Koska edelliseltä päivältä jäi sopivasti maukasta broileria ja vähän bulguria, nin päätin tehdä kyytipojaksi hienoisen kukkakaalicurryn:
1 kukkakaali kukinnoiksi pilkottuna
1 keltasipuli kuutioituna
1/2 l tuoreita herkkusieniä kuutioituna
5 valkosipulin kynttä
1 pieni kesäkurpitsa
1 omena, niin hapan kuin mahdollista
oliiviöljyä
soijaa
currya (+ mahdollisesti sambal oelekia tms.)
Mahdollisesti kermaa! Nyt kävisi hyvin myös kookosmaito, mutta se pääsi loppumaan eilen, joten kerma varmaa lopuksi sinetöi tämän liiton meillä.
Pilkkoa kaikki ainekset rouheasti kuutioiksi, paitsi valkosipuli, joka on syytä silputa vähän pienemmäksi.
Kippaa sipulit ja valkosipulit ekaksi pannuun ja päälle kunnon loraus oliiviöljyä. Anna kuullottua hetki, mutta älä ruskista. Kevennä hieman lämpörintamalla ja lisää pilkotut herkkusienet. Lämmön miedontaminen on tärkeää siksi, että sienistä todellakin pääsee neste ulos, eikä pinta sulkeudu ja neste jää sisään. Tuleehan siitäkin toki ihan hyvää, mutta vähän pesusienimäistä...
Kotvasen jälkeen on aika laittaa pannulle sekaan curry, joko jauheena tai tahnana. Ihan kaikki käy. Vain oma makupreferenssi ohjaa, miten tämän teet. Tulinen curry sopii joillekin, miedoimpi toisille. Sambalista saa lisää potkua.
Hetken muhinoinnin jälkeen on aika lisätä kukkakaalit, kesäkurpitsa ja omena. Loraus soijaa matkaan. Sitten vain hyvin lievää haudutusta. Ihan vaikka kansi päällä, jos sellainen löytyy. Olisi hyvä, jos kukkakaaliin jäisi vähän puruvastusta. Silloin annos on onnistunut täydellisesti. Lötkö kun on lötköä, oli se mitä tahansa.
Ei siitä sen enempää. Kaikki tekevät makunsa mukaan ja aina ei voi voittaa. On pakko myöntää, että tällainen kombo on hieman vaikea hallita, mutta optimoinnissa voi optimoida vain yhtä asiaa ja se on mielestäni kukkakaali.Nyt odottelemme lopputulosta mahtavissa curryntuoksuisissa höyryissä.
Tältä se sitten näyttää lievän kermanlisäyksen jälkeen. Tuoksu edelleen huumaava:
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
lauantai 8. helmikuuta 2014
Kieviläinen Cross-Kitchen valkosipulibroileri, bulgur ja täytetyt herkkusienet
Nyt menee Cross-Kitchen ehkäpä Supercrossin puolelle, sillä tämä ateria yhdistää maut niin idästä kuin vähän kauempaakin idästä, unohtamatta kuitenkaan Afrikkaakaan.
Kyseessä on eräänlainen etäinen versio Chicken Kievistä (ei täytetty), joka on saanut makua tuhdisti valkosipulista, kookosmaidosta ja paprikasta (+chili) sekä lisukkeekseen vielä bulguria (couscouskin käy) ja tuhdilla juustolla täytettyjä herkkusienen päähineitä. Täytyy tunnustaa, että piti lisätä lisukkeisiin vielä juustolla täytetyt jalapenot, mutta niitä en tehnyt itse. Joskus himo voittaa järjen...
Normaalistihan kieviläinen kana täytetään valkosipulivoilla, tuplapaneroidaan ja keitetään öljyssä. Tässä tapauksessa valkosipuli tulee kuvioihin vasta pannussa paistamisen jälkeen seuraavasti.
Tarvikkeet:
Broilerin ohutfilettä, NATURELLINA!!!
suolaa ja pippuria myllystä
6 valkosipulin kynttä
purkki kookosmaitoa
paprikajauhetta (ja chiliä)
1 dl bulguria per ruokailija
3 herkkusienen päähinettä per ruokailija
(ja ne mainitut jalapenot) eihän kerrota kenellekään!
vehnäjauhoa
2 kananmunaa
korppujauhoa
bulguria
mustaleima-sulatejuustoa
Työjärjestys:
Lado broiskun fileet leikkuulaudalle. Itse käytän alla aina leivinpaperiarkkia. Ihan vain hygienian vuoksi.
Suolaa, pippuroi, paprikoi ja jauhota vehnäjauhoilla molemmin puolin.
Kippaa kookosmaito kattilaan, kuori valkosipulinkynnet ja purista ne sekaan. Paprikoi ja lämpöä päälle. Suolaa.
Riko munat syvälle lautaselle ja kaada korppujauhot toiselle. Laita paistinpannu lämpenemään ja lorauta sille oliiviöljyä ja voita. Kun pannu on hiljennyt, latele kanamunan ja korppujauhon läpi käyneet broiskut pannulle. Anna saada väriä, mutta älä polta. Jotenkin näin:
Kattilassa porisevat jo kookosmaito, valkosipuli ja paprika. Ei muuta kuin fileet sekaan ja antaa hiljalleen hautua kypsiksi. sa paneroinnista irtoaa ja suurustaa mukavasti kastikkeen, mutta ei kannata huolestua siitä. Hyvä lopputulos odottaa.
