Tervehdys ja kiitokset kaikille ahkerille lukijoilleni! Lukukertoja on edelleen noin 1000 joka kuukausi!
Uusi blogini on nimeltään Herkuttelun hetkiä ja löytyy täältä: herkuttelunhetkia.blogspot.com
Löydät sieltä kaikki vanhat reseptit ja sinne syntyy myös uutta pikapuolin.
Tässä blogissa julkaisen pääsääntöisesti itse kehittämiäni reseptejä, koska klassikot löytyvät ihan mistä vain. Se ei aina ole kuitenkaan ihan mahdollista ja hyvin nopeasti tajusin, että tästähän tulee oma, suosikkiruokieni reseptivihkonen. Kiva, että ruokaohjeet ovat hyvässä tallessa, vaikka en niihin yleensä koskaan palaakaan.
Itselläni on pitkälti yli sadan (huolella luetun) keittokirjan kirjasto, joten ne eivät voi millään olla vaikuttamatta tekemisiini. Vanhin on "Ranskalaisen keittiötaidon salaisuudetet" 60-luvulta. On todella vaikea kuvitella, mitä siitä kokoelmasta vielä puuttuisi. Silti yritän olla varastamatta muiden reseptejä. Pyydän jo ennalta anteeksi, jos julkaisemani resepti on jo jonkun muun kehittämä tai julkaisema. Eihän sille käytännössä mitään voi, koska vaikutteita tuntuu tulevan ihan joka puolelta. Jokainen ravintolassa syöty ateria tai TV:ssä nähty kokkaus vaikuttavat, halusitpa tai et.
Blogissani kaikki ruoat on tehty itse syötäväksi ja kuvattu kännykkäkameralla.
Olen hyvin tehdyn kotiruoan (ja kaiken muunkin ruoan) ystävä, kalastusharrastaja, ravustaja ja sienestäjä. Suurimmat herkkuni löytyvät äyriäis-nilviäis-maailmasta. Lähinnä Hummeri - merirapu - kampasimpukka - sinisimpukka - taskurapu - katkarapu - valikoimasta. Ainoa paradoksi näissä on se, etä niille ei juurikaan kannata tehdä mitään suurempia temppuja maun parantamiseksi, vaan suurin osa on parasta sellaisenaan, suolaisessa vedessä keitettynä tai paistettuna. Toki hummeristakin löytyy lukuisia reseptejä, mutta mielestäni tämän äyriäisten kuninkaan maku menee niissä lähes poikkeuksetta piiloon. Thermidor, americaine ym. eivät vain tuo oikeutta tuolle raaka-aineiden kuninkaalle. Muistuttaa vähän gratinoituja ostereita. Kuka nekin lie keksinyt? Nehän on syötävä elävältään...
Kuten asiaan kuuluu korostan, että raaka-aineet ovat lähes aina tuoreita, paistamisessa (ja kaikessa muussakin) käytän vain Extra Virgin-oliiviöljyä (EVOO) ja oikeaa voita. Myös muita öljyjä kannattaa kokeilla ja niitähän alkaa jo Suomestakin löytyä. Eri öljyt sopivat eri tarkoituksiin. Suola on merisuolaa ja pintamaustuksessa mieluimmin Maldon-merisuolaa. Joskus oikaisen mutkissa käyttämällä fondeja kastikkeissa, mutta harvoin ja harkiten. Tietysti jättikatkan pyrstöt, hummerit ja eksoottisemmat merenelävät ovat yleensä pakastimesta, kun niitä ei meiltä oikein muuten saa.
Nykyään on saatavilla melko yleisesti tetraan pakattuja liemiä, jotka ovat hurjan paljon parempia kuin mitkään fondit, liemikuutioista puhumattakaan. Broilerin luista ja kalan ruodoista saa kaikkein laiskinkin kokki kelpo liemen kastikkeensa pohjaksi. Kyse on vain kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa ja mihin motivaatio riittää. Itselläni alkavat arominvahventeet tökkiä sen verran, että luiden keittäminen alkaa tuntua ihan järkevältä touhulta. Mittoja en välttämättä julkaise, koska ne ovat aina perskohtaisia makuasioita. Itse olen runsassuolaisen ruoan ystävä, mutta monet muut eivät ole. Jossain vaiheessa huomasin kuitenkin liukuvani lähes keittokirjamaiseen "ohjeistamiseen". Se ei ollut tarkoitus, mutta pääsi kuitenkin käymään. Ehkäpä blogista on joillekin siten enemmän apua.
En ole kokki, mutta olen elänyt ruokaintohimojeni kanssa yli kolme vuosikymmentä neljän ruokakriitikon kanssa taloudessa, jossa kritiikki on ollut todella rakentavaa ja kannustavaa. Nykyisin meitä on taloudessa enää kaksi, mutta aikuiset lapsemme tulevat hyvin mielellään kotiin syömään ja tilauksia ruokalistalle tulee aina ennakkoon.
Olen myös viiniharrastaja ja järjestäytyneen toiminnan kautta olen oppinut jo valtavan paljon, mutta vielä enemmän on vielä opittavaa jäljellä.
Chaine des Rotisseurs -rivijäsenenä olen päässyt nauttimaan entistä enemmän myös todella laadukkaista ja pitkistä ravintolaillallisista.
Talvikautena pidän erityisesti pitkään haudutetuista, "sitkeistä" ruhonosista, joista saa todella maittavaa ruokaa. Mitä lähempänä luuta, sen maukkaampi liha. Hankin jo vuosia sitten Sous Vide-laitteet, eli vakuumikoneen ja sirkulaattorin. Tällä tavalla saa erinomaisen laadukasta ruokaa myös halvoista lihalajitelmista ja myös arvo-osista todella tasalaatuisia.
