui varsin hyvältä suussa kuin lautasellakin

Corn Pancakes

200 g maissinjyviä säilykepurkista
2 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 tl suolaa
1,5 dl maitoa

Sekoita aineet ja anna vetäytyä sopivan ajan, kunnes muu ruoka on sopivassa jamassa.

Maryland Chicken

Puolikas broilerinrintafile per ruokailija
suolaa + pippuria myllystä
vehnäjauhoja, kananmuna+korppujauho(tai leiuvänmuruset), siis tuplapanerointi
paketti Amerikan Pekonia
3 banaania

Kuori banaanit ja puolita ne. Asettele pareittain leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Puolita kokonaiset broilerinfileet, suolaa ja pippuroi ne. Tuplapaneroi. Asettele banaanien päälle. Leikkaa pekonit puolikkaiksi siivuiksi ja lado ne fileiden päälle. Laita uuniin 200 asteeseen noin 20 - 30 minuutiksi, kunnes pekoni on kauniin väristä ja broileri kypsää

Sillä aikaa kun broileri on uunissa, paista lättytaikinasta kullankeltaisia ohukaisia. Tarjoile broileri ohukaisten päälle aseteltuna ja salaatin ja aiolin kera.

Moskovan Pata, sovellus

Oli tällä viikolla jossain lehdessä tämän ruoan ohje. Tarkemman Googlauksen tuloksena selvivi, että aslkuperäinen resepti on Mysi Lahtisen kehittämä ja vissiin vuodelta 1997. Haitanneekohan tuo mittään...

Oma panokseni tähän klassikkoannokseen, jota en ole aiemmin tehnyt, on tuo työjärjestys. En pidä siitä, että ainesosia ruskistellaan erikseen ja nostellaa sivuun odottamaan ja sitten taas yhdistellään ja taas on maailma tiskiä täynnä.

Simppelisti siis lihat maustetaan suolalla ja pippurilla, jauhotetaan ja ruskistetaan padassa. Sitten sekaan sipulit ja kurkut. Lopuksi homejuusto sulamaan mukaan ja viimeiseksi smetana. Sitten vaan uuniin muhimaan. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla. Keep it simple, stupid (KISS), kuten Tami sanoisi.

Ainesosat:

Naudan paistia 0,6 - 1 kg, (sisä- , ulko-, kulma- ja paahtopaistit käyvät kaikki)
3 sipulia
3 venäläistä suolakurkkua (koosta riippuen)
2-100 valkosipulinkynttä maun mukaan
4-5 dl lihalientä (varovasti tässä)
hunajaa
Aura Gold-homejuustoa
2 prk smetanaa
ripaus vehnäjauhoa
mustapippuria
Cayennepippuria tai chiliä

Tee, kuten ohjeistin ja anna hautua uunissa (175 astetta) noin 2 tuntia. Tarjoile keitetyn riisin tai perunan kera. Kernaasti venäläisiä suolakurkkuja tykö.

Ehkä pieni varoituksen sana lienee paikallaan suolan osalta. Koska sekä kurkussa että homejuustossa on melko runsaasti suolaa, niin jättäkää lihaliemi/fondi vähän vähemmälle. Ainahan sitä voi lisätä, mutta pois on tosi paha ottaa.

Jos joku sattuu asumaan seudulla, jossa tuota aitoa venäläistä kurkkua ei ole saatavilla, voisin kuvitella, että melko lähelle samanlaista makumaailmaa voisi päästä hapankaalilla. Molemmat tehdään maitohappokäymisen, eli fermentaation keinoin, jolloin lopputuloskin on samankaltainen. Siis tavallinen suolakurkku ja hapankaali voisi viedä aika lähelle samaa lopputulosta. Jos vielä hapankaali on valkosipulilla ryyditetty, niin aina parempi.

Kuvasta tuli ihan törkeän huono. Ruoka oli todella hyvää, mutta suolaa oli ihan reippaasti ja jouduin lisäämään vettä aika lailla. Herkullista kyllä.

Banaanikala

Tämä ei ole mikään hybridiversio vedenelävästä saatikka hedelmästä. On vain käsittämättömän hyvä perusmössö melkein mihin tahansa arkiseen sapuskointiin, tai vaikka perjantai-illan herkutteluun. On jotenkin pervolla tavalla hyvää.

Erikoista tässä on se, että se ei sovellu tajottavaksi minkään tärkkelyslisukkeen (peruna, riisi, pasta) kera, vaan on parhaimmillaan ihan sellaisenaan. Itse nautimme sen vain voilla päällystetyn hapankorpun ja valkoviinin kera. Siksi ei myöskään kovinkaan kaunista annoskuvaa ole odotettavissa.

Koko satsiin tarvitaan:

1 pkt pakasteseitä
1 punainen paprika
2 banaania
1 prk herkkusieniä liemineen
2 banaania
runsaasti valkosipulinkynsiä
1 prk kuohukermaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä tai voita

Siivuta paprika, banaanit ja herkkusienet pannulla. Kippaa kattilaan. Kaada sekaan herkkusienten liemi ja kerma. Kiehauta ja jätä hautumaan miedolle lämmölle. Mausta suolalla ja pippurilla ja purista sekaan niin paljon valkosipulia kuin sielu sietää, eli haluamasi määrä. Anna kiehua ihan mössöksi.