Keitä Bulgur ohjeiden mukaan ja laita herkkikset uuniin 175 asteeseen noin vartiksi. Sitten vain ääntä kohti!
Kyseessä on eräänlainen etäinen versio Chicken Kievistä (ei täytetty), joka on saanut makua tuhdisti valkosipulista, kookosmaidosta ja paprikasta (+chili) sekä lisukkeekseen vielä bulguria (couscouskin käy) ja tuhdilla juustolla täytettyjä herkkusienen päähineitä. Täytyy tunnustaa, että piti lisätä lisukkeisiin vielä juustolla täytetyt jalapenot, mutta niitä en tehnyt itse. Joskus himo voittaa järjen...
Normaalistihan kieviläinen kana täytetään valkosipulivoilla, tuplapaneroidaan ja keitetään öljyssä. Tässä tapauksessa valkosipuli tulee kuvioihin vasta pannussa paistamisen jälkeen seuraavasti.
Tarvikkeet:
Broilerin ohutfilettä, NATURELLINA!!!
suolaa ja pippuria myllystä
6 valkosipulin kynttä
purkki kookosmaitoa
paprikajauhetta (ja chiliä)
1 dl bulguria per ruokailija
3 herkkusienen päähinettä per ruokailija
(ja ne mainitut jalapenot) eihän kerrota kenellekään!
vehnäjauhoa
2 kananmunaa
korppujauhoa
bulguria
mustaleima-sulatejuustoa
Työjärjestys:
Lado broiskun fileet leikkuulaudalle. Itse käytän alla aina leivinpaperiarkkia. Ihan vain hygienian vuoksi.
Suolaa, pippuroi, paprikoi ja jauhota vehnäjauhoilla molemmin puolin.
Kippaa kookosmaito kattilaan, kuori valkosipulinkynnet ja purista ne sekaan. Paprikoi ja lämpöä päälle. Suolaa.
Riko munat syvälle lautaselle ja kaada korppujauhot toiselle. Laita paistinpannu lämpenemään ja lorauta sille oliiviöljyä ja voita. Kun pannu on hiljennyt, latele kanamunan ja korppujauhon läpi käyneet broiskut pannulle. Anna saada väriä, mutta älä polta. Jotenkin näin:
Kattilassa porisevat jo kookosmaito, valkosipuli ja paprika. Ei muuta kuin fileet sekaan ja antaa hiljalleen hautua kypsiksi. sa paneroinnista irtoaa ja suurustaa mukavasti kastikkeen, mutta ei kannata huolestua siitä. Hyvä lopputulos odottaa.
Keitä Bulgur ohjeiden mukaan ja laita herkkikset uuniin 175 asteeseen noin vartiksi. Sitten vain ääntä kohti!
perjantai 7. helmikuuta 2014
Juustoinen focaccia oliivien ja rosmariinin kera
Tarvikkeet:
3 1/2 dl vettä
25g hiivaa
1 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoa
ripaus hunajaa tai sokeria ravinnoksi hiivalle
1/2 dl oliiviöljyä
2 dl juustoraastetta
Päälle:
mustia kivellisiä oliiveja
rosmariinia
oliiviöljyä
sormisuolaa (Maldon)
Liota hiiva hieman yli kädenlämpöiseen veteen. Lisää hunaja, suola, juustoraaste ja vehnäjauho. Anna yleiskoneen laulaa pitkään ja hartaasti (10 min väh.). Laita välittömästi nousemaan vedottomaan paikkaan tunniksi.
Kippaa taikina uunipellin kokoiselle leivinpaperiarkille, peitä ja anna kohota vielä noin 10 minuuttia.
Tällä aikaa tee sekoitus oliiviöljystä ja rosmariinista (varsinkin jos ei ole tuoretta rosmariinia). Tuoreen voi ripotella sellaisenaan.
Halkaise oliivit ja poista kivet. Kun taikina on noussut, painele oliivin puolikkaat reippaisiin koloihin taikinan pintaan. Voitele oliiviöljyllä ja ripottele päälle rosmariini ja suola.
Paista 225 asteessa noin 20 minuuttia.
3 1/2 dl vettä
25g hiivaa
1 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoa
ripaus hunajaa tai sokeria ravinnoksi hiivalle
1/2 dl oliiviöljyä
2 dl juustoraastetta
Päälle:
mustia kivellisiä oliiveja
rosmariinia
oliiviöljyä
sormisuolaa (Maldon)
Liota hiiva hieman yli kädenlämpöiseen veteen. Lisää hunaja, suola, juustoraaste ja vehnäjauho. Anna yleiskoneen laulaa pitkään ja hartaasti (10 min väh.). Laita välittömästi nousemaan vedottomaan paikkaan tunniksi.
Kippaa taikina uunipellin kokoiselle leivinpaperiarkille, peitä ja anna kohota vielä noin 10 minuuttia.
Tällä aikaa tee sekoitus oliiviöljystä ja rosmariinista (varsinkin jos ei ole tuoretta rosmariinia). Tuoreen voi ripotella sellaisenaan.