Kesällä taas tarjolla on kevyempää pureskeltavaa, mutta maukasta senkin on oltava. Avovesikaudella syödään tietysti oman järven antimia sekä kalojen että rapujen muodossa.
Kasvisruoka on alkanut kiinnostaa minua kovasti. Pidämme mielellämme kotona kasvisruokapäivän silloin tällöin, mutta sekasyöjä olen ja sellaisena pysyn. Tekemäni kasvisruoka ei ole vegaaniruokaa.
Tuli aika päivittää perinteinen karjalanpaisti tähän päivään. Voihan sitä perinteistäkin hyvin nauttia, mutta siitä saa vaikka Pyhäinpäivän juhlaruoan, kuten itse tänään tein.
Tarveaineet:
n. 1,5 kg valmista, kuutioitua karjalanpaistilihaa marketista
200 g tuoreita herkkusieniä leikattuna neljänneksiin
1 keltasipuli, silputtuna
6 suurta valkosipulinkynttä, silputtuna
1 prk Mutti tomaattipolpaa
loraus härän- tai vasikanfondia
4 dl puna- ja valkoviiniä puoliksi (voi käyttää kumpaa tahansa myös pelkästään)
2 tl kuivattua timjamia tai nippu tuoretta
2 tl kuivattua oreganoa tai nippu tuoretta
2 laakerinlehteä
10 kokonaista mustapippuria
Voita omantunnon mukaan
Oliiviöljyä riittävästi
Suolaa ja pippuria myllystä aivan lopuksi, kun tarkistat maut!
Ja sitten tekemään:
Saata sipulit ja sienet yllä kuvailtuun muotoon. Avaa lihakuutioiden pakkaukset valmiiksi. Avaa tomaattimurskapurkki, mittaa viini astiaan, ota hollille myös fondi ja yrtit ja lämmitä vedenkeittimessä vesi kiehuvaksi.
Laita valurautapata levylle ja kuumaa alle. Lorauta pohjalle oliiviöljy ja voi. Odota, että padassa alkaa tapahtua ja kippaa sen jälkeen sipulit, sienet ja lopuksi lihat ruskistumaan. Kääntelet rauhassa jonkin aikaa.
Lisää sekaan viini, fondi ja tomaattimurska ja lopuksi vielä yrtit. Huuhtele tomaattitölkki vedellä ja kaada pataan. Sekoittele jonkin aikaa ja laita kansi päälle. Kiepsauta uuni noin 150-170 asteeseen ja anna sen lämmetä. Kun lämpö on kunnossa, siirrä pata levyltä uuniin ja anna hautua 3-4- tuntia. Ei mitään kiirettä, sillä hiljaa hyvää tulee.
Pikkelöidyt kasvikset:
Nippu broccolia ja pari porkkanaa
1,5 dl valmista pikkelöintilientä
1,5 dl vettä
Pilko broccolista nuppuja sopivasti ja leikkaa porkkanat pölkyiksi ja asettele heidät lämmönkestävään astiaan
Kuumenna pikkelöintiliemi vedellä laimennettuna lähes kiehumispisteessen ja kaada kasvisten päälle. Laita kylmään. Tarjoile sapuskan kanssa.
Pottumuusi:
1 kg Rosamundaa tai muuta jauhoista perunaa
muutama valkosipulinkynsi
suolaa
tilkka vettä
voita
maitoa /hurjimmissa fantasioissa jopa kermaa!
Keitä kuoritut ja lohkotut perunat kypsiksi valkosipulinkynsien kanssa ja kaada niukka vesi pois. Murskaa vatkaimella muusiksi ja ohenna voilla ja maidolla/kermalla. Tarkista maku!
Tarjoile koko kokonaisuus täyteläisen punaviinin kera!
Pitkän mieliteon jälkeen sain kuin sainkin aikaiseksi oikean äyriäislasagnen. Ei tomaattia, ei ihan perinteistä, vaan ihan uutta kehiin. Etsin aikani internetin syövereistä ja päädyin erääseen jenkkireseptiin oikeastaan annoskuvan perusteella, mutta silti piti tehdä pientä säätöä jo alussa ja näin jälkeenpäin tein ohjeesta vielä yksinkertaisemman ja toivottavasti paremman.
Alkuperäisessä ohjeessa oli kolme erilaista kastiketta, mutten kyllä millään keksi miksi ne pitää tehdä ja annostella erikseen ja niinpä tein variantin, jossa kaikki kastikkeet on yhdistetty. Lopputuloksena helpompi annostelu, tasaisempi maku ja toivottavasti herkullisempi lopputulos. Käytin itse eka kerralla pois myös pakastimeen lähes unohtuneet kampasimpukat (6 kpl), mutta niistä ei kerta kaikkiaan tullut mitään lisämakua ruokaan. Kenties voimakkaamman makuinen kala, esimerkiksi jauhettu hauki, voisi parantaa lopputuloksen makua. Jättikatkat ovat tässä kuitenkin pääosassa. Täytteen makuun ja umamiin kannattaa nähdä vaivaa, sillä tästä versiosta puuttu se perinteinen tomaatin tuoma umami. Se löytyy toki parmesaanista tai esimerkiksi sienistä, jos niitä haluaa tähän vielä lisätä.