Siivuta pakastesei mukaviksi paloiksi ja paista niihinkin kaunis pinta, mieluusti voissa. Kippaa kattilaan ja anna makujen tasaantua hetki. Tarkista maku (varsinkin suola) ja tarjoile kekona lautasilla hapankorppujen ja valkoviinin kera. Aamulla on suussa raikas maku ja on kiva lähteä vaikka kyläilemään.

Suussa sulavaa, haudutettua häränhäntää ja makoisat tillbehöörit

En voinut vastustaa kiusausta, kun näin kaupassa kauniin paketillisen lehmän hännänpätkiä. Kahdelle hengelle tuo , noin 900 gramman satsi vaikutti ihan sopivalta ja svanssit näyttivät mukavan lihaisilta. Tätä kirjoitettaessa, ovat rustot vielä jääkaapissa, mutta huomenna, sunnuntaina, ne pääsevät muhimaan pataan muutamaksi tunniksi.

Ostin tykötarpeiksi taas tuoreita keittojuureksia, jotka ajattelin pilkkoa pienemmiksi. Lisäksi laitan pari tuoretta herkkusientä ja varmaankin pari tuoretta tomaattia tai pyreetä ja tietenkin hyvää vasikan-/häränlientä/-fondia. Saattaapa jokunen suppilokin päästä kahleistaan ja päätyä ahnaisiin suihimme.

Kun häränhännät ovat saaneet muhia liemessä (saattaa sisältää punaviiniä) noin 4 -5 tuntia, on aika kaapia rustoista lihat irti ja pusertaa niistä kullekin ruokailijalle kaunis keko lautaselle, ikään kuin pihviä kasaisi.

Haudutusliemestä otan erilleen osan, jossa voi kypsyttää beluga-linssit. Loppu liemi keitetään kasaan varsinaiseksi kastikkeeksi. Tästä sitten kasataan kaunis annos linssien ja salaatin kera ja ääntä kohti ihan vauhdilla!! Näillä maukkailla ruhon osilla on taipumus maistua siinä määrin, että ei paljon tuppaa ylitse jäämään... Alla kertomus muutoksesta, mutta älä unohda näitä linssejä, jotka ovat sekä hyviä että näyttäviä.

Matkan varrella tuli muutos suunnitelmiin, koska muistin ostaneeni kaksi komeaa palsternakkaa kaupasta. Siispä niistä ja yhdestä perunasta keitän soseen, joka sopii näihin hännyslihoihin varmasti paremmin kuin linssit olisivat sopineetkaan.

Häntäheikkien kanssa kiehuneet juurekset ja muut kasvikset olivat tehneet tehtävänsä ja näyttivät sen verran väsyneiltä, että kippasin pois kaikki muut paitsi herkkusienten neljännekset. Hyvä salaatti alkuun niin siitä se taas lähtee.. Lopulta myös herkkikset näyttivät siltä, että nekin olivat antaneet kaikkensa ja saivat siis mennä.

Herkkua on siinä monen laista...

Haukifile timjamilla, valkosipulilla ja sitruunalla ryyditettynä

Annos kahdelle

400 g haukifilettä
1/2 sitruuna
Nippu timjamia
Suolaa myllystä
Pippuria myllystä
Parmesaan-juustoa

Salaatti:
Romaine-salaattia
Kurkkua
Tomaattia
1 Avocado
Timjamia

Valmis haukifile ei paljon käsittelyä kaipaa. Se on mahdollista leikata täysin ruodottomaksi, mutta vaatii sen verran kalan anatomian tuntemusta, että suosittelen sitä vain pitkän harjoituksen jälkeen. Toisaalta hauen y-ruodot on helppo havaita, kunhan leikkaa filettä lautasella aina fileen pituussuuntaan. Silloin ruodot tulevat aina automaattisesti näkyviin ja ne on helppo poimia pois. Hauki sinäänsä on erinomaisen maukas kala ja mainettaan parempi kaikilta osin.

Leikkaa siis filee noin 200 g paloihin per syöjä. Suolaa ja pippuroi ja jätä maustumaan hetkeksi.

Valmistele lautasille salaatti. Revi Romaine paloiksi ja aseta lautasille. Pilko pätkä kurkkua ja pari kirsikkatomaattia per nuppi ja lusikoi puolikas avocado per ruokailija. Koristele tuoreen timjamin oksilla.

Kun salaatti on lautasilla, laita paistinpannu kuumenemaan oikein kunnolla ja pannuun reilusti voita, muutama valkosipulinkynsi ja timjaminoksia. Anna voin ruskistua ja hiljentyä ja sen jälkeen lämpöä vähän pienemmälle (10/12) ja kalat pannuun. Paista ihan kunnolla (muttei kuivaksi) ensin toinen puoli ja sitten kun käännät, niin raasta päälle rippunen parmesaania, purista puolikas sitruunaa ja asettele päälle pari tuoreen timjamin oksaa.

