Herkulliset Canellonit Juustokastikkeessa

Nyt menee keventäjillä vähän raskaammin, mutta joskushan sitä pitää nauttiakin. Tähän ruokaan käytin:

Jauhelihakastike

500 g naudan jauhelihaa
1 tuore iso herkkusieni
1 pkt (300g) tuoreita keittojuureksia (porkkanaa, lanttua, purjoa, palsternakkaa, selleriä, persiljaa)
1 iso sipuli
6 valkosipulinkynttä
2 rkl häränlihafondia
5 dl punaviiniä
2 tlk kuorittuja säilyketomaatteja (ovat paljon parempia kuin murska!!!)
1/2 tuubia tomaattipyreetä
10 tuoretta terttukirsikkatomaattia
Oreganoa




Juustokastike

2 pkt Koskenlaskija-sulatejuustoa (voimakas)
tilkka maitoa (kermakin käy)

Sekä

Valmiita canelloniputkia, ellei halua tuorepastalevyistä pyöritellä. Tuore on tietysti aina tuoretta ja siten parasta, mutta itse päädyin tällä kertaa kuivatuubeihin.

Raastettua parmesaania
Voita (jos haluat)
Oliiviöljyä EVOO

Aloita pilkkomalla kasvikset niin pieniksi kuutioiksi kuin pystyt. Saahan noita keittojuureksia pakkasestakin, mutta jotenkin niistä on paras maku hävinnyt jonnekin. Itse siis käytän aina tuoreita ja uhraan vähän enemmän aikaa pilkkomiseen. (myös kaikissa arkisissakin keitoissa ja keitoksissa).

Kumoa kaikki pikkukuutiot suureen kattilaan ja lorauta sekaan reilusti oliiviöljyä. Freesaa kasviksia hyvä tovi, jotta maut irtoavan kunnolla ja sipulit saavat kauniin läpikuultavan kiillon. Lisää nokareina jauheliha ja pyörittele, kunnes lihakin on saanut väriä. Lorauta sekaan fondi ja puolitetut kirsikkatomaatit, oregano ja päälle punaviini. Anna kiehahtaa kunnolla. Lisää vielä kummatkin purkilliset tomaatteja, rusenna puoli tuubillista tomaattipyrettä ja sekoita hyvin. Varmista, että kiehuu hyvin ja kun lähimmät omaiset ovat nähneet niin kansi kinni ja kuulemiin. Keitä miedolla lämmöllä poristellen vähintään kaksi tuntia. Lisä ei ole pahasta, koska canellonien täyte pysyy rööreissä sitä paremmin, mitä kiinteämpää täyte on. Tässä kohtaa on paha ristiriita, koska kannella peitettynä ei nestettä pääse kunnolla haihtumaan ja taas ilman kantta keittiön sotkulla ei ole vertaistaan... Molempi parempi. Ensin ainakin 2 tuntia kannen alla (välillä sekoitellen) ja sitten lopuksi ylimääräisiä nesteitä haihdutellen ja mielellään koko ajan sekoitellen.

Joissakin italialaisissa ohjeissa täytteeseen lisätään viimeiseksi vielä korppujauhoja tähän kiinteytystarkoitukseen, mutta parempi keittää kunnolla kasaan ja antaa jäähtyä ja siten kiinteytyä. Mautkin ovat silloin voimakkaampia.

Kastikkeen kiehuessa voi sitten vaikka kirjoitella blogia tai viettää muunlaista laatuaikaa...

Olen kyllästynyt perinteiseen bechamel-kastikkeeseen, jonka vuoksi teen kovin juustoisen valkokastikkeen:
Kattilan pohjalle joko öljyä tai voita ja siihen miedolla lämmöllä sekoittaen nuo kaksi pakettia voimakasta Koskenlaskijaa. Sekaan lisäksi maitoa (tai kermaa niin haluaville), kunnes kastike on sopivan paksua. Jos jää liian löysäksi, niin pintasuurus Majzena-vesi-sekoituksella tai beurre mainie, eli voi-vehnäjauhoseoksella. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vaikka muskottia, jos pidät siitä tai mustapippuria myllystä.

Pastatuubien täyttäminen lihakastikkeella onkin ehkä haasteellisin osuus, koska koko ajan tuppaa täytettä valumaan toisesta päästä ulos. Parasta on, jos pään voi tukkia vaikka tuorekelmulla ja sitten valmis canelloni äkkiä mahdollisimman kapeaan vuokaan. Itse laoitoin röörit pystyyn kelmun päälle, jäähdytin lihasoosin sopivan viileäksi, pakkasin muovipussiin ja leikkasin pussista kulman pois. Pursottelin sitten kastikkeen tuubeihin ja kiroilin välillä kaatuileville canellonirööreille ja sinkoilevalle kastikkeelle ja yritin siivota sotkua...

Lado kaikki uunivuokaan.

Kaada päälle juustokastike, jonka päälle ripottellet raastettua parmesaania. Nyt sitten tarvittaisiin sitä voita, mikäli haluat kauniin ruskean pinnan tuotoksellesi.

Itse ajattelin kokeilla, vasta lautasella, joululahjaksi saamaani kaasuliekinheittäjä/puhalluslamppua, värin aikaansaamiseksi. Kuvia tulossa myöhemmin, koska nyt vasta lihakastike kiehuu.....

Tässä sitten lopullinen annos lautasella: