Kaiken perusta

Tässä blogissa julkaisen pääsääntöisesti itse kehittämiäni reseptejä, koska klassikot löytyvät ihan mistä vain.
Se ei aina ole kuitenkaan ihan mahdollista ja hyvin nopeasti tajusin, että tästähän tulee oma, suosikkiruokieni reseptivihkonen. Kiva, että ruokaohjeet ovat hyvässä tallessa, vaikka en niihin yleensä koskaan palaakaan.

Itselläni on pitkälti yli sadan (huolella luetun) keittokirjan kirjasto, joten ne eivät voi millään olla vaikuttamatta tekemisiini. Vanhin on "Ranskalaisen keittiötaidon salaisuudetet" 60-luvulta. On todella vaikea kuvitella, mitä siitä kokoelmasta vielä puuttuisi. Silti yritän olla varastamatta muiden reseptejä. Pyydän jo ennalta anteeksi, jos julkaisemani resepti on jo jonkun muun kehittämä tai julkaisema. Eihän sille käytännössä mitään voi, koska vaikutteita tuntuu tulevan ihan joka puolelta. Jokainen ravintolassa syöty ateria tai TV:ssä nähty kokkaus vaikuttavat, halusitpa tai et.

Blogissani kaikki ruoat on tehty itse syötäväksi ja kuvattu kännykkäkameralla.

Kotimaisista keittokirjailijoista kaipaan edelleen Visa Nurmea, jonka persoonallinen tyyli teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Hän ei ollut alan ammattilainen vaan vain valistunut ja itseoppinut gourmandi. Ehkä siksi sielujen yhteys. En vieläkään ole toipunut hänen siirtymisestään taivaallisen hellan ääreen. Visalla ja Antti Vahteralla tuntui olevan toisiaan stimuloiva vaikutus, joka todellakin näkyi myös heidän aikaansaamissaan kirjoissa. Ne on kaikki osittain ryppyisiksi luettu.

Olen hyvin tehdyn kotiruoan (ja kaiken muunkin ruoan) ystävä, kalastusharrastaja, ravustaja ja sienestäjä. Suurimmat herkkuni löytyvät äyriäis-nilviäis-maailmasta. Lähinnä Hummeri - merirapu - kampasimpukka - sinisimpukka - taskurapu - katkarapu - valikoimasta. Ainoa paradoksi näissä on se, etä niille ei juurikaan kannata tehdä mitään suurempia temppuja maun parantamiseksi, vaan suurin osa on parasta sellaisenaan, suolaisessa vedessä keitettynä tai paistettuna. Toki hummeristakin löytyy lukuisia reseptejä, mutta mielestäni tämän äyriäisten kuninkaan maku menee niissä lähes poikkeuksetta piiloon. Thermidor, americaine ym. eivät vain tuo oikeutta tuolle raaka-aineiden kuninkaalle. Muistuttaa vähän gratinoituja ostereita. Kuka nekin lie keksinyt? Nehän on syötävä elävältään...

Kuten asiaan kuuluu korostan, että raaka-aineet ovat lähes aina tuoreita, paistamisessa (ja kaikessa muussakin) käytän vain Extra Virgin-oliiviöljyä (EVOO) ja oikeaa voita. Myös muita öljyjä kannattaa kokeilla ja niitähän alkaa jo Suomestakin löytyä. Eri öljyt sopivat eri tarkoituksiin. Suola on merisuolaa ja pintamaustuksessa mieluimmin Maldon-merisuolaa. Joskus oikaisen mutkissa käyttämällä fondeja kastikkeissa, mutta harvoin ja harkiten. Tietysti jättikatkan pyrstöt, hummerit ja eksoottisemmat merenelävät ovat yleensä pakastimesta, kun niitä ei meiltä oikein muuten saa.