Tarveaineet:
500 g pakastettuja jättikatkaravun pyrstöjä, kuorittuna ja suolistettuna (pilko ne pienemmiksi paloiksi)
sopivasti voita (50-100 g)
2 dl kanafondia laimennettuna pakkauksen ohjeen mukaan
4 rkl vehnäjauhoa
4 tuoretta valkosipulinkynttä
1 ruukku persiljaa
1 purkki ricottajuustoa
1/2- 1/1 sitruunan mehu
1 purkki kuohukermaa
2 dl kevytmaitoa (ehkä vähän lisää, jos kastikkeesta tulee liian paksua)
1/2 tl jauhettua muskottipähkinää
3 dl mozzarellaraastetta gratinointiin
1 kananmuna
12 kuivaa tai paketti tuoreita lasagnelevyjä
suolaa ja pippuria maun mukaan
Valmistus:
Kippaa kattilan pohjalle reilusti voita ja sen päälle vehnäjauhot. Sekoita vispilällä ja anna paahtua hetken ilman, että jauhot saavat väriä. Lisää vatkaten sekaan maito ja kerma, anna hautua vähän paksummaksi ja heitä perään ricotta, sitruuna, muskotti, puolet persiljasta silputtuna, kanafondi ja katkaravun pyrstöt melko pieniksi silputtuina. Sekoita porukkaan myös yksi kananmuna. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sekaan suolaa ja pippuria myllystä.
Jos käytät kuivia lasagnelevyjä, keitä ne suolatussa vedessä kohtuunopeasti ja valuta kuiviksi esim keittiöpyyhkeen päällä. Tuorelasagnen voit muotoilla astiaan sopivaksi ja käyttää sellaisenaan.
Lado kerroksittain lasagnelevyt ja kastike, mutta säästä kastikkeesta sopivasti päällimäiseksi ja ripottele päälle mozzarellaraaste. Paista kiertoilmauunissa 170 asteessa noin 35 min. Anna vetäytyä hyvin ennen annospalojen leikkaamista. Nauti raikkan salaatin ja miellyttävän valko- tai roseviinin kera.
250 g entrecote puoliksi kahdelle hengelle, lisäksi tuoretta vihreää parsaa ja jääsalaattia tomaatin, kurkun ja tuoreen mozzarellan ja basilikan kera. Loraus oliiviöljyä tykö.
Ei kastiketta, vaan pelkät perusraaka-aineet ja hyvä maustus riittävät pitkälle.
Entrecote-pihvit: 1/2 per pers
Valmiita duch
esse-perunaruusukkeita pakkasesta 3-4 per pers.
Paista lihat, lisää pannulle tuoretta sipulia, parsaa ja anna koko komeuden kypsyä sopivaksi. Tarjoile heti lämpimänä ja hyvää punaviiniä tykö!
Tein tällä kertaa perin kreikkalaistyyliset karitsanjauhelihapihvit niin, että massaan ei tullut kananmunaa eikä kermaa, vaan ainoastaan kreikkalaista 10%-sta jogurttia muiden nesteiden asemesta.
Tarvikkeet jauhelihapihveille:
400 g suomalaista luomukaritsan jauhelihaa
4 rkl kreikkalaista jogurttia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 rkl korppujauhoa
Suolaa ja pippuria myllystä
kuivattua minttua
kuivattua timjamia
Sekoita jogurtti, korppujauho ja mausteet ja anna vetäytyä hetki
Kippaa sekaan karitsan jauheliha ja anna koneen laulaa, kunnes massa on sopivan näköistä ja muokattavissa. Kippa kulhosta leivinpaperille ja muotoile sopivan kokoisia pihvejä. Paista keraamisella pannulla ilman rasvaa mukavan rapeiksi ja kypsiksi.
Horiatiki/Tsatsiki
Multitasking on päivän sana. Niin tässäkin. Sinä aikana kun kaikki muut valmistuvat pikku hiljaa, tee horiatiki kirsikkatomaateista, tuoreesta salaattisipulista, oliiveista, fetajuustosta ja kurkusta. Lorauttele päälle hieman oliiviöljyä ja kuivattua minttua.
Raasta pätkä kurkkua. Sekoita lautasella pari valkosipulinkynttä, raastettu kurkku ja pari ruokalisikallista jogurttia. Mausta suolalla ja pippurilla.
Teepä näistä sitten mukavat annokset ja nauti hyvän punaviinin kera!
Taaskin hivenen kevennetty annos perinteisestä kalaherkusta.
Tarveaineet kahdelle:
10 kpl ahvenfileitä
muutama jauhoinen peruna muusia varten
nippu parsaa
Arla ruokakerma, sitruuna 10 %
voita ahventen paistamiseen
suolaa ja pippuria myllystä
kevyesti korppujauhoja ahventen leivitykseen
Tee näin:
Leikkaa ahvenfileet ruodottomiksi housuleikkauksella, suolaa, pippuroi ja ripottele kevyesti korppujauhoja/ruisjauhoja/pankojauhoja kummallekin puolella ja anna mieluusti näiden hieman kuivahtaa, että tarttuvat paremmin.
Napsauta parsat taittamalla poikki ja pidä latvaosat valmiina pannulle.
Keveydestä paistamisessa pitää huolen keraaminen paistinpannu, jolle ei tarvita kuin pieni nokare voita sen perineteisen suuren sijasta!
Tee muusi ihan perinteiseen tyyliin ja anna sille itsellesi sopiva rakenne! Jotkut tykkäävät löysemmästä, toiset tanakammasta. Your choise! Maltillisesti voita, suolaa ja maitoa.
Asiaan:
Laita keraaminen paistinpannu levylle, lämmöt kaakkoon ja nokare voita perään! Kun pannu on hiljennyt, levitä sille paneroidut ahvenfileet ja anna paistua molemmin puolin hyvin lyhyen ajan. Lado fileet pannulta uunipellin päälle leivinpaperille. Kun ahvenet ovat paistuneet, kippaa pannulle parsat ja paista niitä ihan lyhyt hetki. Kippaa ahventen rinnalle ja heitä koko satsi uuniin kiertoilmalle noin 125 asteeseen. Kypsyvät loppuun ja pysyvät lämpiminä.
Lorauttele paistinpannulle sopivaksi katsomasi määrä sitruunaruokakermaa ja keitä siitä kokoon kastike.
Tee lautasille annokset ja huuhtele ruoka alas kitusista lasillisella hyvää Alsacen Rieslingiä .
Tällainen sitruunainen broilerannos tuli tehtyä nyt jo toisen kerran ihan lyhyen ajan sisällä. Jotain ihan extraa siinä on, kun jo ennakkoon tulee vesi kielelle ja jälkeenkin on hymy herkässä. On se hyvää!!! Ylimmässä kuvassa lautasannos ja alinna pelkkä broilervuoka.
Tarveaineet kahdelle tai neljälle oikeastaan, mutta kahden hengen taloudessa tuosta riittää kahdeksi päiväksi:)
500 g broilerin rintafilettä (ei riekaleita)
3 dl kuohukermaa (ei mitään kevytkermaa tai ruokakermaa!)
3 suurta valkosipulin kynttä
1 suuri keltasipuli
1 dl kivellisiä kalamataoliiveja
1 sitruunan kuori raastettuna
1 sitruunan mehu puristettuna
1 sitruuna lohkoina
1/2 liha-/kanaliemikuutio
Suolaa ja pippuria myllystä
Reilusti kuivattua rakuunaa/timjamia tai rosmariinia. Mikä sitten omia makuhermoja parhaimmin kutkuttaa. Henkilökohtaisesti olen kuivatun rakuunan (ei kannata tuoreena käyttää, jos voi vaikka itse kuivata) ja timjamin ystävä ennen rosmariinia, mutta kaikki käyvät varsin hyvin.
250 g sitruunapastaa! Oma henkilökohtainen suosikkini on Tampereen Culinaria Keittiöelämää:n omaa maahantuontia: Fattore Umbre, Strangozzi al limone. On muuten mahtavan sitruunainen pasta jo ihan itsessään!!!
Leikkaa broitsut kolmeen kutakuinkin yhtä suureen palaan. Suolaa ja pippuroi! Heitä pannu levylle ja lämpenemisen aikana voit pilkkoa sipulit kuntoon. Pannulle reilusti voita ja broiskuille kunnon paistopinta! Kippaa perään kerma, sitruunamehu ja raastettu kuori.
Kun broisku on saanut kunnolla väriä, nosta ne pipnseteillä sivuun ja paista sipulit. Ripottele sitruunan kuoriraaste broiskujen päälle. Lisää sekaan lihaliemikuution puolikas ja kerma sekä sitruunan mehu.
Kippaa kermasekoitus broitujen päälle ja lado pinnalle oliivit ja sitruunan lohkot. Uuniin kiertoilmalle 180 astetta 30 min tai normiuunissa 200 astetta 30 min. Kiehuu neste mukavasti ja väriä alkaa tulla ainakin sitruunanlohkojen pinnoille. Nosta uunista lepäämään.
Jos on unohtunut, että pastaakin pitää keittää, niin nuyt kiireesti kattila tulille ja suolaa veteen, kunhan vesi kiehuu. Tälle pastalle keittoaika oli 12 min., joka oli juuri sopiva aika beroilerin vetäytymiselle.
Kun pasta on valmis, niin lautasille ja kastikkeet päälle. Kenties hieman parmesaania vielä annosta kruunaamaan! Amen...
Nyt koitti kevättalven 2024 ensimmäinen parsa-annos kalan kaveriksi. Oli oikein herkullista.
Tarveaineet kahdelle
1 pätkä tuoretta suomustettua siikafilettä (n. 2-300g) per nuppi
Nippu tuoretta vihreää parsaa
1/2 nippu kevätsipulia
muutama rkl valmista aiolia (tein aiemmin savustettuja katkarapuja varten). Tuore hollandaise käy vielä paremmin!!!!
4 jauhoista perunaa
1 porkkana puolitettuna
2 dl lihalientä
Basilikaa ja tuore valkosipulinkynsi perunoille mausteeksi
voita riittävästi
oliiviöljyä pari lorausta
suolaa ja pippuria myllystä
Valmistus
Kuori terävällä veitsellä perunat kuorettomiksi "pölkyiksi" niin, että pysyvät omillaan pystyssä
Ota esiin paistinpannu, joka kestää uunissa 200 asteen lämmön! Meitä kun oli vain kaksi, niin keksin ottaa kehiin valurautraisen blinipannun, johon 4 perunapölkkyä upposi aivan kuin tyhjään.
Lorauttele paistinpannun pohjalle öljy ja laita pottupölkyt pannulle seisomaan keskilämmölle. Kun eka vartti on mennyt, käännä pölkyt ylösalaisin ja mausta valkosipulinkynnellä ja timjamilla. Anna paistua pielä hetki ja kaada sitten sekaan pannun reunoja myöden lihalientä. Anna hautua 30 minuuttia uunissa 200 asteessa (kiertoilma 180).
Ota oma paistinpannu parsoille ja porkkanoille ja paiston jälkeen pidä ne lämpimässä.
Tee mahdollinen Caprsese, kuten edellä tai anna olla.