Nosta lopuksi kalat lautasille salaatin viereen ja nauti. Itsellä meni tällä kertaa kevyehkö punaviini. Argentiinalainen Trivento Bonarda 2011. Hienosti sopii.

Tässä vaatimattomia annoskuvia:

Herkulliset Canellonit Juustokastikkeessa

Nyt menee keventäjillä vähän raskaammin, mutta joskushan sitä pitää nauttiakin. Tähän ruokaan käytin:

Jauhelihakastike

500 g naudan jauhelihaa
1 tuore iso herkkusieni
1 pkt (300g) tuoreita keittojuureksia (porkkanaa, lanttua, purjoa, palsternakkaa, selleriä, persiljaa)
1 iso sipuli
6 valkosipulinkynttä
2 rkl häränlihafondia
5 dl punaviiniä
2 tlk kuorittuja säilyketomaatteja (ovat paljon parempia kuin murska!!!)
1/2 tuubia tomaattipyreetä
10 tuoretta terttukirsikkatomaattia
Oreganoa




Juustokastike

2 pkt Koskenlaskija-sulatejuustoa (voimakas)
tilkka maitoa (kermakin käy)

Sekä

Valmiita canelloniputkia, ellei halua tuorepastalevyistä pyöritellä. Tuore on tietysti aina tuoretta ja siten parasta, mutta itse päädyin tällä kertaa kuivatuubeihin.

Raastettua parmesaania
Voita (jos haluat)
Oliiviöljyä EVOO

Aloita pilkkomalla kasvikset niin pieniksi kuutioiksi kuin pystyt. Saahan noita keittojuureksia pakkasestakin, mutta jotenkin niistä on paras maku hävinnyt jonnekin. Itse siis käytän aina tuoreita ja uhraan vähän enemmän aikaa pilkkomiseen. (myös kaikissa arkisissakin keitoissa ja keitoksissa).

Kumoa kaikki pikkukuutiot suureen kattilaan ja lorauta sekaan reilusti oliiviöljyä. Freesaa kasviksia hyvä tovi, jotta maut irtoavan kunnolla ja sipulit saavat kauniin läpikuultavan kiillon. Lisää nokareina jauheliha ja pyörittele, kunnes lihakin on saanut väriä. Lorauta sekaan fondi ja puolitetut kirsikkatomaatit, oregano ja päälle punaviini. Anna kiehahtaa kunnolla. Lisää vielä kummatkin purkilliset tomaatteja, rusenna puoli tuubillista tomaattipyrettä ja sekoita hyvin. Varmista, että kiehuu hyvin ja kun lähimmät omaiset ovat nähneet niin kansi kinni ja kuulemiin. Keitä miedolla lämmöllä poristellen vähintään kaksi tuntia. Lisä ei ole pahasta, koska canellonien täyte pysyy rööreissä sitä paremmin, mitä kiinteämpää täyte on. Tässä kohtaa on paha ristiriita, koska kannella peitettynä ei nestettä pääse kunnolla haihtumaan ja taas ilman kantta keittiön sotkulla ei ole vertaistaan... Molempi parempi. Ensin ainakin 2 tuntia kannen alla (välillä sekoitellen) ja sitten lopuksi ylimääräisiä nesteitä haihdutellen ja mielellään koko ajan sekoitellen.

Joissakin italialaisissa ohjeissa täytteeseen lisätään viimeiseksi vielä korppujauhoja tähän kiinteytystarkoitukseen, mutta parempi keittää kunnolla kasaan ja antaa jäähtyä ja siten kiinteytyä. Mautkin ovat silloin voimakkaampia.

Kastikkeen kiehuessa voi sitten vaikka kirjoitella blogia tai viettää muunlaista laatuaikaa...

Olen kyllästynyt perinteiseen bechamel-kastikkeeseen, jonka vuoksi teen kovin juustoisen valkokastikkeen:
Kattilan pohjalle joko öljyä tai voita ja siihen miedolla lämmöllä sekoittaen nuo kaksi pakettia voimakasta Koskenlaskijaa. Sekaan lisäksi maitoa (tai kermaa niin haluaville), kunnes kastike on sopivan paksua. Jos jää liian löysäksi, niin pintasuurus Majzena-vesi-sekoituksella tai beurre mainie, eli voi-vehnäjauhoseoksella. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vaikka muskottia, jos pidät siitä tai mustapippuria myllystä.

Pastatuubien täyttäminen lihakastikkeella onkin ehkä haasteellisin osuus, koska koko ajan tuppaa täytettä valumaan toisesta päästä ulos. Parasta on, jos pään voi tukkia vaikka tuorekelmulla ja sitten valmis canelloni äkkiä mahdollisimman kapeaan vuokaan. Itse laoitoin röörit pystyyn kelmun päälle, jäähdytin lihasoosin sopivan viileäksi, pakkasin muovipussiin ja leikkasin pussista kulman pois. Pursottelin sitten kastikkeen tuubeihin ja kiroilin välillä kaatuileville canellonirööreille ja sinkoilevalle kastikkeelle ja yritin siivota sotkua...