Nykyään on saatavilla melko yleisesti tetraan pakattuja liemiä, jotka ovat hurjan paljon parempia kuin mitkään fondit, liemikuutioista puhumattakaan. Broilerin luista ja kalan ruodoista saa kaikkein laiskinkin kokki kelpo liemen kastikkeensa pohjaksi. Kyse on vain kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa ja mihin motivaatio riittää. Itselläni alkavat arominvahventeet tökkiä sen verran, että luiden keittäminen alkaa tuntua ihan järkevältä touhulta. Mittoja en välttämättä julkaise, koska ne ovat aina perskohtaisia makuasioita. Itse olen runsassuolaisen ruoan ystävä, mutta monet muut eivät ole. Jossain vaiheessa huomasin kuitenkin liukuvani lähes keittokirjamaiseen "ohjeistamiseen". Se ei ollut tarkoitus, mutta pääsi kuitenkin käymään. Ehkäpä blogista on joillekin siten enemmän apua.

En ole kokki, mutta olen elänyt ruokaintohimojeni kanssa yli kolme vuosikymmentä neljän ruokakriitikon kanssa taloudessa, jossa kritiikki on ollut todella rakentavaa ja kannustavaa. Nykyisin meitä on taloudessa enää kaksi, mutta aikuiset lapsemme tulevat hyvin mielellään kotiin syömään ja tilauksia ruokalistalle tulee aina ennakkoon.

Olen myös viiniharrastaja ja järjestäytyneen toiminnan kautta olen oppinut jo valtavan paljon, mutta vielä enemmän on vielä opittavaa jäljellä.
Talvikautena pidän erityisesti pitkään haudutetuista, "sitkeistä" ruhonosista, joista saa todella maittavaa ruokaa. Mitä lähempänä luuta, sen maukkaampi liha. Kesällä taas tarjolla on kevyempää pureskeltavaa, mutta maukasta senkin on oltava. Avovesikaudella syödään tietysti oman järven antimia sekä kalojen että rapujen muodossa.

Kasvisruoka on alkanut kiinnostaa minua kovasti. Pidämme mielellämme kotona kasvisruokapäivän silloin tällöin, mutta sekasyöjä olen ja sellaisena pysyn. Tekemäni kasvisruoka ei ole vegaaniruokaa.

Ibericopossun ribsit

 

Tällä kertaa tuli hieman kiire näiden esikypsennyksessä, kun vasta aamulla näin lehdessä ilmoituksen näiden saatavuudesta. Pakkohan se oli saada testiin, koska aikaisempi kokemus ibericon sisäfileestä oli äärimmäisen positiivinen.

Ostin reilun kilon satsin kahdelle hengelle ja pakkasin ne kahteen eri vakuumipussiin, vain suolan kera. Sirkulaattorikypsennystä 86 asteessa 4 tuntia, jonka jälkeen todella nopea jäähdytys, jotta ne pysyvät kasassa vielä grillissäkin. Eihän tuossa esikypsennysvaiheessa vielä mitään superpehmeää nyhtöä synny, mutta nyt ei vain ollut enempää aikaa uhrata tälle työvaiheelle. Toivoimme parasta ja yllätyimme äärimmäisen positiivisesti. Nopea jäähdytys jääkylmässä vedessä ja vielä tuokio pakastimessa antoivat meille ihanasti grillattavat ribsit. 

Ribsit itsessään voi kypsentää sellaisenaan ihan alusta asti grillissäkin, mutta grillaajalta vaaditaan lehmän hermoja, reilusti aikaa ja mieluusti epäsuoraa lämpöä, että liha ehtii kunnolla kypsyä, eikä pala pinnalta. 

Ibericopossussa on mielestäni hieno ominaismaku, jota ei kannattaisi peittää millään savuisella ja ylimakealla BBQ-kastikkeella. Siksi tein tälle satsille yksinkertaisen mausteseoksen tuoreesta rosmariinista, valkosipulista, Maldon-suolasta ja oliiviöljystä. Morttelilla kaikki sekaisin ja hellää sivelyä lihan pintaan aivan grillauksen loppuvaiheessa.

Koska syötävää oli jo ribseissä ihan riittävästi, niin kevyt salaatti omasta ryytimaasta, tomaatin ja mozzarellan kera, riitti mainiosti tykötarpeeksi.

Siiderisimpukat

 

Ihan vaihtelun vuoksi tuli kokattua siiderisimpukoita. Olen tähän asti tehnyt aina tuoreista simpukoista perinteiset "marinierit", mutta joskus on pakko kokeilla jotain muuta.