Vapautuneelle paistinpannulle kannattaa tässä vaiheessa lisätä hieman lämpöä/käytännössä ihan täysille, lisätä voi ja odottaa, kunnes voi on hiljennyt. Pannulle siikafileet nahkapuoli alaspäin ja pinnalle suola&pippuri. Jos kala ei ole ehtinyt kunnolla kypsyä, voipi fileet kipata lihapuoli pannua päin, kun ottaa lämmön pois.
Sitten vain annoksia kasaamaan ja nauttimaan ruoasta.
Tässä yksinkertaisessa versioinnissa on uutta ainoastaan kivelliset (tässä tapauksessa kreikkalaiset calamata-oliivit, koska ne ovat parhaita). Salaattikipon pohjalle puolikas mozzarella (mieluusti bufala) tai burrata ja päälle raikkaita tomaatteja puolitettuina (itsellä tällä kertaa Nams-kirsikkatomaatteja). Kannattaa erityisesti nyt kevään korvalla ruveta katsastamaan erilaisia tomaattivariantteja, sillä niistä löytyy toinen toistaan maukkaampia ja persoonalliempia variantteja joka kesä. Ei kannata hirttäytya yhteen suosikkiin, joka on ehkä parhaimmillaan vain kuukauden vuodesta. Irti napsautettu kukinto basilikaa ja päälle omaan makuun parhaiten sopivaa extra-vergin-oliiviöljyä, suolaa ja pippuria suoraan myllystä. En halua enää valita maata tai maakuntaa, kunhan istuu omaan makuun. Ja ei muuta kuin ääntä kohti!
Kiitos ja anteeksi tuostakin mainospätkästä!
Annoksen tykötarpeet:
300-400 g hauen jauhelihaa (jos myyvät eioota, pyydä kauniisti!). Jos ei tämäkään auta, vaihda kauppaa tai käytä omaa lihamyllyä. Kyllä minullakin lihamylly on ja osaan myös perata haukifileen täysin ruodottomaksi, mutta aina ei syystä tai toisesta huvita.
Tarveaineet:
1 kananmuna
1 keskikokoinen keltasipuli, kauniisti pieneksi pilkottuna ja öljyssä pehmennettynä
400 g jauhettua kalaa, tässä tapauksessa pelkkää haukea (paras olisi 50/50 haukea ja lohta)
2-3 dl kuohukermaa
suolaa, pippuria, yrttejä oman maun mukaan (itselläni oli tuoretta timjamia ja mihinkäs se ei sopisi?)
Kippaa yleiskoneen kitaan kananmuna, freesattu sipuli, kananmuna, yrtit ja mausteem ja lopuksi kala. Aja kivaksi massaksi ja lorauttele kerma ohuena nauhana massaan myllyn pyöriessä. Jos näyttää hyvältä, lopeta ja laita kulho kylmään lepäämään. (Jos näyttää huonolta, hae jostain ravintolasta kivaa takeawaytä:)
Fenkolisalaatti
Höylää fenkoli mandoliinilla 3 mm paksuudella kärjestä tyveen! Lopeta hetki ennen kuin sormet lyhenevät! Leikkaa sitruuna ja joku muu sitrushedelmä (verigreippi/appelsiini/mandariini) lohkoiksi ja lisää fenkolin sekaan. Lisää oliiviöljy, suola ja pippuri, sekoita ja anna makujen tasaantua.
Laita lopuksi fenkolit valuuntumaan siivilään. Pyörittele hieman, että saat niistä "valumattomia".
Asettele fenkolit nätisti tarjoilualustalle ja ripottele muut tykötarpeet makusi mukaan alustalle, mutta jätä tilaa haukipihville joka kruunaa koko aterian. Lusikoi haukipihvien kastiketta lautasilelle. Nauti!!!
Osta kaupasta valmiita tuoreita toretellineja! Ostin itse Lidlin XXL-pakkauksen juustotäytteisiä sellaisia. Aina voi toki tehdä nämäkin itse, mutta jos ei ole aikaa, ajaa tämä erittäin hyvin saman asian.
Kippaa blenderiin Mutti-kirsikkatomaattipurkillinen, kaveriksi pari mojovaa valkosipulinkynttä, timjamia ja oreganoa, kunnon loraus poppamiehen Schriratchaa sekä 2 dl kuohukermaa. Suolaa ja pippuria myllystä sekaan. Kiepsauta pari varvia niin, että varmasti sekoavat ja kippaa vuokaan tortellinit ja soosit.
Revi päälle pari tuoretta palloa mozzarellaa ja kuorruta uunissa vajaat puoli tuntia tai kunnes paistos alkaa näyttää houkuttelevalta. Toiset tykkää tummasta, toiset vaaleasta... Pääasia, että näyttää hyvältä..
Nosto uunista ja hento levähdys/vetäytyminen ja sitten ääntä kohti. (
Kiva punkku kaveriksi ei ole koskaan huono vaihtoehto tälle:)
Ainesosat siis: 500 g tuoreita tortellineja/tortelloneja tms valmiiksi täytteyjä pastatyynyjä.
Jopa täytteen voi ihan itse päättää. Täytteet eivät toki kauhean maukkaita ole näissä missään, joten tee maku kastikkeella!
1 tlk Mutti kirsikkatomaatteja
2 dl kuohukermaa
reilusti tuoreita tai kuivattuja timjaminoksia ja oreganoa
2 palloa tuoretta mozzarellaa (bufala on paras, mutta kyllä tähän ihan lehmänmaitoinenkin kelpaa)
Modifioin tuhatta "alkuperäisreseptiä" sen verran, että jätin pois pekonin ja lisäsin tilalle possun "patapaistikuutiot". Sain tällä konstilla siivottuaa pekonit pois ja muutenkin tehtyä koko safkan yhdessä kunnon valurautapadassa alusta loppuun asti.