Lado kaikki uunivuokaan.

Kaada päälle juustokastike, jonka päälle ripottellet raastettua parmesaania. Nyt sitten tarvittaisiin sitä voita, mikäli haluat kauniin ruskean pinnan tuotoksellesi.

Itse ajattelin kokeilla, vasta lautasella, joululahjaksi saamaani kaasuliekinheittäjä/puhalluslamppua, värin aikaansaamiseksi. Kuvia tulossa myöhemmin, koska nyt vasta lihakastike kiehuu.....

Tässä sitten lopullinen annos lautasella:

Naudanfilewokki, nuudelit ja kasviksia

Tähän herkulliseen ruokaan tarvitaan seuraavat ainesosat:

1 keltasipuli
1 punainen paprika
4 valkosipulin kynttä
3 jättimäistä herkkusientä tai tusina pienempiä
1 parsakaalin kimppu nuppuina
Osterikastiketta
Kalakastiketta
Soijaa
Öljyä EVOO
400 g nuudeleita
400 g naudan sisäfilettä
Chiliä maun mukaan, joko itse annokseen tai lautaselle, kunkin haluamassa muodossa

Silppua sipulit ja kasvikset. Laita odottamaan. Siivuta naudanfilee ja kippaa kulhoon. Sekaan öljyä, pippuria ja kalakastiketta. Sekoita ja anna maustua.

Lorauta wokkipannuun tai kattilaan reilusti öljyä ja kippaa perään sipulit ja hetken päästä myös ohuiksi siivutetut herkkusienet. Anna paistua miedohkolla lämmöllä niin, että myös neste irtoaa herkkusienistä.

Valmistele samalla myös nuudelit niin, että kiehuvaa vettä on riittävästi noin 400 g nuudeleille. Niiden ei tarvitse hautua kuin korkeintaan 5 minuuttia. Yli ei kannata päästää!

Sipulien ym. sekaan naudanlihat ja kunnon pyöritystä hetki ja sen  jälkeen vielä parsakaalin nuput ja paprikat (ne, jotka käyttävät tuoretta chiliä, voivat jättää lällyt paprikat pois ja laittaa tässä vaiheessa chilit kehiin).

Sillä aikaa, kun proteiinit kypsyvät, hauduta nuudeleita kiehuvassa vedessä 5 minuuttia ja poimi ne sitten kuumaan pannuun suoraan kattilasta esimerkiksi pastavälineillä. Kippaaminen lävikköön aiheuttaa rajun paakkuuntumisen, mutta siitäkin voinee selvitä. Itse siellä rypeneenä, suosin pastavälinein aineen nostamista suoraan pannuun.

Tämän vaiheen jälkeen vain reipasta liikutusta, eli sekoilua ja sekaan reippaasti osterikastiketta. Kumma kyllä, niin hyvää on. Käyneet taikka mädänneet osterit ovat muodostaneet sellaisia makuaineita keskenään, ettei paremmasta väliä. Eiväthän ne länsimaiseen sapuskaan sovi, mutta näihin idän ihmeisiin kyllä.

Oikeasti en edes halua tietää, miten ne osterit siellä Kauko-Idässä keskenään ovat lionneet...

Muutaman kuvan myötä, ateria oli herkullinen ja seuraavallekin päivälle riitti vielä herkuteltavaa. Lisäksi kuvaan ovat päässeet myös mahtavan tuoreen annoksen höyryt...

Tautisen hyvä suppilosoppa

Tämä suppilosoppa on aivan tautisen hyvää, koska siinä on sekä kuivattuja kokonaisia, kuivattuja jauhettuja että pakasteita. Siihen ei paljon muita makuaineita tarvita, koska varsinkin kuivatut ovat niitä täynnä. Pieni ripaus suolaa riittää. Tätä tarjoillaan meilllä uudenvuoden aaton toisena alkupalana.

Sekoitus silputtua punasipulia ja keltasipulia. noin 1 + 1 kpl
Kuivattuja suppilovahveroita n. 1/2 litraa + vettä sopivasti
Mikserissä jauhettuja, kuivattuja suppiloita
Pakastettuja suppiloita
Voita
Vehnäjauhoja
Kuohukermaa

Freesaa sipulit ja valkosipuli paistinpannussa oliiviöljyssä.

Pilko pakastetut sienet ja lisää pannuun. Anna muhia hetken ja lisää sitten vähän voita, vehnäjauhoja ja vähitellen liotettujen sienten lientä. Kunhan maut ovat saaneet freesaantua hetken, lisää vielä vähän kermaa,vettä ja sienten liotuslientä. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa. Veden määrällä pidät kokonaisuuden kasassa. Jauheella korostat vielä sienten makua.

Mikäli mahdollista, tee soppa jo edellisenä päivänä, jotta maut saavat tasaantua. Pieni loraus sherryä tai konjakkia voipi sopia hyvin makujen korostamiseksi ja tasaamiseksi. Riippuu tietysti kovasti, minkä kanssa soppaa tarjoillaan.

Nautitaan kuitenkin.

Tuhti jauhelihapihvi ja ruokaisa salaatti

Tällä kertaa Seppo Stockmannin kyläkaupasta löytyi pihvikarjan paistijauhelihaa, jossa rasvaa ei ollut juuri nimeksikään. Niinpä puilisen kiloa sitä ja mausteeksi ainoastaan suolaa ja pippuria myllyistä ja pannulle. Aika tiukkaa tavaraa, mutta ainakin täyttä lihaa...

Jos on ongelmia maustamisen kanssa, suosittelen jauhelihakasan levittämistä ohueksi levyksi ja maustamista siinä. Sitten vain kasaan ja palloiksi, jotka painetaan pihveiksi.

Annoksen "clue" on ruokaisa salaatti, johon tulee reilusti jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, puolikas avocado per nuppi ja paahdettua pinjansiemeniä. Kastikkeeksi suosittelen lämpimästi oliiviöljy-balsamicosoosia. Toimii.

Suolakurkkua tykö, niin anns on valmis. Arkiruokaa parhaimmillaan.

Paistettua turskaa, kampasimpukoita ja jättikatkarapuja

Tällaisella setillä voipi lähteä kokeilemaan jotain aivan erityisen hyvää. Silloin harvoin, kun turskaa saa, niin sitä kannattaa aina ostaa!

Tässä setissä oli reilut 100 g turskan selkäfilettä per nuppi, 3 kampasimpukkaa kullekin kuten myös pari jättikatkan pyrstöä. Lisäksi tarvitaan hollandaisekastiketta (tee itse, jos haluat parasta), sitruunaa, valkopippuria, suolaa, mustapippuria ja paistamiseen vähän voita. Lisukkeeksi jasminriisiä perinteisen ohjeen mukaisesti keitettynä! Ei mitään Uncle Ben´siä!!!!!

Riisi kiehumaan kaikkien huuhtelujen yms jälkeen.
 1 + 12 + 12 minuuttia.

Pannu kuumenemaan ja sille nokare voita ja kun se on hiljennyt, niin kalat, kampasimpukan lihat ja kuoritut jättikatkan pyrstöt sekaan. Reilut pinnat kaikille ja sitten lievempää lämpöä, etteivät pääse äyriäiset sitkistymään.

Riisipeti lautaselle ja annos kauniisti päälle. Vihreät voipi laittaa koristeeksi jos ehtii. Yleensä ei ehdi enää tässä vaiheessa vaan ne pitää suunnitella hyvissä ajoi etukäteen. Sokeriherneet, parsakaali, ruusukaali, parsa, kevätsipuli, purjo tms. käyvät kaikki erinomaisesti tykö.

Tässä valmis annos:

Karitsan paahtopaistia, punajuurta ja suppilovahverokastiketta

Kävi niin onnellisesti, että vielä marraskuisena viikonloppuna löytyi metsästä noin 10 litraa suppilovahveroita. Olisihan niitä toki enemmänkin siellä ollut, mutta jo ennalta noukitut 80 litraa "pakaasissa", ei poimimisen riemu ollut enää ennallaan.

Tokihan niistä piti tuoreeltaan soosit saada, joten karitsan paahtopaistin kimppaan ne sopivat varsin hyvin...

Tarveaineet:
1 karitsan paahtopaisti per ruokailija
sopivasti suppilovahveroita
1 keltasipuli
1 iso punajuuri per ruokailija
muutama valkosipulinkynsi
suolaa
pippuria
riistamaustetta
oliiviöljyä
vehnäjauhoja
kermaa
balsamicosiirappia

Aloitetaan suppiloista, mikäli ne ovat tuoreita. Sellaisenaan pannulle ja nesteet yläilmoihin. Sekaan hieman öljyä, sipulia ja hetken freesauksen jälkeen ripaus vehnäjauhoa ja päälle kermaa. Maustetaan suolalla ja annetaan hiljalleen muhia kattilassa, kunnes onpi täydellistä.

Leikataan punajuurista päät pois ja kuoritaan loput karkeasti keittiöveitsellä. Mieluusti vaikka muovin päällä, kun tuppaavat suttaamaan vähäsen. Fiineimmät laittavat tietysti kumihanskat käteen, mutta kädet punertavinakin voi elellä vuorokauden ihan hyvin. Lohkotaan sopiviksi lohkoiksi ja freesataan oliiviöljyssä paistinpannulla parin valkosipulinkynnen ja suolarippusen kera hetki ja siirretään sellaisenaan uunin hellään lämpöön (150 astetta) hautumaan kypsiksi.

Putsataan karitsanlihoista kalvot pois ja maustetaan riistamausteella. Paistetaan kohtalaisella lämmöllä muutaman valkosipulinkynnen kera pannulla oliiviöljyssä ja kääritään lopuksi folioon vetäytymään.

