Maryland Chicken & Corn Pancakes

Tässä tällaine jenkkien klassikkoresepti, joka tuntui varsin hyvältä suussa kuin lautasellakin

Corn Pancakes

200 g maissinjyviä säilykepurkista
2 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 tl suolaa
1,5 dl maitoa

Sekoita aineet ja anna vetäytyä sopivan ajan, kunnes muu ruoka on sopivassa jamassa.

Maryland Chicken

Puolikas broilerinrintafile per ruokailija
suolaa + pippuria myllystä
vehnäjauhoja, kananmuna+korppujauho(tai leiuvänmuruset), siis tuplapanerointi
paketti Amerikan Pekonia
3 banaania

Kuori banaanit ja puolita ne. Asettele pareittain leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Puolita kokonaiset broilerinfileet, suolaa ja pippuroi ne. Tuplapaneroi. Asettele banaanien päälle. Leikkaa pekonit puolikkaiksi siivuiksi ja lado ne fileiden päälle. Laita uuniin 200 asteeseen noin 20 - 30 minuutiksi, kunnes pekoni on kauniin väristä ja broileri kypsää

Sillä aikaa kun broileri on uunissa, paista lättytaikinasta kullankeltaisia ohukaisia. Tarjoile broileri ohukaisten päälle aseteltuna ja salaatin ja aiolin kera.

Moskovan Pata, sovellus

Oli tällä viikolla jossain lehdessä tämän ruoan ohje. Tarkemman Googlauksen tuloksena selvivi, että aslkuperäinen resepti on Mysi Lahtisen kehittämä ja vissiin vuodelta 1997. Haitanneekohan tuo mittään...

Oma panokseni tähän klassikkoannokseen, jota en ole aiemmin tehnyt, on tuo työjärjestys. En pidä siitä, että ainesosia ruskistellaan erikseen ja nostellaa sivuun odottamaan ja sitten taas yhdistellään ja taas on maailma tiskiä täynnä.

Simppelisti siis lihat maustetaan suolalla ja pippurilla, jauhotetaan ja ruskistetaan padassa. Sitten sekaan sipulit ja kurkut. Lopuksi homejuusto sulamaan mukaan ja viimeiseksi smetana. Sitten vaan uuniin muhimaan. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla. Keep it simple, stupid (KISS), kuten Tami sanoisi.

Ainesosat:

Naudan paistia 0,6 - 1 kg, (sisä- , ulko-, kulma- ja paahtopaistit käyvät kaikki)
3 sipulia
3 venäläistä suolakurkkua (koosta riippuen)
2-100 valkosipulinkynttä maun mukaan
4-5 dl lihalientä (varovasti tässä)
hunajaa
Aura Gold-homejuustoa
2 prk smetanaa
ripaus vehnäjauhoa
mustapippuria
Cayennepippuria tai chiliä

Tee, kuten ohjeistin ja anna hautua uunissa (175 astetta) noin 2 tuntia. Tarjoile keitetyn riisin tai perunan kera. Kernaasti venäläisiä suolakurkkuja tykö.

Ehkä pieni varoituksen sana lienee paikallaan suolan osalta. Koska sekä kurkussa että homejuustossa on melko runsaasti suolaa, niin jättäkää lihaliemi/fondi vähän vähemmälle. Ainahan sitä voi lisätä, mutta pois on tosi paha ottaa.

Jos joku sattuu asumaan seudulla, jossa tuota aitoa venäläistä kurkkua ei ole saatavilla, voisin kuvitella, että melko lähelle samanlaista makumaailmaa voisi päästä hapankaalilla. Molemmat tehdään maitohappokäymisen, eli fermentaation keinoin, jolloin lopputuloskin on samankaltainen. Siis tavallinen suolakurkku ja hapankaali voisi viedä aika lähelle samaa lopputulosta. Jos vielä hapankaali on valkosipulilla ryyditetty, niin aina parempi.

Kuvasta tuli ihan törkeän huono. Ruoka oli todella hyvää, mutta suolaa oli ihan reippaasti ja jouduin lisäämään vettä aika lailla. Herkullista kyllä.