Halkaise oliivit ja poista kivet. Kun taikina on noussut, painele oliivin puolikkaat reippaisiin koloihin taikinan pintaan. Voitele oliiviöljyllä ja ripottele päälle rosmariini ja suola.
Paista 225 asteessa noin 20 minuuttia.
Kermainen lohilaatikko
Tuli tehtyä pieni kokeilu eri reseptejä yhdistellen. En halunnut ateriasta mitään silakkalaatikon sorttista, joten tässä on jokseenkin laatikon ja kiusauksen sekasikiö:
Tein annoksen kahdelle hengelle ja kerralla syötäväksi. Siksi määrät ovat melko pieniä.
Muutama, noin 1/2 sentin siivu tuoretta lohta tai kirjolohta
2 1/2 rosamundaa
1 keltasipulia
1/2 dl kana- tai kalalientä
1 1/2 nippua tuoretta tilliä
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
3 dl kermaa
korppujauhoja
1-3 rkl voita
loraus oliiviöljyä sipulin kuullottamiseen ja vuoan voiteluun
1. Voitele uunivuoka oliiviöljyllä. Itse käytin valurautavuokaa, joka jakaa lämmön aivan optimaalisesti koko annokseen.
2. Kuullota sipuli pannulla rennosti ja lisää lopuksi liemi. Anna liemen imeytyä sipuleihin ja siirrä odottamaan.
3. Lado vuokaan kerros perunaa, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää puolet sipulista perunoiden päälle ja silppua tillinippu sipuleiden päälle.
4. Leikkaa lohifileestä viipaleita ja lado ne tillin päälle. Mausta. Lado uusi kerros perunoita, suolaa ja pippuroi, silppua toinen tillinippu päälle. Ja uusi kerros perunoita. Suolaa ja pippuroi. Lado tämän kerroksen päälle vielä loput sipulit, suolaa ja pippuroi ja vielä yksi kerros perunoita päällimmäiseksi ja mausta suolalla ja pippurilla.
5. Kaada varovasti rakosiin kerma niin, että koko komeus peittyy.
6. Ripottele laatikon pinnalle korppujauhoja ja muutaman voinokare ja paista uunissa 200 asteessa, kunnes perunat ovat täysin pehmeitä eli reilu tunti. Jos pinnalla ei ole kunnon väriä, katso nopeasti peiliin ja ota tohotin tai sitten kypsennä sitä vielä hetki grillisvastusten alla.
Tarjoile sopivien lisukkeiden kera.
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Todelliset herkkulihapullat, (ilman kananmunaa, ilman korppujauhoa), ruskea kastike ja muusi
Onko lihapyöryköihin aina pakko laittaa puolet petäjäistä? Ei ole! Pullat pysyvät kyllä muutenkin kasassa, kuten tässä ohjeessa.
Tarveaineet lihapyöryköille:
400g vähärasvaista naudan jauhelihaa (7-10% rasvaa)
2 valkosipulinkynttä, tai 2 kpl Dorot-pakastevalkosipulikuutioita. Todella hyviä ja käyttökelpoisia!!!
2-3-4 rkl jauhettuja, kuivattuja sieniä (itse käytin suppilovahveroita)
2 rkl Dijon-sinappia
1/2 dl kuohukermaa
muutama tippa Tabascoa
mustapippuria myllystä
merisuolaa maun mukaan
Ota jauheliha ajoissa huoneenlämpöön. Sekoita muut ainekset erikseen ja anna sienten imeä seoksesta nestettä, jolloin siitä syntyy mukava sidos pyörykkämassalle. Tähän voi hyvin käyttää 15-30 minuuttia. Kun jauheliha on lämmennyt ja maustetahna sopivaa, suosittelen vielä maistamaan mausteseosta ja todennäköisesti lisäämään vielä vähän suolaa ja pippuria. Tämä on tietysti makuasia, mutten suosittele käyttämään jauhelihamaustetta enkä aromisuolaa. Kyllä ne aidot maut sieltä löytyvät muutenkin.
Pyörittele pullat ja paista kauniin ruskeiksi oliiviöljy-voiseoksessa. Tai okeastaan ennen kuin alat paistaa pullia ensinkään, tee kastike ja laita muusi alulle seuraavasti:
Ruskea kastike:
Extra Vergine-oliiviöljyä
Vehnäjauhoa
Soijakastiketta tai suolaa
mustapippuria myllystä
kiehuvaa vettä
(loraus kermaa, jos haluat)
Mielestäni perinteinen ruskea kastike kannattaa tehdä öljyyn, koska öljy kestää paljon kovempia lämpötiloja ja lisäksi antaa mukavasti makua. Mukavaa on myös se, ettei käryä tule lainkaan niin paljon kuin sillä toisella tavalla. Lisäksi öljyn laatua vaihtelemalla voit saada kastikkeeseen ihan uuden ulottuvuuden. Jospa vaikka tippa seesamöljyä tai avocadoöljyä?