Lopuksi vain annokset kasaan ja herkuttelemaan. Nyt jäi annoskuva ottamatta, mutta raaka-aineista tuli kuvat kuitenkin...

   

Ankankoivet juurespedillä

Tällä kertaa ihan omasta päästä aivomuhennosta. Sattui paikallisesta Lidl-putiikista löytymään pakastettuja ankankoipia. Meikäläinen niitä tietysti ryntäsi hamstraamaan, kun niissä tuota pehmeää rasvaa on diettiin juuri sopivasti. No, ei toki. Onhan tuo rasva epäterveellistä, mutta ah, niin hyvää.

Tulee mieleen anekdootti, jossa maailman kuuluisimmalta kokilta, Paul Bocuselta aikanaan kysyttiin, eikö tuo rasvainen, voita ja kermaa runsaasti sisältävä ruoka ole kovastikin epäterveellistä. Hän vastasi toimittajalle lakonisesti: "Olen kokki, en lääkäri." Jokainen siis hoitakoot oman tonttinsa.

Tarveaineet:

1 ankankoipi per ruokailija
tuoreita keittojuureksia
suolaa ja pippuria myllystä
valkoviiniä
kanafondia
vettä
3 valkosipulin kynttä

Suolaa ja pippuroi koivet (siis ankan).

Pilkkoa keittojuurekset haluamasi kokoisiksi paloiksi ja kippaa ne valurautapadan pohjalle.

Lado juuresten päälle ankankoivet mahdollisimman tasaisesti, limittäin ja lomittain. Lorauta sekaan valkoviini ja fondi ja lopuksi vettä niin, etteivät koivet peity ihan kokonaan. Oletus on, että koivista vapautuu melko lailla rasvaa ja nestettä.

Kantta päälle ja uuniin noin 175 asteeseen pariksi-kolmeksi tunniksi.

Kun koipiset ovat mukavan kypsiä, poimi ne reikäkauhalla ritiläpannulle ja aseta ne vielä uuniin grillivastusten alle saamaan rapean paistopinnan. Liemestä saa kastikkeen joko ihan sellaisenaan (sky-liemi) tai sitten redusoituna ja vaikka kermalla höystettynä. Myös sitruspohjainen menee hienosti. Klassikko on tietysti appelsiinikastike. Sellaisen ohjekin löytyy aiemmista resepteistä. Myös tamarinditiiviste on ihan huippumauste. Sitä taitaa tosin löytyä vain itämaisista kaupoista.

Lisukkeeksi käyvät pada pohjalla muhineet juurekset ja myös keitetty jasminriisi tai perunakroketit sopivat hienosti.

Ranskalainen sipulikeitto

Tässä klassikkoresepti, johon ei tarvita paljon muuta kuin reilusti aikaa ja kärsivällisyyttä. No, ehkä nyt pikkuisen muutakin. Tunnustan heti, että resepti on suoraan varastettu klassikkoteoksesta "Rankalaisen keittiön salaisuudet", jonka alkuperäispainos on vuodelta 1961. Siinä kieliasukin on hauskaa ja juusto on "raastittua", hakemisto suomenkielisessä painoksessa aivan sekaisin yms. suupielet ylöspäin kääntävää kivaa.

500 g kuorittua keltasipulia puolikkaina siivuina
loraus oliiviöljyä
2-3 rkl voita
2 dl valkoviiniä
3 rkl vehnäjauhoja
1,5 - 2 litraa tummaa lihalientä (fondista, kuutiosta tai itse keitettynä)
1 tl suolaa (varovainen tässä! Mieluummin viimeiseksi, ettei tule liikaa. Itsellä oli ihan siinä ja siinä)
1/2 tl sokeria

Alkuperäisohje kehoittaa sekoittamaan mukaan vielä 3 rkl konjakkia juuri ennen tarjoilua. Ise soisin sen mielummin kokille... Voisin hyvin kuvitella, että esimerkiksi jokunen tippa Tabascoa voisi hyvinkin sopia sopan sekaan.

mustapippuria myllystä maun mukaan
siivu vaaleaa leipää per ruokailija
raastettua gruyere-juustoa

Nyt, kun sipulit oli heti jo alkujaan siivutettu puolikkaina, niin kattilaan vain öljy ja voi ja sipulit päälle. Kansi kiinni ja kuulemiin noin vartiksi. Lämpö miedolla. Tarkoitus on vain pehmentää sipulit.

Sitten kansi pois, lämpö kovemmalle, sekaan suola ja sokeri ja lievää hämmennystä reilut puoli tuntia, jotta sipulit saavat kauniin värin. Kun ööga tykkää väristä, niin vehnäjauhot sekaan, kattila hetkeksi pois levyltä ja kuumaa lihaliemi sekoitellen sipulien päälle. Valkkari kyytiin ja ripaus pippuriakin sopii jo tässä vaiheessa. Itse jätän sen kuitenkin ihan loppuun. Kattila takaisin levylle ja mietoa keittoa jopa tunti, jos aika vain riittää. Kattilan kansi saa olla raollaan, jotta mahdollinen ylimääräinen neste pääsee haihtumaan pois ja maut tiivistyvät. Alkuperäisohje käskee kuoria vaahtoa pois aina välillä, mutta vaikuttaa aika turhalta. Sinnehän ne sekoittuvat takaisin soppaan sekoitellessa.

Lopuksi tarkistetaan maku ja siirretään syrjään odottamaan aikaa parempaa. Kun tarjoilun hetki koittaa, on aika lämmittää soppa taasen kiehumispisteeseen ja joko jakaa ruokailijakohtaisiin soppakulhoihin taikka suurempaan yhteiseen astiaan. Päälle asetellaan ah niin epäterveelliset pullaleipäviipaleet ja niiden päälle ronskisti juustoraastetta.

Pikainen gratinointi uunin grillivastusten alla ja ääntä kohti. Kyytipoikana suosittelen gewurtztraminer-pohjaista valkoviiniä. Itsellä tällaista tällä kertaa. Tämä on täysin kuivaa, mutta hieman makeuttakin ruoka voisi viinissä kestää, koska sipulin kautta sitä on ruokaan muodostunut. Tämä kuiva variantti toimi kyllä ihan kybällä, koska makeus oli tipotiessään kuitenkin.

Tämä safka syötiin alkuruokana tuon ankankoipisysteemin alla ja osoittautui varsin riittäväksi, ellei jopa liiallisen ruokaisaksi. Hyvä ranskalainen meininki.

Broilerinkoipia savipadassa

Jos joku muistaa vielä Römertopf-savipadat tai jopa vielä omistaa sellaisen, on tämä ohje varmaan mieluinen. Pataan voipi laittaa vaikka kokonaisen maustamattoman!!!! broilerin, taikka koipi-reisi-yhdistelmiä, kuten tässä tapauksessa.Luin äskettäin jostain myös leipäohjeen, joka tehtiin tällaisessa padassa. Älkää ihmeessä heittäkö patojanne pois!

Tällä kertaa kopipreittä meni pataan 3 kappaletta, jotka maustoin ensin myllyistä merisuolalla ja mustapippurilla. Pata sai liota vedessä noin 20 minuuttia.

Suolatut ja pippuroidut koivet pataan. Kuori pari keltasipulia tai yksi sellainen ja yksi purjo sekä neljä (ainakin) valkosipulin kynttä. Lisäksi pari kokonaista sitruunaa vapautetaan keltaisista kahleistaan ja puolitetaan ja kipataan annoksen päälle.

Kun lähimmät omaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja kylmään uuniin alimmalle tasolle. Sitten lämpö noin 225 asteeseen ja sohvalle odottelemaan puoleksitoista tunniksi (90 min). Sinä aikana voi katsella vaikka hyviä ruokaohjelmia telkkarista. Itsellä nakittui Michael Björklundin "Mat så in i Norden" eli varmaankin jotenkin kömpelösti käännettynä "Ruokaa Pohjolasta" tms. FST 5 kuitenkin ja aina Strömsön paikalla, 17:15.

Tiesittekö muuten, että herra Björklund on kautta aikojen menestyksekkäin suomalaiskokki Bocuse D´or-kisassa hienolla kahdeksannella sijalla? Vuotta en muista.

Tällaiselle meikäläisen sorttiselle paksukaiselle tämä ruoka on varsinaista terveysruokaa, koska siihen ei käytetä lainkaan rasvaa. Tietysti broilerin nahka pitäisi jättää syömättä, mutta tehkööt sen ken pystyy!! Itse otan padasta kannen pois, kaadan nesteet kattilaan kastikkeen pohjaksi ja laitan padan grillivastuksien alle, jotta nahkaan saadaan kaunis pinta ja rapeus.

Sitruunaiseen kastikkeeseen voi lorauttaa tilkan kermaa (omantunnon mukaan) ja suurustaa tarvittaessa Majzenalla tai beurre mainiella.

Ruokaan saa keveyttä vaihtamalla pakollisen jasminriisin kukkakaali-parsakaali-sekoitukseen. Ei ehkä ihan yhtä herkullista, mutta sitäkin parempi omatunto. Nauttikaa.

Tällä kertaa nautimme aterian (sitruunasta huolimatta) makoisan Sarica Rosso 2007 kanssa. Shiraz-enemmistöinen viini kelpasi vallan mainiosti.

Paistettua lohta, freesattua savoijinkaalipaistosta

Taaskin kohtalaisen kevyttä purtavaa. Tässä kahdelle.

400 g pala merilohta, D-leikkuu
sopiva lohko savoykaalia
1 porkkana
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
soijaa
sokeria
EV-oliiviöljyä (evoo)
voita

Leikkaa lohifileestä neljä siivua, suolaa ja pippuroi ne

Kuori ja siivuta porkkana ja sipuli ohuiksi siivuiksi. Putsaa myös savoijinkaalista mahdolliset tummentumat, kanta tms. epämiellyttävät osat. Leikkaa kapeiksi siivuiksi, huuhtele ja valuta.