Banaanikala

Tämä ei ole mikään hybridiversio vedenelävästä saatikka hedelmästä. On vain käsittämättömän hyvä perusmössö melkein mihin tahansa arkiseen sapuskointiin, tai vaikka perjantai-illan herkutteluun. On jotenkin pervolla tavalla hyvää.

Erikoista tässä on se, että se ei sovellu tajottavaksi minkään tärkkelyslisukkeen (peruna, riisi, pasta) kera, vaan on parhaimmillaan ihan sellaisenaan. Itse nautimme sen vain voilla päällystetyn hapankorpun ja valkoviinin kera. Siksi ei myöskään kovinkaan kaunista annoskuvaa ole odotettavissa.

Koko satsiin tarvitaan:

1 pkt pakasteseitä
1 punainen paprika
2 banaania
1 prk herkkusieniä liemineen
2 banaania
runsaasti valkosipulinkynsiä
1 prk kuohukermaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä tai voita

Siivuta paprika, banaanit ja herkkusienet pannulla. Kippaa kattilaan. Kaada sekaan herkkusienten liemi ja kerma. Kiehauta ja jätä hautumaan miedolle lämmölle. Mausta suolalla ja pippurilla ja purista sekaan niin paljon valkosipulia kuin sielu sietää, eli haluamasi määrä. Anna kiehua ihan mössöksi.

Siivuta pakastesei mukaviksi paloiksi ja paista niihinkin kaunis pinta, mieluusti voissa. Kippaa kattilaan ja anna makujen tasaantua hetki. Tarkista maku (varsinkin suola) ja tarjoile kekona lautasilla hapankorppujen ja valkoviinin kera. Aamulla on suussa raikas maku ja on kiva lähteä vaikka kyläilemään.

Suussa sulavaa, haudutettua häränhäntää ja makoisat tillbehöörit

En voinut vastustaa kiusausta, kun näin kaupassa kauniin paketillisen lehmän hännänpätkiä. Kahdelle hengelle tuo , noin 900 gramman satsi vaikutti ihan sopivalta ja svanssit näyttivät mukavan lihaisilta. Tätä kirjoitettaessa, ovat rustot vielä jääkaapissa, mutta huomenna, sunnuntaina, ne pääsevät muhimaan pataan muutamaksi tunniksi.

Ostin tykötarpeiksi taas tuoreita keittojuureksia, jotka ajattelin pilkkoa pienemmiksi. Lisäksi laitan pari tuoretta herkkusientä ja varmaankin pari tuoretta tomaattia tai pyreetä ja tietenkin hyvää vasikan-/häränlientä/-fondia. Saattaapa jokunen suppilokin päästä kahleistaan ja päätyä ahnaisiin suihimme.

Kun häränhännät ovat saaneet muhia liemessä (saattaa sisältää punaviiniä) noin 4 -5 tuntia, on aika kaapia rustoista lihat irti ja pusertaa niistä kullekin ruokailijalle kaunis keko lautaselle, ikään kuin pihviä kasaisi.

Haudutusliemestä otan erilleen osan, jossa voi kypsyttää beluga-linssit. Loppu liemi keitetään kasaan varsinaiseksi kastikkeeksi. Tästä sitten kasataan kaunis annos linssien ja salaatin kera ja ääntä kohti ihan vauhdilla!! Näillä maukkailla ruhon osilla on taipumus maistua siinä määrin, että ei paljon tuppaa ylitse jäämään... Alla kertomus muutoksesta, mutta älä unohda näitä linssejä, jotka ovat sekä hyviä että näyttäviä.

Matkan varrella tuli muutos suunnitelmiin, koska muistin ostaneeni kaksi komeaa palsternakkaa kaupasta. Siispä niistä ja yhdestä perunasta keitän soseen, joka sopii näihin hännyslihoihin varmasti paremmin kuin linssit olisivat sopineetkaan.

Häntäheikkien kanssa kiehuneet juurekset ja muut kasvikset olivat tehneet tehtävänsä ja näyttivät sen verran väsyneiltä, että kippasin pois kaikki muut paitsi herkkusienten neljännekset. Hyvä salaatti alkuun niin siitä se taas lähtee.. Lopulta myös herkkikset näyttivät siltä, että nekin olivat antaneet kaikkensa ja saivat siis mennä.

Herkkua on siinä monen laista...

Haukifile timjamilla, valkosipulilla ja sitruunalla ryyditettynä

Annos kahdelle

400 g haukifilettä
1/2 sitruuna
Nippu timjamia
Suolaa myllystä
Pippuria myllystä
Parmesaan-juustoa

Salaatti:
Romaine-salaattia
Kurkkua
Tomaattia
1 Avocado
Timjamia

Valmis haukifile ei paljon käsittelyä kaipaa. Se on mahdollista leikata täysin ruodottomaksi, mutta vaatii sen verran kalan anatomian tuntemusta, että suosittelen sitä vain pitkän harjoituksen jälkeen. Toisaalta hauen y-ruodot on helppo havaita, kunhan leikkaa filettä lautasella aina fileen pituussuuntaan. Silloin ruodot tulevat aina automaattisesti näkyviin ja ne on helppo poimia pois. Hauki sinäänsä on erinomaisen maukas kala ja mainettaan parempi kaikilta osin.

Leikkaa siis filee noin 200 g paloihin per syöjä. Suolaa ja pippuroi ja jätä maustumaan hetkeksi.

Valmistele lautasille salaatti. Revi Romaine paloiksi ja aseta lautasille. Pilko pätkä kurkkua ja pari kirsikkatomaattia per nuppi ja lusikoi puolikas avocado per ruokailija. Koristele tuoreen timjamin oksilla.

Kun salaatti on lautasilla, laita paistinpannu kuumenemaan oikein kunnolla ja pannuun reilusti voita, muutama valkosipulinkynsi ja timjaminoksia. Anna voin ruskistua ja hiljentyä ja sen jälkeen lämpöä vähän pienemmälle (10/12) ja kalat pannuun. Paista ihan kunnolla (muttei kuivaksi) ensin toinen puoli ja sitten kun käännät, niin raasta päälle rippunen parmesaania, purista puolikas sitruunaa ja asettele päälle pari tuoreen timjamin oksaa.

Nosta lopuksi kalat lautasille salaatin viereen ja nauti. Itsellä meni tällä kertaa kevyehkö punaviini. Argentiinalainen Trivento Bonarda 2011. Hienosti sopii.

Tässä vaatimattomia annoskuvia:

Herkulliset Canellonit Juustokastikkeessa

Nyt menee keventäjillä vähän raskaammin, mutta joskushan sitä pitää nauttiakin. Tähän ruokaan käytin:

Jauhelihakastike

500 g naudan jauhelihaa
1 tuore iso herkkusieni
1 pkt (300g) tuoreita keittojuureksia (porkkanaa, lanttua, purjoa, palsternakkaa, selleriä, persiljaa)
1 iso sipuli
6 valkosipulinkynttä
2 rkl häränlihafondia
5 dl punaviiniä
2 tlk kuorittuja säilyketomaatteja (ovat paljon parempia kuin murska!!!)
1/2 tuubia tomaattipyreetä
10 tuoretta terttukirsikkatomaattia
Oreganoa




Juustokastike

2 pkt Koskenlaskija-sulatejuustoa (voimakas)
tilkka maitoa (kermakin käy)

Sekä

Valmiita canelloniputkia, ellei halua tuorepastalevyistä pyöritellä. Tuore on tietysti aina tuoretta ja siten parasta, mutta itse päädyin tällä kertaa kuivatuubeihin.

Raastettua parmesaania
Voita (jos haluat)
Oliiviöljyä EVOO

Aloita pilkkomalla kasvikset niin pieniksi kuutioiksi kuin pystyt. Saahan noita keittojuureksia pakkasestakin, mutta jotenkin niistä on paras maku hävinnyt jonnekin. Itse siis käytän aina tuoreita ja uhraan vähän enemmän aikaa pilkkomiseen. (myös kaikissa arkisissakin keitoissa ja keitoksissa).

Kumoa kaikki pikkukuutiot suureen kattilaan ja lorauta sekaan reilusti oliiviöljyä. Freesaa kasviksia hyvä tovi, jotta maut irtoavan kunnolla ja sipulit saavat kauniin läpikuultavan kiillon. Lisää nokareina jauheliha ja pyörittele, kunnes lihakin on saanut väriä. Lorauta sekaan fondi ja puolitetut kirsikkatomaatit, oregano ja päälle punaviini. Anna kiehahtaa kunnolla. Lisää vielä kummatkin purkilliset tomaatteja, rusenna puoli tuubillista tomaattipyrettä ja sekoita hyvin. Varmista, että kiehuu hyvin ja kun lähimmät omaiset ovat nähneet niin kansi kinni ja kuulemiin. Keitä miedolla lämmöllä poristellen vähintään kaksi tuntia. Lisä ei ole pahasta, koska canellonien täyte pysyy rööreissä sitä paremmin, mitä kiinteämpää täyte on. Tässä kohtaa on paha ristiriita, koska kannella peitettynä ei nestettä pääse kunnolla haihtumaan ja taas ilman kantta keittiön sotkulla ei ole vertaistaan... Molempi parempi. Ensin ainakin 2 tuntia kannen alla (välillä sekoitellen) ja sitten lopuksi ylimääräisiä nesteitä haihdutellen ja mielellään koko ajan sekoitellen.

Joissakin italialaisissa ohjeissa täytteeseen lisätään viimeiseksi vielä korppujauhoja tähän kiinteytystarkoitukseen, mutta parempi keittää kunnolla kasaan ja antaa jäähtyä ja siten kiinteytyä. Mautkin ovat silloin voimakkaampia.

Kastikkeen kiehuessa voi sitten vaikka kirjoitella blogia tai viettää muunlaista laatuaikaa...

Olen kyllästynyt perinteiseen bechamel-kastikkeeseen, jonka vuoksi teen kovin juustoisen valkokastikkeen:
Kattilan pohjalle joko öljyä tai voita ja siihen miedolla lämmöllä sekoittaen nuo kaksi pakettia voimakasta Koskenlaskijaa. Sekaan lisäksi maitoa (tai kermaa niin haluaville), kunnes kastike on sopivan paksua. Jos jää liian löysäksi, niin pintasuurus Majzena-vesi-sekoituksella tai beurre mainie, eli voi-vehnäjauhoseoksella. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vaikka muskottia, jos pidät siitä tai mustapippuria myllystä.

Pastatuubien täyttäminen lihakastikkeella onkin ehkä haasteellisin osuus, koska koko ajan tuppaa täytettä valumaan toisesta päästä ulos. Parasta on, jos pään voi tukkia vaikka tuorekelmulla ja sitten valmis canelloni äkkiä mahdollisimman kapeaan vuokaan. Itse laoitoin röörit pystyyn kelmun päälle, jäähdytin lihasoosin sopivan viileäksi, pakkasin muovipussiin ja leikkasin pussista kulman pois. Pursottelin sitten kastikkeen tuubeihin ja kiroilin välillä kaatuileville canellonirööreille ja sinkoilevalle kastikkeelle ja yritin siivota sotkua...

Lado kaikki uunivuokaan.

Kaada päälle juustokastike, jonka päälle ripottellet raastettua parmesaania. Nyt sitten tarvittaisiin sitä voita, mikäli haluat kauniin ruskean pinnan tuotoksellesi.

Itse ajattelin kokeilla, vasta lautasella, joululahjaksi saamaani kaasuliekinheittäjä/puhalluslamppua, värin aikaansaamiseksi. Kuvia tulossa myöhemmin, koska nyt vasta lihakastike kiehuu.....

Tässä sitten lopullinen annos lautasella:

Naudanfilewokki, nuudelit ja kasviksia

Tähän herkulliseen ruokaan tarvitaan seuraavat ainesosat:

1 keltasipuli
1 punainen paprika
4 valkosipulin kynttä
3 jättimäistä herkkusientä tai tusina pienempiä
1 parsakaalin kimppu nuppuina
Osterikastiketta
Kalakastiketta
Soijaa
Öljyä EVOO
400 g nuudeleita
400 g naudan sisäfilettä
Chiliä maun mukaan, joko itse annokseen tai lautaselle, kunkin haluamassa muodossa

Silppua sipulit ja kasvikset. Laita odottamaan. Siivuta naudanfilee ja kippaa kulhoon. Sekaan öljyä, pippuria ja kalakastiketta. Sekoita ja anna maustua.

Lorauta wokkipannuun tai kattilaan reilusti öljyä ja kippaa perään sipulit ja hetken päästä myös ohuiksi siivutetut herkkusienet. Anna paistua miedohkolla lämmöllä niin, että myös neste irtoaa herkkusienistä.