Tykötarpeet
n. 1 kg naudan sisäpaistia kalvoista puhdistettuna ja kuutioituna
350 g possun patapaistikuutioita
1 suuri sipuli
6 valkosipulin kynttä
1 iso porkkana kuutioituna
4-5 rkl tomaattipuretta
1/2 pulloa punaviniä
1/2 litraa tummaa naudan lihalientä (kuutiosta tai fondipullosta)
200 g herkkutatteja/punikkitatteja pakkasesta (tai reilusti kaupan herkkusieniä tuoreena)
suolaa ja pippuria myllystä
7-8 kokonaista mustapippuria
2 laakerinlehteä
2 tl sokeria
Pottumuusiin:
1 kg jauhoista perunaa
5 valkosilpulinkynttä
voita
1 palsternakka
2 dl kuohukermaa
Kuumenna pata öljyn ja voin kanssa. Lisää pohjalle possukuutiot ja anna freesaantua hetken. Kippaa sen jälkeen lehmän lihat ja kiepsauttele niitäkin rasvassa mukavan ruskeiksi. Eivät kauheasti ruskistu, mikäli pata ei onnistu olemaan koko ajan ihan tulikuuma... Kippaa sekaan sipulit, porkkanat ja valkosipulit. Lisää myös tomaattipyree ja anna freesaantua hetki. Lorauta perään 1/2 pulloa punaviiniä ja kiepsauta taas kertaalleen. Nöiden päälle vielä 1/2 l lihalientä ja sitten koko komeus uuniin noin 4 tunniksi keskilämpöön 150 - 175 astetta kiertoilmaan.
Muusi:
Kuori perunat ja pilko vähintäänkin puolikkaiksi
Lataa vettä kattilaan niin, että perunat melkein peittyvät. Keitä keskilämmöllä kypsiksi ja muusaa vatkaimella, mausta suolalla ja pippurilla.
Rakenna annkokset muusin päälle ja tarjoile suolakurkun kanssa (venäläistä suolakurkkua, ei mitään maustekurkkua!!!)
Lähimarkettiimme oli ilmestynyt uutuustuote: kirjolohen jauheliha. Onnistuin nappaamaan viimeisen pakkauksen. Koska sen sisältö oli vaivaiset 280 g päätin jauhaa siihen lihamyllyllä lisäksi kotipakastimesta toisen samanmoisen määrän haukea. Yhdistelmä syntyi näin:
Tarveaineet pihveihin
n. 300 g jauhettua kirjolohta
n. 300 g jauhettua haukea
2 munankeltuaista
1 tl hienoa merisuolaa
pari ripausta (1/2 maustemittaa) cayennepippuria
2 dl kuohukermaa
Pankojauhoja ja voita paistamiseen
Kippaa jauhetut kalat yleiskoneen kitaan. Heitä perään suola ja cayenne ja anna koneen laulaa fisut sekaisin ihan kunnolla. Lisää keltuaiset koneen pyöriessä, kiihdytä hieman vauhtia ja lorauttele kerma ohuena nauhana massan sekaan. Näin syntyy hyvin löysä mutta ilmava massa.
Muotoile massasta rengasmuotin ja lusikan avulla neljä pihviä neljään osaan leikatuille leivinpaperille ja siirrä kaikki välittömästi esim. leikkuulaudan päällä takain jääkaappiin. Ripottele pihvien päälle pankojauhoja.
Tässä välissä kannattaa tehdä jo muusi valmiiksi ja laittaa herneille vesi kiehumaan. Kuten kuvasta näkyy, ei kotona ollut tällä kertaa herneitä, joten edamamepavut saivat tehdä niiden virkaa. (ei ole herneiden veroista)
Kun muusit ja sörsselit on tehty, laita paistinpannu kuumenemaan ja pannulle aimo nokare voita. Kun voi on hiljennyt, ota leivinpaperin kanssa pihvit yksitellen esiin ja kiepsauta ne pannulle niin, että paperi jää päälle. Nyt saat näppärästi vedettyä paperin irti sotkematta sormiasi löysään kalamassaan.
Paista miedolla lämmöllä, ripottele ennen kääntämistä vielä pankojauhoja päälle ja viimeistele myös toinen puoli. Tarjoile muusin ja herneiden kera.
Tykötarpeet
500 g tuorepastaa tagliatellen muotoisena (tai jos tykkäät, niin ihan missä muodossa vain). Jos haluat ja jaksat nähdä vaivaa, niin aina saa parempaa, kun tekee itse tuorepastan alusta, mutta itse oikaisin tällä kertaa tässä mutkassa ja menin valmiilla, laadukkaalla tuorepastalla kaupan hyllyltä noudettuna.
2 zuchhinia mandoliinilla ohuiksi siivuiksi höylättynä (kippaa astiaan ja päälle suolaa, valuta!)