Öljy ja vehnäjauho teräskattilaan. Lämpöä kunnolla ja sekoitusta ja tarkkaa vahtia. Kun väri alkaa olla kohdillaan, niin vedenkeittimestä kiehuvaa vettä lorauksittain ja koko ajan sekoittaen, kunnes kauniin värinen ja tasainen kastike on tehty. Itsellä joskus hermo pettää liian aikaisin ja kastike jää vähän vaaleaksi. Sitä voi korjata vähän soijalla tai sitten olut- tai sokerikulöörillä, jos sattuu löytymään kaapista. Vehnäjauho vaatii noin 1/2 tunnin kypsymisen, ettei kastike maistu jauhopuurolta.
Pottumuusi:
Tarvikkeet:
Rosamunda- tai puikulaperunaa
pari valkosipulinkynttä
karkeaa merisuolaa
maitoa/kermaa/voita
Kuori perunat ja valkosipulinkynnet ja keitä ne niukassa, suolatussa vedessä. Paseeraa ja vispaa voin ja maidon tai kerman kera sopivaksi seokseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tillbehöörit:

Suolakurkku, tomaatti-sipulisalaatti. Mahdollisesti myös hapankaali, venäläinen suolakurkku, hillosipulit, karamellisoidut punasipulit, etc. Makujen kirjo on hieno, jos mukana ovat täyteläiset lihapullat, kermainen muusi, pehmeä ruskea kastike ja hapokas lisuke. Puolukka on toki aina yksi yyberperinteinen lisuke. Ei kun ääntä kohti. Toki ravintosuositusten mukaisesti kannattaa syödä myös salaattia, mutta eri lautaselta, ettei se ui kastikkeessa.
Tarveaineet lihapyöryköille:
400g vähärasvaista naudan jauhelihaa (7-10% rasvaa)
2 valkosipulinkynttä, tai 2 kpl Dorot-pakastevalkosipulikuutioita. Todella hyviä ja käyttökelpoisia!!!
2-3-4 rkl jauhettuja, kuivattuja sieniä (itse käytin suppilovahveroita)
2 rkl Dijon-sinappia
1/2 dl kuohukermaa
muutama tippa Tabascoa
mustapippuria myllystä
merisuolaa maun mukaan
Ota jauheliha ajoissa huoneenlämpöön. Sekoita muut ainekset erikseen ja anna sienten imeä seoksesta nestettä, jolloin siitä syntyy mukava sidos pyörykkämassalle. Tähän voi hyvin käyttää 15-30 minuuttia. Kun jauheliha on lämmennyt ja maustetahna sopivaa, suosittelen vielä maistamaan mausteseosta ja todennäköisesti lisäämään vielä vähän suolaa ja pippuria. Tämä on tietysti makuasia, mutten suosittele käyttämään jauhelihamaustetta enkä aromisuolaa. Kyllä ne aidot maut sieltä löytyvät muutenkin.
Pyörittele pullat ja paista kauniin ruskeiksi oliiviöljy-voiseoksessa. Tai okeastaan ennen kuin alat paistaa pullia ensinkään, tee kastike ja laita muusi alulle seuraavasti:
Ruskea kastike:
Extra Vergine-oliiviöljyä
Vehnäjauhoa
Soijakastiketta tai suolaa
mustapippuria myllystä
kiehuvaa vettä
(loraus kermaa, jos haluat)
Mielestäni perinteinen ruskea kastike kannattaa tehdä öljyyn, koska öljy kestää paljon kovempia lämpötiloja ja lisäksi antaa mukavasti makua. Mukavaa on myös se, ettei käryä tule lainkaan niin paljon kuin sillä toisella tavalla. Lisäksi öljyn laatua vaihtelemalla voit saada kastikkeeseen ihan uuden ulottuvuuden. Jospa vaikka tippa seesamöljyä tai avocadoöljyä?
Öljy ja vehnäjauho teräskattilaan. Lämpöä kunnolla ja sekoitusta ja tarkkaa vahtia. Kun väri alkaa olla kohdillaan, niin vedenkeittimestä kiehuvaa vettä lorauksittain ja koko ajan sekoittaen, kunnes kauniin värinen ja tasainen kastike on tehty. Itsellä joskus hermo pettää liian aikaisin ja kastike jää vähän vaaleaksi. Sitä voi korjata vähän soijalla tai sitten olut- tai sokerikulöörillä, jos sattuu löytymään kaapista. Vehnäjauho vaatii noin 1/2 tunnin kypsymisen, ettei kastike maistu jauhopuurolta.
Pottumuusi:
Tarvikkeet:
Rosamunda- tai puikulaperunaa
pari valkosipulinkynttä
karkeaa merisuolaa
maitoa/kermaa/voita
Kuori perunat ja valkosipulinkynnet ja keitä ne niukassa, suolatussa vedessä. Paseeraa ja vispaa voin ja maidon tai kerman kera sopivaksi seokseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tillbehöörit:

Suolakurkku, tomaatti-sipulisalaatti. Mahdollisesti myös hapankaali, venäläinen suolakurkku, hillosipulit, karamellisoidut punasipulit, etc. Makujen kirjo on hieno, jos mukana ovat täyteläiset lihapullat, kermainen muusi, pehmeä ruskea kastike ja hapokas lisuke. Puolukka on toki aina yksi yyberperinteinen lisuke. Ei kun ääntä kohti. Toki ravintosuositusten mukaisesti kannattaa syödä myös salaattia, mutta eri lautaselta, ettei se ui kastikkeessa.
sunnuntai 2. helmikuuta 2014
Häränhäntää, vol.2
Kun puoliltapäivin otin häränhännät jääkaapista, tsekkasin samalla, milloin viimeksi olin niitä edellisen kerran valmistanut. Kuinka ollakaan, edellinen päivä oli 2. Helmikuuta 2013, eli tasan tarkkaan vuotta aiemmin. Julistankin siis 2.2. häränhännän päiväksi! Joku vääräleuka on sanonut, että kyseinen päivä (toinen toista) liittyisi jotenki seksuaalivähemmistöihin, mutta unohdetaan se nyt toistaiseksi.