Tarveaineet:

1 kg eläviä sinisimpukoita

2 salottisipulia

4 valkosipulinkynttä

oman maun mukaan tuoretta chiliä, joko mietoa tai vähän tulisempaa

3 dl kuivaa omenasiideriä

Nippu persiljaa

Reippaasti tuoretta/kuivattua timjamia

2 dl kuohukermaa

suolaa

Oliiviöljyä omantunnon mukaan

Patonki ruokailuun

Hyvää valkoviiniä (tai siideriä) juomaksi

Huuhtele simpukat hyvin ja poista parrat sekä mahdolliset kuolleet

Silppua chili, sipulit, persilja ja timjami

Lorauta kattilaan reilusti oliiviöljyä ja freesaa siinä sipulit ja chili. Kippaa sekaan simpukat ja siideri. Kansi päälle ja anna kiehua noin 5 min. Lorauttele sekaan kerma, suola, persilja ja timjami. Sekoittele hetki,  ja kaada kaikki tarjoiluastiaan.

Patonki paloiksi ja herkuttelemaan! Siivilöi ja pakasta loppu liemi, koska siitä on valtavasti iloa seuraavassa kalakeitossa tai kastikkeen pohjana!

Naudan Petite tender (sous vide), purjo-perunapaistos, broccolia, mustavahakasta, fenkoli-veriappelsiinisalaatti

 

Naudan petite tender on hieman harvinaisempaa leikkoa, jota löytyy ainoastaan hyvin varustetuista lihakaupoista. Tämä leikko kuvaillaan näin: Petite tender on osa naudan lapaa. Pala muistuttaa ulkonäöltään sisäfilettä, josta nimikin on peräisin. Palaa on kuvailtu jopa mureimmaksi osaksi naudan ruhosta.

Itse kypsensin taaskin lihan sous vide -menetelmällä. Sisälämmöksi asetin 57,5 astetta. Liha sai vielä kauniin paistopinnan valurautapannulla. Siivutus noin sentin siivuiksi ja ääntä kohti. Aivan taivaallisen herkullista. Kokonaisuuden kruunasi herkullinen purjo-perunapaistos, jossa 1 mm siivuiksi leikatut perunansiivut kerroksittain aselteltuna purjokerrosten väliin ja kasvisliemen kanssa haudutettiin pitkään uunissa.

Kastikkeen virkaa sai tällä kertaa tehdä itse poimituista sienistä valmistetut mustavahakkaat kerman kera. Lisukkeena vielä parsakaalia, jonka tein senkin sous videssä 30 min/85 astetta. Lämmitys pannulla.

Tarveaineet tällä kertaa 3:lle:

700 g naudan petite tender -lihaa

Perunaa ja purjoa mandoliinilla 1 mm siivuiksi leikattuna

3 dl kasvislientä

mozzarellaraastetta paistoksen päälle

kermaa

broccolia

pakastettua mustavahakasta

ohueksi höylättyä (0,5 mm) fenkolia

3 veriappelsiinin lohkot

oliiviöljyä

voita

suolaa ja pippuria myllystä

rentoa keittiöotetta

Broilerinfilettä (sousvide), romescokastiketta, sydänsalaattia ja liemireduktio

 

Broilerinfileet tuli tehtyä taas vaihteeksi sous vide -menetelmällä. Mikäli tätä vaihtoehtoa ei ole käytettävissä, suosittelen uunikypsennystä lämpömittarin kera, kunnes fileen sisälämpö on 68,5 astetta.

Tarveaineet kahdelle:

Pari noin 300 g broilerin filettä (ei ohutta, ei riekaleita, ei suolattua)
4 snack -sitruunaa
2 sydänsalaattia

reilusti voita

suolaa ja pippuria myllystä

tuoretta tai kuivattua timjamia

broiskujen kypsennyksessä irronnutta nestettä

1 dl kuohukermaa

4 rkl romescokastiketta

Aloita maustamalla broiskut suolalla ja pippurilla. Kypsennä sisälämpötilaan 68,5 astetta.

Romescokastike:

Valmista Romesco esimerkiksi tämän ohjeen mukaan:

Romesco-kastike | Kastikkeet, tahnat ja marinadit, Lisukkeet, Vegaaninen | Soppa365

Kippaa broiskujen kypsennyksestä irronnut neste kattilaan ja lisää sekaan kerma. Anna kuplia hiljalleen, jolloin soosi myös sakenee sopivasti.