100 g raastettua pecorinoa
5 kookasta valkosipulinkynttä siivutettuna tai hienoksi leikattuna
Nippu kevätsipulia/purjoa ohuina renkaina
1 pikkuchili (peperonico) ja mielellään kaikkea, joita kunnon soffritoon tulee, mutta näitä ei nyt itsellä ollut
Timjamia maun mukaan
EVOO-öljyä
Suolaa ja mustapippuria myllystä (ja tietysti pastan keitinveteen myös karkeaa suolaa)
Kermaa jos huvittaa
Valmistus
Laita pastavesi kiehumaan. Rutistele zucchineista ylimääräiset nesteet pois. Hienonna chili ja sipulit (säästä vihreimmät osat koristelkuun) ja freesaa hetki pannulla oliiviöljyssä. Lisää zucchinisiivut ja anna ruskistua ihan kunnolla. Maku vain tiivistyy ja paranee! Laita pasta kattilaan ja kippaa pannuun mahdolliset sitruunat ja kerma. Yhdistä pasta ja kastike. Viimeistele juustolla, yrteillä ja vihreimmillä sipulirenkailla.
Nauti hyvässä seurassa kunnon italialaisen punaviinin kera!
Ainesosat:
1 suurehko keräkaali/käärylekaali/savoijinkaali (kaikki käy)
400 g naudan jauhelihaa
1 l tuoreita suppilovahveroita
kaalin lehtiruotien poistettu osa
1 iso sipuli
5 valkosipulinkynttä
chilihiutaleita
kuivattua timjamia
kuivattua rakuunaa
suolaa ja pippuria myllystä
sulatettua voita
siirappia
Valmistus:
Ota tarpeeksi suuri kattila kaalia varten ja täytä sopivasti vettä, että kaalikin mahtuu, lisää suola, kun vesi kiehuu.
Leikkaa kaalista kanta irti niin, että saat kaalinlehdistä pinseteillä kiinni, kun ne keittäessä alkavat irrota. Teekin juuri näin, eli lehti kerrallaan irti ja keittiöpyyhkeen päälle valumaan. Itse otin irti vain 13 lehteä ja säästi loput kaalista myöhempää käyttöä varten.
Ohenna lehtiruoti ohueksi, mutta säästä irti leikatut osat. Anna kaalinlehtien levätä pyyhkeen sisällä.
Silppua sienet, kaalinjämät ja sipulit niin pieneksi silpuksi kuin pystyt. Heitä paistinpanuun ensin sienet, sitten sipulit ja lopuksi kaalinsilppu, jauheliha ja mausteet. Anna käristyä ja sen jälkeen hautua niin, että kaikki neste on haihtunut. Lorauta pannulle vielä lopuksi loraus tummaa soijakastiketta ja sekoita hyvin. Tarkista maku! Saa olla suolaa ihan reilusti, sillä kaalinlehdet ovat käytännössä maustamattomia. Pieni potku chilistä on myös tervetullut. Anna tekeleen jäähtyä hetki.
Seuraavaksi kaalinlehdet yksi kerrallaan laudalle ja lusikalla täyttäen kääräiset ne rulliksi leivinpaperilla vuorattuun vuokaan.
Ensiksi otetaan kääryleille tummaa pintaa asettamalla uuni 250 asteeseen (kiertoilma 230) ja paistoa noin 10 min. Tämän jälkeen pinnalle siirappi ja voisula ja takaisin uuniin 150 asteeseen (kiertoilma 130) muhimaan.
Tämän jälkeen nautitaan herkullisten lisukkeiden kera!
"Lihapulla"
300 g naudan jauhelihaa
2-3 rkl ndujaa
3 rkl tomaattipuretta (tuplakonsentoitua, jos on)
suolaa ja pippuria myllystä
kuivattua timjamia
10 kirsikkatomaattia
Lihapullan täytteeksi mozzarellaa, jos haluat. Itselläni oli, mutta se ei kuvassa näy.
Sekoita taikina ja mausteet tasaiseksi. Nyt sopii unohtaa kaikki kananmunat ja korppujauhot, sillä lopputuloksesta halutaan kiinteä!
Repäise tuorekelmusta pitkähkö pötkö ja asettele tasaisena leikkuulaudalle. Levitä kelmun päälle puolet jauhelihataikinasta levyksi. Asettele keskelle juustotanko tai muu haluamasi täyte (valinnainen). Rullaa kelmun avulla tiukaksi pötköksi ja kierrä vielä päiden avulla maksamakkarapötkön mallinen jötikkä. Tee sama toiselle puolikkaalle taikinaa.
Itse vedin tässä vaiheessa pötköt vakuumiin ja sirkulaattorikylpyyn 60 asteeseen kahdeksi tunniksi. Saman saanee aikaiseksi esimerkiksi uunissa, mutta lämmön kanssa pitää olla tarkkana, ettei tuorekelmu sula.
Sitten onkin pari tuntia aikaa tehdä kaikki muut tillbehöörit!
Leikkaa tomaatit pienemmiksi paloiksi ja laita valumaan tiheään siivilään ja alle astia, joka kerää talteen maukkaan nesteen.
Keitä muutama spagettipötkö pakkauksen ohjeen mukaan, kippaa lopulta kylmään veteen jäähtymään.
Kun lihapötköt ovat kypsiä, jäähdytä ne kylmässä vedessä ja jääkaapissa kylmiksi. Poista lopulta kääreistään ja kuivaa pötköt talouspaperilla.
Lado spagetti, yksi kerrallaan taasen tuorekelmun päälle ja tee spagetista matto, johon käärit nuo lihapötköt. Yksi kierros spagettia riittää. Rullaa tuorekelmun avulla taas uudet rullat ja jälleen päiden avulla tiukemmaksi paketiksi. Itse vedin tässä vaiheessa pötköt uudelleen vakuumiin ja lämmitin niitä 60 asteessa, kunnes olivat sopivan lämpöisiä. Tämän voi tehdä vaikka vesikattilassa, mutta reilusti kelmua ympärille, ettei huuhtoudu veteen.