Halusin tehdä erilaisen version kuin viimeksi, eli tällä kertaa ainesosat olivat tällaiset:
1 kg häränhäntiä
200 g tuoreita keittojuureksia
2 suurta tuoretta herkkusientä
5 valkosipulin kynttä
suolaa
pippuria
häränfondia
2 dl valkoviiniä
loraus portviiniä
Suolaa ja pippuroi häränhännät. En halunnut poistaa niistä rasvaa tahi kalvoja, koska sitten lihat voisivat olla pitkin pataa ja vaikeasti löydettävissä. Varmasti makuasia tämäkin.
Valurautapataan reilusti öliiviöljyä ja voita ja kun pata on hiljentynyt, on aika ottaa hännänpätkille kunnon paistopinta. Tämän jälkeen sienet ja keittojuurekset pataan ja päälle fondia, muutama pippuri ja kiehuvaa vettä niin, että kaikki jäävät pinnan alle.
Kun lähiomaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja uuniin. 150 astetta ja aikaa reilut 4 tuntia. Tämä maaginen 4 tuntia on aika, jonka puitteissa en ole vielä koskaan törmännyt minkään elukan ruhonosaan, joka olisi tuosta käsittelystä sitkeänä selvinnyt. Eivät potkat, soppalihat eivätkä riistaeläimetkään. Onhan se tietysti kiva hauduttaa ehkä vielä miedommassa lämmössä vaikka yön yli, jos on siihen mahdollisuus esimerkiksi leivinuunissa.
Tätä kirjoittaessani, on pata vielä uunissa, mutta mahtavat tuoksut ovat vallanneet koko kodin. Otan padan uunista vajaan tunnin kuluttua ja poimin sieltä pikku hännätypykät erilleen jäähtymään. Sopivan lämpöisinä erottelen niistä lihat pois ja yritän arvioida, onko liemestä minkälaiseen soosiin. Todennäköisesti on.
Siispä siivilöidään liemi ja keitetään kokoon. Jotain suurusta mahdollisesti sekaan, ellei ihan häränhäntäkeittoa olla tekemässä. Itse kasaan lihoista taas "pihvin" ja sille kaveriksi mustia säilykepapuja, paistettua munakoisoa, paahdettua Halloumijuustoa, höyrytettyä kukkakaalia tai sitten ihan vain salaattia. Katsotaan mikä huvittaa.
Tarkoituksella en tomaattia tähän satsiin laittanut, koska silloin tuppaavat kaikki lihat maistumaan vähän samanlaisilta. Hieman sama ilmiö on havaittavissa punaviini kanssa. Kun on kerran tehnyt ihan kunnon Stifadon, niin ajan myötä kaikki pataruoat alkavat muistuttaa sitä. Siksi siis vaihtelua kehiin. Jos tuuri käy, niin saattaa jokunen kuvakin tänne vielä päätyä.
Halusin tehdä erilaisen version kuin viimeksi, eli tällä kertaa ainesosat olivat tällaiset:
1 kg häränhäntiä
200 g tuoreita keittojuureksia
2 suurta tuoretta herkkusientä
5 valkosipulin kynttä
suolaa
pippuria
häränfondia
2 dl valkoviiniä
loraus portviiniä
Suolaa ja pippuroi häränhännät. En halunnut poistaa niistä rasvaa tahi kalvoja, koska sitten lihat voisivat olla pitkin pataa ja vaikeasti löydettävissä. Varmasti makuasia tämäkin.
Valurautapataan reilusti öliiviöljyä ja voita ja kun pata on hiljentynyt, on aika ottaa hännänpätkille kunnon paistopinta. Tämän jälkeen sienet ja keittojuurekset pataan ja päälle fondia, muutama pippuri ja kiehuvaa vettä niin, että kaikki jäävät pinnan alle.
Kun lähiomaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja uuniin. 150 astetta ja aikaa reilut 4 tuntia. Tämä maaginen 4 tuntia on aika, jonka puitteissa en ole vielä koskaan törmännyt minkään elukan ruhonosaan, joka olisi tuosta käsittelystä sitkeänä selvinnyt. Eivät potkat, soppalihat eivätkä riistaeläimetkään. Onhan se tietysti kiva hauduttaa ehkä vielä miedommassa lämmössä vaikka yön yli, jos on siihen mahdollisuus esimerkiksi leivinuunissa.
Tätä kirjoittaessani, on pata vielä uunissa, mutta mahtavat tuoksut ovat vallanneet koko kodin. Otan padan uunista vajaan tunnin kuluttua ja poimin sieltä pikku hännätypykät erilleen jäähtymään. Sopivan lämpöisinä erottelen niistä lihat pois ja yritän arvioida, onko liemestä minkälaiseen soosiin. Todennäköisesti on.