Valmistele samalla myös nuudelit niin, että kiehuvaa vettä on riittävästi noin 400 g nuudeleille. Niiden ei tarvitse hautua kuin korkeintaan 5 minuuttia. Yli ei kannata päästää!

Sipulien ym. sekaan naudanlihat ja kunnon pyöritystä hetki ja sen  jälkeen vielä parsakaalin nuput ja paprikat (ne, jotka käyttävät tuoretta chiliä, voivat jättää lällyt paprikat pois ja laittaa tässä vaiheessa chilit kehiin).

Sillä aikaa, kun proteiinit kypsyvät, hauduta nuudeleita kiehuvassa vedessä 5 minuuttia ja poimi ne sitten kuumaan pannuun suoraan kattilasta esimerkiksi pastavälineillä. Kippaaminen lävikköön aiheuttaa rajun paakkuuntumisen, mutta siitäkin voinee selvitä. Itse siellä rypeneenä, suosin pastavälinein aineen nostamista suoraan pannuun.

Tämän vaiheen jälkeen vain reipasta liikutusta, eli sekoilua ja sekaan reippaasti osterikastiketta. Kumma kyllä, niin hyvää on. Käyneet taikka mädänneet osterit ovat muodostaneet sellaisia makuaineita keskenään, ettei paremmasta väliä. Eiväthän ne länsimaiseen sapuskaan sovi, mutta näihin idän ihmeisiin kyllä.

Oikeasti en edes halua tietää, miten ne osterit siellä Kauko-Idässä keskenään ovat lionneet...

Muutaman kuvan myötä, ateria oli herkullinen ja seuraavallekin päivälle riitti vielä herkuteltavaa. Lisäksi kuvaan ovat päässeet myös mahtavan tuoreen annoksen höyryt...

Tautisen hyvä suppilosoppa

Tämä suppilosoppa on aivan tautisen hyvää, koska siinä on sekä kuivattuja kokonaisia, kuivattuja jauhettuja että pakasteita. Siihen ei paljon muita makuaineita tarvita, koska varsinkin kuivatut ovat niitä täynnä. Pieni ripaus suolaa riittää. Tätä tarjoillaan meilllä uudenvuoden aaton toisena alkupalana.

Sekoitus silputtua punasipulia ja keltasipulia. noin 1 + 1 kpl
Kuivattuja suppilovahveroita n. 1/2 litraa + vettä sopivasti
Mikserissä jauhettuja, kuivattuja suppiloita
Pakastettuja suppiloita
Voita
Vehnäjauhoja
Kuohukermaa

Freesaa sipulit ja valkosipuli paistinpannussa oliiviöljyssä.

Pilko pakastetut sienet ja lisää pannuun. Anna muhia hetken ja lisää sitten vähän voita, vehnäjauhoja ja vähitellen liotettujen sienten lientä. Kunhan maut ovat saaneet freesaantua hetken, lisää vielä vähän kermaa,vettä ja sienten liotuslientä. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa. Veden määrällä pidät kokonaisuuden kasassa. Jauheella korostat vielä sienten makua.

Mikäli mahdollista, tee soppa jo edellisenä päivänä, jotta maut saavat tasaantua. Pieni loraus sherryä tai konjakkia voipi sopia hyvin makujen korostamiseksi ja tasaamiseksi. Riippuu tietysti kovasti, minkä kanssa soppaa tarjoillaan.

Nautitaan kuitenkin.

Tuhti jauhelihapihvi ja ruokaisa salaatti

Tällä kertaa Seppo Stockmannin kyläkaupasta löytyi pihvikarjan paistijauhelihaa, jossa rasvaa ei ollut juuri nimeksikään. Niinpä puilisen kiloa sitä ja mausteeksi ainoastaan suolaa ja pippuria myllyistä ja pannulle. Aika tiukkaa tavaraa, mutta ainakin täyttä lihaa...

Jos on ongelmia maustamisen kanssa, suosittelen jauhelihakasan levittämistä ohueksi levyksi ja maustamista siinä. Sitten vain kasaan ja palloiksi, jotka painetaan pihveiksi.