Kourallinen voita pannulle ja broiskut perään. Lisää sekaan timjami ja anna fileiden saada kaunis pistopinta. Nosta hetkeksi sivuun, kun käsittelet sydänsalaatit samassa pannussa.

Kokoa annokset levittämällä ensin romescokastikkeesta peti broiskulle. Asettele sydänsalaatin puolikkaat paikoilleen, siivuta broiskut ja nosta romescopedille, lisää sitruunanpuolikkaat. Ripottele vielä annokseen soosireduktio jotenkin siedettävästi. 

Kaada lasiin hyvää punaviiniä ja nauti!

Paistettua lohta Aurajuustopedillä, Aurajuustokastike, fenkoli-veriappelsiinisalaatti, vihreää parsaa

 

Tässä lähes ikuinen suosikki, jonka valmistustapa ja annoskokonaisuus vaihtuu miltei joka kerta. Joskus juustona on ihan perusmallin Aura-sinihomejuusto tai Aura Gold, toisinaan taas kilohinnaltaan puolet maksava Roquefort. Globaalin legendan ja kotimaisen variantin hintaeroa en pysty koskaan ymmärtämään.  Sinihomejuuston aromikkaan pehmeät hapot tuovat rasvaiselle lohelle hienostuneen makuparin. Oman lisänsä kontrastiin tuo juuri nyt sesongin alkaessa tuoreet veriappelsiinit. Kohta niistä pitää taas nauttia risottona ja monessa muussa muodossa.

Tarveaineet kahdelle:

300 g parasta ruodotonta lohifilettä

1 pkt Aurajuustoa/Gold tai peräti Roquefort

2 dl kuohukermaa

1/2 tuoretta fenkolia mandoliinilla 0,5 mm lastuina

2 veriappelsiinia kuorettomina lohkoina

muutama vihreän parsan toppi

veriappelsiinin mehua

oliiviöljyä

vaaleaa balsamicosiirappia tai hunajaa

suolaa ja pippuria myllystä

voita

Leikkaa lohifile annospaloiksi ja laita suolaantumaan

Leikkaa kaksi veriappelsiinia kuorettomiksi ja irrota veitsellä lohkot. Kippaa syvälle lautaselle.

Höylää puolikas fenkoli 0,5 mm paksuudella mandoliinilla hienoiksi siivuiksi

Sekoita fenkolit ja veriappelsiinin lohkot, mausta suolalla ja pippurilla, mausta oliiviöljyllä ja veriappelsiinin mehulla ja balsamicosiirapilla tai hunajalla.

Leikkaa Aura-sinihomejuustosta ohuet siivut ja asettele ne lautaselle lohifileiden pediksi. Pilko loput homejuustosta kattilaan ja kippaa sekaan kerma. Lämpöä alle ja lievällä liikutuksella tasaista soosia tulemaan.

Nyt pannua kuumenemaan ja reilusti voita häneen. Kuivaa lohifileet talouspaperilla ja heitä parsat pannulle ja lohet perään. Aloita lohet nahkapuolelta, käännä ensin kummatkin sivut paistumaan ja viimeiseksi lihapuoli pannua päin. Nosta parsat odottelemaan. Anna paistua kauniin värisiksi, mutta älä päästä ylikypsäksi. Yllättävän helposti saat näihin hyvän kypsyyden niin, ettei kala kuivu. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa.

Sitten vain annoksia kokoamaan ja nauttimaan kokonaisuudesta! Yritä saada lohen nahka jäämään pannulle ja asettele lohi lastan avulla suoraan sinihomejuustosiivun päälle. Se ei aina onnistu ilman lohen hajoamista. Silti kannattaa yrittää:)

Tein itse tälle vielä vatsan täytteeksi risoni -pastasta, edamamepavuista ja pikkuporkkanoista lisukkeen, jota kuvassa ei näy. Lisäsin sekaan homejuustokastiketta, joten se ei kameran katsetta juuri kestä, mutta hyvältä maistuin hän.

Paistettua kuhaa fenkoli-parsapedillä, jättikatkaravunpyrstöjä ja fenkolisalaattia

 

Tuli taas hieman herkuteltua... Kokonainen tuore kuhafile sai seurakseen arvoisensa lisukkeet. Ei tarvita perunaa, eikä muitakaan tärkkelyskomponentteja!