Siispä siivilöidään liemi ja keitetään kokoon. Jotain suurusta mahdollisesti sekaan, ellei ihan häränhäntäkeittoa olla tekemässä. Itse kasaan lihoista taas "pihvin" ja sille kaveriksi mustia säilykepapuja, paistettua munakoisoa, paahdettua Halloumijuustoa, höyrytettyä kukkakaalia tai sitten ihan vain salaattia. Katsotaan mikä huvittaa.
Tarkoituksella en tomaattia tähän satsiin laittanut, koska silloin tuppaavat kaikki lihat maistumaan vähän samanlaisilta. Hieman sama ilmiö on havaittavissa punaviini kanssa. Kun on kerran tehnyt ihan kunnon Stifadon, niin ajan myötä kaikki pataruoat alkavat muistuttaa sitä. Siksi siis vaihtelua kehiin. Jos tuuri käy, niin saattaa jokunen kuvakin tänne vielä päätyä.
Kotitekoinen tagliatelle herkkusieni-pähkinäöljyssä
Jäi tuosta raviolien teosta sen verran maan mainiota pastataikinaa jäljelle, että pitihän se pyöräyttää vielä ohuiksi levyiksi, leikata pizzaleikkurilla nauhoiksi ja antaa hetki kuivahtaa. Esimerkiksi näin:
Satsin kuivuessa siivutin pari suurta tuoretta herkkusientä, raastoin paremasaania, silppusin muutaman basilikanlehden ja otin esille pähkinäöljypullon.
Pastan keitinvesi tulelle ja kun se kiehuu, niin sitten reilusti karkeaa merisuolaa sekaan. Odottele kuitenkin, että sienihässäkkä on valmis. Halusin hennon maun, ja itse tehdyn pastan kunniaksi, tehdä hyvin miedon kastikkeen, jotta kaikki maut pääsevät esiin.
Sienet siis ohuiksi viipaleiksi ja paistinpannulle vesitilkan kera. Lisätty vesi auttaa nesteen irtoamista sienistä. Jos laittaa ihan kuivat siivut pannulle, on suuri riski, että pinnat paistuvat kiinno ja nestettä ei tulekaan.
Kun neste on irronnut ja alkaa kuivua, lisää loraus pähkinäöljyä. Tällä konstilla saa herkkiksiin melkeinpä herkkutattimaisen maun. Basilikat lopuksi sekaan.
Pasta kiehumaan 2-3-minuutiksi ja siitä suoraan pannulle. Sekoittelua hieman ja loraus öljyä vielä päälle.
Annostele lautasille ja raastettua parmesaania sekaan ja ääntä kohti. Nyt ei ehtinyt kuvata ollenkaan annosta.
Satsin kuivuessa siivutin pari suurta tuoretta herkkusientä, raastoin paremasaania, silppusin muutaman basilikanlehden ja otin esille pähkinäöljypullon.
Pastan keitinvesi tulelle ja kun se kiehuu, niin sitten reilusti karkeaa merisuolaa sekaan. Odottele kuitenkin, että sienihässäkkä on valmis. Halusin hennon maun, ja itse tehdyn pastan kunniaksi, tehdä hyvin miedon kastikkeen, jotta kaikki maut pääsevät esiin.
Sienet siis ohuiksi viipaleiksi ja paistinpannulle vesitilkan kera. Lisätty vesi auttaa nesteen irtoamista sienistä. Jos laittaa ihan kuivat siivut pannulle, on suuri riski, että pinnat paistuvat kiinno ja nestettä ei tulekaan.
Kun neste on irronnut ja alkaa kuivua, lisää loraus pähkinäöljyä. Tällä konstilla saa herkkiksiin melkeinpä herkkutattimaisen maun. Basilikat lopuksi sekaan.
Pasta kiehumaan 2-3-minuutiksi ja siitä suoraan pannulle. Sekoittelua hieman ja loraus öljyä vielä päälle.
Annostele lautasille ja raastettua parmesaania sekaan ja ääntä kohti. Nyt ei ehtinyt kuvata ollenkaan annosta.
lauantai 1. helmikuuta 2014
Broilervartaita sataykastikkeella ja pilahviriisi
Tykötarpeet:
2 broilerin natutell-filettä
Marinadi:
1/2 dl soijakastiketta (joko indonesialaista tai Kikkoman makeaa soijaa)
2 rkl sitruunan mehua
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl fariinisokeria, tummaa muscovadoa tai palmusokeria
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua korianteria
1-2 tl Sambal Oelek-maustetta tai chiliä ja tabascoa tms. oman maun mukaan
Satay-kastike:
2 dl kuorittuja pähkinöitä (maapähkinä, saksan-, cashew-, saksan- , macadamia- sellaisia)
1 keltasipuli
1 rkl rypsiöljyä
2 tl currya
2 valkosipulin kynttä murskattuna
3-4 dl kookosmaitoa
1/2 - 1 tl chiliä
1 tl jauhettua inkivääriä
2 rkl soijakastiketta (indonesialaista tai makeaa japanilaista)
1-2 rkl osterikastiketta
Sekoittele marinadin ainekset. Kuutioi broiskut mukavan kokoisiksi kuutioiksi ja laita marinaadiin muutamaksi tunniksi jääkaappiin.