Lopuksi tomaattivesi maustetaan suolalla ja kaadetaan lautasille ja tomaattipeti keskelle lautasta. Leikkaa tuorekelmun läpi pötköistä sopivat palat ja asettele pedille. Koristele parmesaanilla ja yrteillä tai ruohosipulilla, kuten kuvassa.
Oli aika haastava ja aikaa vievä homma, mutta lautaselle se jotakuinkin ehjänä päätyi. Ja maku, se oli aivan hurmaava!
Tämä mukavan suolainen ja proteiinipitoinen lisuke tupsahti päähäni aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kukkakaali tuli ostoskassissa kotiin, mutta pääni oli täysin ruokaideoista tyhjä. Olimme jo aiemmin päättäneet, että syömme päivälliseksi, pakastimesta poimitun, sous-vide-kypsennetyn karitsan ulkofiléen, mutta kokonaisuudesta ei ollut hajuakaan. Sinä aikana, kun sirkulaattosi sulatti ja lämmitti karitsan alkuperäiseen 55 asteen lämpöön, oli keksittävä jotain. Tarkan ohjeen kirjaaminen on mahdotonta, sillä se pohjautuu uunivuoan tilavuuteen. Sen pohjalta jokainen kokeilkoon itselleen sopivan annoskoon.
1 keltasipuli, hienoksi silputtuna
3 valkosipulin kynttä
1 keskikokoinen kukkakaali, nupuiksi tai puolikkaiksi leikattuina
1/2 tetraa kikherneitä huuhdeltuna
1 tölkki Mutti-tomaattimurskaa
oliiviöljyä (omantunnon mukaan)
suolaa, pippuria ja chiliä maun mukaan
1 halloumi karkeaksi raastettuna
Yrttejä maun mukaan, joko tuoreena tai kuivattuna (yrteillä voi rakentaa helposti makuparin tarjottavalle pääruoalle, jolloin syntyy se yhteinen makuprofiili, joka auttaa myös viinin valinnassa)
Kun itselläni oli käytössä näppäränkokoinen ja -mallinen valurauta-astia, pitää se tietysti ensin öljytä. Käytännössä muuhun tarkoitukseen ei tähän ruokaan sitten öljyä tarvitakaan. (paitsi ehkä sittenkin ihan vähän pohjalle kuitenkin, koska tästä tuli sellainen trendikäs "one pot dish".
Öljyä siis vähän uunivuokaan, sipuli ja vakosipuli perään ja levitellään tasaisesti vuoan pohjalle. Päälle asetellaan kukkakaalit niin, että pohja peittyy mukavasti. Näiden päälle/väleihin ripotellaan sen verran kikherneitä kuin mahtuu.
Mausta tomaattimurska suolalla ja pippurilla ja haluamallasi chilillä (kuivattu, rouhittu, kastike, schriratcha tms.) ja yrteillä. Kaada seos vuokaan ja tasoittele koloihin. Raasta kokonainen halloumi päälle.
Uuni 200 asteeseen ja vuoka lämpöön. Gratinoi, kunnes juusto on toivomasi värinen. Kukkakaali saa mielellään jäädä sopivan napakaksi, ettei mene aivan mauttomaksi.
Sitten vain sopivan sapuskan kanssa ääntä kohti. Variaatioita tästä saa loputtomiin vaikka itämaisilla mausteilla (korianteri, juustokumina, garam masala yms.). Tomaatilla on taipumus jättää ruoka hieman vetiseksi, joten tomaattimurskan voi hyvin valuttaa ensin vaikka tiheässä siivilässä, jos neste häiritsee. Kotonamme se jäi vuoan pohjalle.
Tällä kertaa tuli hieman kiire näiden esikypsennyksessä, kun vasta aamulla näin lehdessä ilmoituksen näiden saatavuudesta. Pakkohan se oli saada testiin, koska aikaisempi kokemus ibericon sisäfileestä oli äärimmäisen positiivinen.Ostin reilun kilon satsin kahdelle hengelle ja pakkasin ne kahteen eri vakuumipussiin, vain suolan kera. Sirkulaattorikypsennystä 86 asteessa 4 tuntia, jonka jälkeen todella nopea jäähdytys, jotta ne pysyvät kasassa vielä grillissäkin. Eihän tuossa esikypsennysvaiheessa vielä mitään superpehmeää nyhtöä synny, mutta nyt ei vain ollut enempää aikaa uhrata tälle työvaiheelle. Toivoimme parasta ja yllätyimme äärimmäisen positiivisesti. Nopea jäähdytys jääkylmässä vedessä ja vielä tuokio pakastimessa antoivat meille ihanasti grillattavat ribsit.
Ribsit itsessään voi kypsentää sellaisenaan ihan alusta asti grillissäkin, mutta grillaajalta vaaditaan lehmän hermoja, reilusti aikaa ja mieluusti epäsuoraa lämpöä, että liha ehtii kunnolla kypsyä, eikä pala pinnalta.
Ibericopossussa on mielestäni hieno ominaismaku, jota ei kannattaisi peittää millään savuisella ja ylimakealla BBQ-kastikkeella. Siksi tein tälle satsille yksinkertaisen mausteseoksen tuoreesta rosmariinista, valkosipulista, Maldon-suolasta ja oliiviöljystä. Morttelilla kaikki sekaisin ja hellää sivelyä lihan pintaan aivan grillauksen loppuvaiheessa.
Koska syötävää oli jo ribseissä ihan riittävästi, niin kevyt salaatti omasta ryytimaasta, tomaatin ja mozzarellan kera, riitti mainiosti tykötarpeeksi.