Tarveaineet yhdelle:

1 kuhafile

korppujauhoja tai pankojauhoja 

1 nätti ja tuore fenkoli

tusina raakoja jättikatkaravun pyrstöjä

6 vihreää, tuoretta parsaa

1 sitruuna

reilusti voita

balsamicosiirappia

suolaa ja pippuria myllystä

Toimenpiteet:

Leikkaa kuhafile housuleikkauksella ruodottomaksi. Suolaa ja pippuroi ja leivitä yllä mainituissa jauhoissa. Jätä odottamaan. Kuori jättikatkan pyrstöt suolaa ja pippuroi lävikköön odottamaan paistoa.

Napsaise parsoista tyviosa pois siitä kohtaa, kun se taivuttaessa murtuu.

Höylää fenkoli mandoliinilla 0,5 mm terällä ohuiksi siivuiksi. Ota puolet salaattia varten. Kippaa omaan astiaan. Myllystä suolaa sekaan ja puolikkaan sitruunan mehua messin sekä myllystä vähän suolaa. Viimeistele balsamicosiirapilla. (tästä ei tullut kuvaa otettua)

Reilu nokare voita pannuun ja sekaan loput fenkolisiivut ja parsat. Paista hetki, mausta suolalla ja nosta uunivuokaan ja laita uuniin (150 c) hautumaan.

Paista kuhafile pannussa reilussa voissa ja nosta file lastalla parsojen ja fenkolin kera vielä uunin lämpöön.

Kun kaverit ovat jo lämmössä, lisää vielä nokare voita pannuun ja paista nopeasti jättikatkan pyrstöt.

Kokoa annos levittämällä ensin paistetut fenkolisiivut, kokoa näiden päälle riviin parsat ja nosta pedille paistettu kuhafile. Asettele lautaselle mukaan jättikatkan pyrstöt. Korkkaa hyvä valkkari ja nauti!

Haudutettua naudan poskea (sous vide), peruna-juuripersiljasose, punaviinikastike

 

Tätä herkkua ei ihan joka putiikista löydä, mutta tällä kertaa kävi suorastaan peikkomainen flaksi. Kaksi kappaletta poskia, yhteispainoltaan aika tarkkaan 1 kg löytyi lähicittarista. Hintakaan ei päätä huimannut, sillä paketti lähti mukaan alle kympillä, koska säilyvyysajan takaraja oli hyvin lähellä. Käytännössä siis raakakypsytys oli tehty oikein kunnolla! Ohje on tehty sous videlle, mutta pitkä haudutus padassa tuottaa varmasti kelpo lopputuloksen. Aikaa kannattaa varata kunnolla, sillä sen verran paljon on kollageenia poskissa, etteivät ihan äkkiä mureudu.

Tarveaineet (4 annosta):

1 kg naudan poskilihaa
suolaa ja pippuria myllystä

Päivä 1

Poista posket alkuperäispakkauksesta, kuivaa ne, suolaa ja pippuroi kauttaaltaan. Pakkaa kumpikin poski omaan vakuumipussiinsa. Säädä sirkulaattori 80 asteeseen ja ajaksi 24 h. Laita astiaan ja anna pyöriä. Muista, että astiasta riippuen tuossa lämpötilassa vettä haihtuu vuorokaudessa paljon, joten muista täydentää vettä kylvetysastiaan. Lämpötilan ja ajan suhteen on lukuisia vaihtoehtoja ja käytännössä varmasti puolet kylvetysajasta olisi riittänyt tässä lämpötilassa, mutta päätin pelata varman päälle. 

Päivä 2

Punaviinikastike

1 sipuli

1 porkkana

1 valkosipulinkynsi

6 - 7 kokonaista mustapippuria

muutama oksa tuoretta timjamia

1,5 dl punaviiniä

2 rkl tomaattipyreetä

muutama chilihiutale

loraus härän- tai vasikanfondia

lopuksi lisätään lihasta irronnut neste vakuumipussista

Pilko kiinteät ainekset, freesaa ne, pippurit ja tomaattipyree oliiviöljyssä, lorauta viini päälle ja anna kiehahtaa. Sekaan fondi ja tilkka vettä sekä timjami. Anna hautua miedolla lämmöllä vähintään 2 tuntia, että punaviinin happo tulee kesytettyä. Siivilöi kokonaisuus ja lisää lihasta irronnut neste. Tarkista maku ja keitä vielä kasaan, jos on tarvis. Voi toki myös suurustaa.