Pujottele kuutiot seipäisiin ja kypsennä uunin grillivastuksilla tai paistinpannussa tai hiiligrillissä sopivan kypsiksi, marinadilla valellen.
Laita riisi kiehumaan.
Kastike:
Jauha pähkinät tehosekoittemisessa sopivan rakeiseksi. Silppua sipuli. Kippaa kaikki kuivat aineet ja mausteet kattilaan. Päälle öljy ja lämpöä mukavasti päälle. Kun koko komeus on hetken freesaantunut, kippaa sekaan soija, osterikastike ja kookosmaito. Anna kiehua vähintään 5 min.
Lopulta annos voi näyttää tältä:
2 broilerin natutell-filettä
Marinadi:
1/2 dl soijakastiketta (joko indonesialaista tai Kikkoman makeaa soijaa)
2 rkl sitruunan mehua
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl fariinisokeria, tummaa muscovadoa tai palmusokeria
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua korianteria
1-2 tl Sambal Oelek-maustetta tai chiliä ja tabascoa tms. oman maun mukaan
Satay-kastike:
2 dl kuorittuja pähkinöitä (maapähkinä, saksan-, cashew-, saksan- , macadamia- sellaisia)
1 keltasipuli
1 rkl rypsiöljyä
2 tl currya
2 valkosipulin kynttä murskattuna
3-4 dl kookosmaitoa
1/2 - 1 tl chiliä
1 tl jauhettua inkivääriä
2 rkl soijakastiketta (indonesialaista tai makeaa japanilaista)
1-2 rkl osterikastiketta
Sekoittele marinadin ainekset. Kuutioi broiskut mukavan kokoisiksi kuutioiksi ja laita marinaadiin muutamaksi tunniksi jääkaappiin.
Pujottele kuutiot seipäisiin ja kypsennä uunin grillivastuksilla tai paistinpannussa tai hiiligrillissä sopivan kypsiksi, marinadilla valellen.
Laita riisi kiehumaan.
Kastike:
Jauha pähkinät tehosekoittemisessa sopivan rakeiseksi. Silppua sipuli. Kippaa kaikki kuivat aineet ja mausteet kattilaan. Päälle öljy ja lämpöä mukavasti päälle. Kun koko komeus on hetken freesaantunut, kippaa sekaan soija, osterikastike ja kookosmaito. Anna kiehua vähintään 5 min.
Lopulta annos voi näyttää tältä:
perjantai 31. tammikuuta 2014
Paistettu kirjolohifilepala, homejuustokastike
Kyseinen annos nautittiin raviolien jälkeen pääruoaksi. Lähes italialaiseen tapaan, sen kyytipojaksi ei tarvittu muuta kuin kevyt Aura-Gold-kastike.
Tykötarpeet:
Pala kirjolohifilettä per ruokailija
Noin 1/2 pakettia Aura-Gold-homejuustoa
1 dl kuohukermaa
Laita kunnon paistinpannu hiljalleen kuumenemaan. Murenna kattilaan Aura Gold ja kaada kerma sekaan. Lämpöä päälle ja lievää liikutusta. Soosi on valmis ihan sekunneissa, tai ainakin parissa minuutissa.
Paista lohipalat nahkapuolelta voi-oliiviöljyseoksessa noin 10-teholla 12 pykäläisellä hellalla rapeaksi ja jos raaka-aine vaati, käännä muutamaksi sekunniksi myös lihapuoli pannulle. Lusikoi kastike päälle ja nauti.
Tykötarpeet:
Pala kirjolohifilettä per ruokailija
Noin 1/2 pakettia Aura-Gold-homejuustoa
1 dl kuohukermaa
Laita kunnon paistinpannu hiljalleen kuumenemaan. Murenna kattilaan Aura Gold ja kaada kerma sekaan. Lämpöä päälle ja lievää liikutusta. Soosi on valmis ihan sekunneissa, tai ainakin parissa minuutissa.
Paista lohipalat nahkapuolelta voi-oliiviöljyseoksessa noin 10-teholla 12 pykäläisellä hellalla rapeaksi ja jos raaka-aine vaati, käännä muutamaksi sekunniksi myös lihapuoli pannulle. Lusikoi kastike päälle ja nauti.
Tuorepastaraviolit parmakinkku-mozzarella-parmesan-basilika-tomaattitäytteellä
Tykötarpeet
Pastataikinaan:
4 dl durumvehnäjauhoja
ripaus merisuolaa
loraus oliiviöljyä
3 kananmunaa ja 4 keltuaista
Sekoittele yleiskoneessa ja lisää tarvittaessa jauhoja, jotta saat tarpeeksi kiinteän taikinan. Laita kelmuun tai muovipussiin ja jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi
Täyte:
100g ilmakuivattua kinkkua, jopa ihan parmakinkku voisi olla paikallaan, mutta muutkin käyvät
1 tuore mozzarella vedessä, mieluusti bufala
vajaa kourallinen raastettua parmesaania
reipas nippu hienonnettua, tuoretta basilikaa
10 tuoretta kirsikkatomaattia tai vastaava määrä aurinkokuivattuja tomaatteja
suolaa ja mustapippuria myllystä
Sillä aikaa, kun pastataikina vetäytyy jääkaapissa, tee täyte. Itse tein tomaatit tuoreista, vähän pitkän kaavan mukaan näin:
Halkaise tomaatit. Purista siemenet ulos. Levitä puolikkaat uunipellille ja kuivata uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia. Silppua terävällä veitsellä silpuksi. Taatusti tulee ainakin helpommaksi käyttää aurinkokuivattuja tomaatteja, kunhan ne eivät ole ihan läpikotaisin öljyllä kyllästettyjä.
Silppua kaikki ainesosat niin pieneksi kuin jaksat ja laita suolan ja pippurin säestyksellä vetäytymään kylmään.
Mankeloi pastataikina pastakoneella pykälä kerrallaan ohuiksi, koneen telojen levyisiksi nauhoiksi. Jauhota hyvin, etteivät tartu pöytään tai toisiinsa. Levitä pitkät nauhat työalustalle ja annostele nokareet täytettä mukavin välein nauhan toiseen päähän niin, että loppuosan voi taittaa päälle. Penslaa vedellä täytteiden ympärillä oleva taikina, nosta loppulevy kasojen päälle ja painele nätisti ilmat pois täytteistä ja taikina tiukasti taikinapohjaan. Painele rengasmuotilla keot irti, jauhota ja anna kuivahtaa vähintään puoli tuntia.
Näyttivät meikäläisen "rypyttäminä" tältä:
Nämä sitten hiljalleen kiehuvaan, suolattuun veteen ja toivotaan hartaasti, että saumat pitävät. Noin 3 minuuttia pitäisi riittää kypsymiseen. Kun kukaan ei näe, kipataan roskiin kaikki auenneet ja pelastettavissa olevat asetellaan lautasille oliiviöljyn ja silputun basilikan kera. Nautitaan hartaudella ja hitaasti, koska näissä on oikeasti aika kova homma! Ovat kuitenkin vaivan arvoisia..
Pastataikinaan:
4 dl durumvehnäjauhoja
ripaus merisuolaa
loraus oliiviöljyä
3 kananmunaa ja 4 keltuaista
Sekoittele yleiskoneessa ja lisää tarvittaessa jauhoja, jotta saat tarpeeksi kiinteän taikinan. Laita kelmuun tai muovipussiin ja jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi
Täyte:
100g ilmakuivattua kinkkua, jopa ihan parmakinkku voisi olla paikallaan, mutta muutkin käyvät
1 tuore mozzarella vedessä, mieluusti bufala
vajaa kourallinen raastettua parmesaania
reipas nippu hienonnettua, tuoretta basilikaa
10 tuoretta kirsikkatomaattia tai vastaava määrä aurinkokuivattuja tomaatteja
suolaa ja mustapippuria myllystä
Sillä aikaa, kun pastataikina vetäytyy jääkaapissa, tee täyte. Itse tein tomaatit tuoreista, vähän pitkän kaavan mukaan näin:
Halkaise tomaatit. Purista siemenet ulos. Levitä puolikkaat uunipellille ja kuivata uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia. Silppua terävällä veitsellä silpuksi. Taatusti tulee ainakin helpommaksi käyttää aurinkokuivattuja tomaatteja, kunhan ne eivät ole ihan läpikotaisin öljyllä kyllästettyjä.
Silppua kaikki ainesosat niin pieneksi kuin jaksat ja laita suolan ja pippurin säestyksellä vetäytymään kylmään.
Mankeloi pastataikina pastakoneella pykälä kerrallaan ohuiksi, koneen telojen levyisiksi nauhoiksi. Jauhota hyvin, etteivät tartu pöytään tai toisiinsa. Levitä pitkät nauhat työalustalle ja annostele nokareet täytettä mukavin välein nauhan toiseen päähän niin, että loppuosan voi taittaa päälle. Penslaa vedellä täytteiden ympärillä oleva taikina, nosta loppulevy kasojen päälle ja painele nätisti ilmat pois täytteistä ja taikina tiukasti taikinapohjaan. Painele rengasmuotilla keot irti, jauhota ja anna kuivahtaa vähintään puoli tuntia.
Näyttivät meikäläisen "rypyttäminä" tältä:
Nämä sitten hiljalleen kiehuvaan, suolattuun veteen ja toivotaan hartaasti, että saumat pitävät. Noin 3 minuuttia pitäisi riittää kypsymiseen. Kun kukaan ei näe, kipataan roskiin kaikki auenneet ja pelastettavissa olevat asetellaan lautasille oliiviöljyn ja silputun basilikan kera. Nautitaan hartaudella ja hitaasti, koska näissä on oikeasti aika kova homma! Ovat kuitenkin vaivan arvoisia..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kaiken perusta
Tässä blogissa julkaisen pääsääntöisesti itse kehittämiäni reseptejä, koska klassikot löytyvät ihan mistä vain. Se ei aina ole kuitenkaan...

-
Jos joku muistaa vielä Römertopf-savipadat tai jopa vielä omistaa sellaisen, on tämä ohje varmaan mieluinen. Pataan voipi laittaa vaikka kok...
-
Tervehdys pitkästä aikaa! Tuli aika päivittää perinteinen karjalanpaisti tähän päivään. Voihan sitä perinteistäkin hyvin nauttia, mutta ...