Annoksen "clue" on ruokaisa salaatti, johon tulee reilusti jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, puolikas avocado per nuppi ja paahdettua pinjansiemeniä. Kastikkeeksi suosittelen lämpimästi oliiviöljy-balsamicosoosia. Toimii.

Suolakurkkua tykö, niin anns on valmis. Arkiruokaa parhaimmillaan.

Paistettua turskaa, kampasimpukoita ja jättikatkarapuja

Tällaisella setillä voipi lähteä kokeilemaan jotain aivan erityisen hyvää. Silloin harvoin, kun turskaa saa, niin sitä kannattaa aina ostaa!

Tässä setissä oli reilut 100 g turskan selkäfilettä per nuppi, 3 kampasimpukkaa kullekin kuten myös pari jättikatkan pyrstöä. Lisäksi tarvitaan hollandaisekastiketta (tee itse, jos haluat parasta), sitruunaa, valkopippuria, suolaa, mustapippuria ja paistamiseen vähän voita. Lisukkeeksi jasminriisiä perinteisen ohjeen mukaisesti keitettynä! Ei mitään Uncle Ben´siä!!!!!

Riisi kiehumaan kaikkien huuhtelujen yms jälkeen.
 1 + 12 + 12 minuuttia.

Pannu kuumenemaan ja sille nokare voita ja kun se on hiljennyt, niin kalat, kampasimpukan lihat ja kuoritut jättikatkan pyrstöt sekaan. Reilut pinnat kaikille ja sitten lievempää lämpöä, etteivät pääse äyriäiset sitkistymään.

Riisipeti lautaselle ja annos kauniisti päälle. Vihreät voipi laittaa koristeeksi jos ehtii. Yleensä ei ehdi enää tässä vaiheessa vaan ne pitää suunnitella hyvissä ajoi etukäteen. Sokeriherneet, parsakaali, ruusukaali, parsa, kevätsipuli, purjo tms. käyvät kaikki erinomaisesti tykö.

Tässä valmis annos:

Karitsan paahtopaistia, punajuurta ja suppilovahverokastiketta

Kävi niin onnellisesti, että vielä marraskuisena viikonloppuna löytyi metsästä noin 10 litraa suppilovahveroita. Olisihan niitä toki enemmänkin siellä ollut, mutta jo ennalta noukitut 80 litraa "pakaasissa", ei poimimisen riemu ollut enää ennallaan.

Tokihan niistä piti tuoreeltaan soosit saada, joten karitsan paahtopaistin kimppaan ne sopivat varsin hyvin...

Tarveaineet:
1 karitsan paahtopaisti per ruokailija
sopivasti suppilovahveroita
1 keltasipuli
1 iso punajuuri per ruokailija
muutama valkosipulinkynsi
suolaa
pippuria
riistamaustetta
oliiviöljyä
vehnäjauhoja
kermaa
balsamicosiirappia

Aloitetaan suppiloista, mikäli ne ovat tuoreita. Sellaisenaan pannulle ja nesteet yläilmoihin. Sekaan hieman öljyä, sipulia ja hetken freesauksen jälkeen ripaus vehnäjauhoa ja päälle kermaa. Maustetaan suolalla ja annetaan hiljalleen muhia kattilassa, kunnes onpi täydellistä.

Leikataan punajuurista päät pois ja kuoritaan loput karkeasti keittiöveitsellä. Mieluusti vaikka muovin päällä, kun tuppaavat suttaamaan vähäsen. Fiineimmät laittavat tietysti kumihanskat käteen, mutta kädet punertavinakin voi elellä vuorokauden ihan hyvin. Lohkotaan sopiviksi lohkoiksi ja freesataan oliiviöljyssä paistinpannulla parin valkosipulinkynnen ja suolarippusen kera hetki ja siirretään sellaisenaan uunin hellään lämpöön (150 astetta) hautumaan kypsiksi.

Putsataan karitsanlihoista kalvot pois ja maustetaan riistamausteella. Paistetaan kohtalaisella lämmöllä muutaman valkosipulinkynnen kera pannulla oliiviöljyssä ja kääritään lopuksi folioon vetäytymään.

Lopuksi vain annokset kasaan ja herkuttelemaan. Nyt jäi annoskuva ottamatta, mutta raaka-aineista tuli kuvat kuitenkin...