Peruna-juuripersiljasose

noin 500 g jauhoista perunaa

noin 350 g juuripersiljaa

1 valkosipulinkynsi

2 dl kermaa

voita

Kuori heidät, lohkoa ja kippaa kattilaan. Sekaan vielä omantunnon mukaan karkeaa merisuolaa, vettä sen verran, etteivät lohkot täysin peity. Lämpöä kehiin ja ihan kypsäksi asti. Lopuksi valuta vesi pois ja korvaa se voilla ja kermalla. Vatkaimella sileäksi muusiksi. 

Sitten vain annokset kasaan ja ääntä kohti! Jotain kasvista voi hyvin sovittaa vielä kaveriksi. Itsellä pari tuoretta parsatankoa per annos.

Metsästäjän lihapyörykät

En oikein koskaan ole ymmärtänyt, miksi sienikastikkeellisia ruokia nimitetään "metsästäjän" -etuliitteellä. Kenties on niin, että meillä on niin surkeita metsästäjiä, että kotiin tuotavaksi on jäänyt aina vain sieniä. Vähän niin kuin leikkisästi sanotaan, että englanninkielen "vegeterian" on intiaanien kieltä ja tarkoittaa "huonoa metsästäjää". Se vitseistä ja asiaan.

Olemme eläneet kenties kaikkien aikojen sienisyksyä vuonna 2021. Siksi omassa hamsterijemmassa on jo pelkkkiä suppilovahveroita lähes 100 litraa (tuoreena mitattuna). 6 litraa kuivattuja ja loput pakastettuina. Tatteja paikat pullollaan ja suolasieniäkin on vuosiksi jo jemmassa.

Tykkään käyttää sekä keitoissa että kastikkeissa sientä kolmessa muodossa: pakastettuna, kuivattuna ja jauheena. Jauhe toimii erinomaisena suurusteena ja maun korostajana missä tahansa ruoassa. Tässä tapauksessa sieniä on reilusti myös lihapullataikinassa.

Tarveaineet lihapulliin:

700 g rotukarjan jauhelihaa, rasvaa 10% (voisi olla enemmän, mutta voilla ja öljyllä saa hyvää!)

1 sipuli hienoksi silputtuna ja pannulla freesattuna

2 dl kuivattuja suppilovahveroita niukassa vedessä liotettuna

4 valkosipulin kynttä

1 kananmuna

1 loraus kuohukermaa

kohtuullisesti korppujauhoa

mausteita: suolaa, mustapippuria, riistamaustetta (ilman suolaa), tuoretta timjamia, jauhettua korianteria, cayennepippuria

Kippaa yleiskoneen kulhoon korppujauho, kananmuna, kerma ja mausteet. Pyöräytä hetki ja anna turvota. Puristele sienistä neste pois (säästä se kastikkeeseen!) ja silppua sienet hyvin pieneksi silpuksi ja lisää ne, sekä kuullotetut sipulit sekaan. Pyöräytä taas kaikki sekaisin ja lisää jauheliha. Sekoile vielä niin, että taikina on valmis. 

Pyöräyttele omin pikku kätösin sopivan kokoiset pallerot ja paista uunissa 225 asteessa kauniin ruskeiksi. Nosta huilaamaan.

Kastike:

n. 170 g pakastettuja suppilovahveroita (neste haihdutettuna ennen pakastusta)

3 hyppysellistä kuivattuja suppilovahveroita

2 inaa suppilovahverojauhetta

1 sipuli

kermaa, suolaa ja pippuria 

Ota lihapullataikinaa varten liotettujen sienten neste ja kippaa sinne lisää kuivattuja sieniä. Sulata pakastesienet kohmeisiksi ja silppua ne pienemmäksi. Kuori ja silppua sipuli. Kippaa sienet ja sipuli pannulle tai kattilaan voi -oliiviöljyseokseen ja anna paistua sopivasti. Lorauta sekaan kerma ja kuivattujen, liotettujen sienien neste sekä liotetut suppikset. Anna hautua, kunnes neste ja sienet ovat sopivassa suhteessa. Soosi saa hautua hyvin miedolla lämmöllä vaikka kuinka kauan, kunhan nestettä on riittävästi. Lopuksi suurusta kastike suppisjauheella ja mausta suolalla ja pippurilla.