Laita pari paistinpannua lämpenemään. Toinen saa mieluusti olla korkeareunainen, johon lorautat öliiviöljyn ja laitat porkkanasiivut, sipulin ja valkosipulin freesaantumaan. Toiseen pannuun heität nokareen voita ja annat sen hiljentyä. Samanaikaisesti laita toiseen pannuun lohisiivut paistumaan ja käännä ne, kun paistopinta on kunnossa. Tämän pannun voi nyt ottaa jo tulilta ja antaa lohen jälkikypsyä vielä hetken.

Kasvispaistos on tässä vaiheessa ansainnut sekaan ripauksen hienoa sokeria ja lorauksen soijaa. Lievää sekoitusta ja sitten vaan annoksia rakentamaan. Tässä koko komeus:

Halutessasi nauti lohen kanssa wasabi-tahnaa ja vaikka hyvään Alsace-Riesling-valkoviiniä.

Hillotut suppilovahverot

* 2 l suppilovahveroita
* Liemi:
* 2 dl etikkaa
* 2,5 dl vettä
* 1 dl sokeria/hillosokeria
* 2 laakerinlehteä
* 4 kpl neilikoita
* 4 kpl mustapippuria
* 4 kpl valkopippuria
* 1 tl suolaa

Kiehauta liemi ja laita tuoret suppilot sekaan. Keitä jokunen minuutti ja jäähdytä nopeasti. Jääkaappiin ja sillä siisti. Käy ihan mihin vaan.

Toast Skagen

Nyt tehdään helppo versio perin perinteisestä alkuruoasta:

Valmista Skagenröraa kaupasta (tai ishavssallad tai räksallad)
Liemikatkarapuja
Siianmätiä
Vaaleata leipää tai perunaohukaisia/röstiä/bliniä

Tuunaa valmista majoneesisalaattia silppuamalla siihen liemikatkarapuja ja sekoittamalla hieman siianmätiä sekaan. Voit toki silputa sekaan myös keitetyn kananmunan, jos haluat. Sopii hyvin.

Paahda leipä tai paista perunaohukainen/blini.Asettele kaunis keko sitä itseään alustalle ja koristele lopuksi vielä mädillä, ravunpyrstöillä ja halutessasi vielä ruohosipulilla ja/tai tillillä.

Jos haluat tehdä pitkän kaavan kautta, niin osta vähän enemmän katkarapuja, jotka silppuat käsin, kunnon majoneesia, punasipulia tai salottisipulia ja mätiä sekä keitettyä kananmunaa, suolaa ja pippuria. Näistä se syntyy.
Tästä ei alkupala paljon parane!

Tämän kuvan annoksessa on tehty blinitaikina perunahiutaleista, kananmunasta, kermasta ja maidosta. Mausteena suolaa ja pippuria myllystä ja paistettu blinipannulla runsaassa voissa. Ei järin kevyttä eikä tervellistä, mutta älyttömän hyvää. Suosittelen!

Paahdettua maissikanan rintaa, Beluga-linssejä, haudutettua ruusukaalia ja hillottuja suppilovahveroita

Kahdelle:

Pari tuoretta ranskalaista maissikanan rintaa (Stocka myy nykyään tuoreena!)
Muutama tuore ruusukaali
Kourallinen Beluga-linssejä
Hillottuja suppilovahveroita (oma reseptinsä blogissa)

Suolaa ja pippuroi kananrinnat. Muista, että kaikkia välineitä ja leikkuulautaa ym. on käsiteltävä sillä asenteella, ikään kuin  raaka-aineessa olisi salmonellaa. Näin ei välttämättä ole, mutta jos on, niin ei ole kauhean kivaa kellään. Juuri nyt, tätäkin kirjoitettaessa, EU:n alueella riehuu yhden sortin salmonellaepidemia, erityisesti siipikarjassa. Siksi on syytä olla todella tarkkana hygienian kanssa.

Laita kananrinna kypsymään matalaan lämpöön pitkäksi ajaksi kiedottuna folioon ja mittari fileen keskikohdassa. Lihan pitää saavuttaa vähintään 75 asteen sisälämpötila, jotta syönti on turvallista.

Lopuksi anna fileille kaunis paistopinta pannulla, runsaassa voissa.

Uunikypsymisen aikana mittaa sopiva määrä linssejä, huuhtele ne ja keitä kanaliemessä noin 20 minuuttia.

Leikkaa ruusukaaleista kannan tumma osa pois, poista ylimääräiset ja likaiset lehdet. Laita kattilan pohjalle pieni loraus vettä ja nokare voita (kierros suolaa myllystä) ja hauduta keskilämmöllä noin 10 minuuttia.

Kasaa annos: Pediksi kananrinnalle kaunis kerros linssejä, päälle file ja muutama ruusukaali reunoille, sekä kaunis keko hillottuja suppillovahveroita vierelle.

Kokonaisuuden kruunaa hyvä punaviini.