Viimeistele tarjottavat pyörykät pannulla voissa paistaen. Tarjoile lempparilisukkeiden kera! Itse vedin tässä kohtaa mutkat suoriksi ja käytin valmiita perunakroketteja sekä tuoreita, kotimaisia ruusukaaleja. Herkullinen pottuvoi tai muusi sopivat kuin nenä päähän myös. Miksei hyvää punaviiniä tykö...

Korealainen bulgogi naudasta, riisiä ja kimchiä

Tällä kertaa mentiin ihan valmiilla bulgogi -marinadilla ja ehkä hieman laajennetulla kasvisosuudella. Tampereen Tullintorin East Asian Mart tarjoilee kaikki eväät Kaakkois-Aasian keittiöihin. Käsittämättömän laaja valikoima tuoretta ja säilyvää elintarviketta löytyy hyllyistä maittain aina Kiinasta, Intiasta, Japanista, Koreasta ja muista tuon ilmansuunnan maista. Jos puutteita pitää hakemalla hakea, saattaa Malesia jäädä melko pienelle osuudelle kokonaisuutta ajatellen.

Korean Bulgogi on aina kiinnostanut minua, jo ihan nimensäkin perusteella. Ainahan sitä leikkisästi nyt yhdet bulldogit vedetään! Hahaa!

Tällä kertaa mentiin kuitenkin ihan alkuperäisillä valmisteilla alusta lopuun. Riisinä käytin "kerettiläisesti" jasminriisiä, mutta muut ainesosat tulivat tuoreina alkuperisestä lokaatioistaan. Nauta on toki täkäläistä.

Tykötarpeet:

300 g naudan ulkofilettä ohueksi siivutettuna

400 g shiitakesieniä siivutettuina

1 pieni purjo renkaiksi siivutettuna

1 keskikokoinen porkkana viistoiksi kiekoiksi siivutettuna

Jasminriisiä sopivasti kaikille ( 2 - 3 dl kahdelle, esim.)

Korean Bulgogi -marinointikastiketta

Korean Bulgogi -dippikastiketta

1 rkl sesaminsiemeniä.

Tarjoiluun:  Kimchiä!

Valmistus:

Siivuta liha hyvin ohuiksi siivuiksi (2-3 mm), kippaa kulhoon ja kaada marinadia päälle niin että riittää. Peitä kelmulla ja heitä jääkaappiin. Mitä pitempi aika, sen parempi. Jopa vuorokausi käy mainiosti.

Riisi:

Taasen sama proseduuri: Huuhtelu niin kauan, että vesi on kirkasta ja sitten tuo 1 + 12 min hitaasti kiehuen ja 12 min levyllä, mutta ilman lämpöä.  Löytyy aiemmasta ohjeesta "riisin keitto".

Loppusilaus:

Kun riisi on kypsää, laita tulille wokki tai paistinpannu. Loraus öljyä pannulle ja odotusta, kunnes lämpöä on kunnolla. Kippaa ekana pannuun porkkanat, sitten sienet, sipulit ja viimeiseksi lihat. Anna paistua ja karamelisoitua hetki ja ota pannu sivummalle ja ripottele päälle sesamsiemenet. Annostele riisi ja lusikoi bulgogi päälle. Nauti kimchin kera! Itse tykkään maustaa tätä hieman makeaa ruokaa ihan kunnon schriratchalla, jolloin saadaan lisää potkua, suolaa ja umamiakin. Nyt, kun se alkuperäinen "kukkoschriratcha" on ollut niukilla, pidän Poppamiehen  kastiketta ylivoimaisesti parhaana.

Naudan picanha, chimichurri, hölskytysperunat ja kasviksia

 

Tässä erinomaisen herkullinen annos naudan picanhasta ja kasviksista. Kypsensin itse lihan vakuumissa sisälämpötilaan 56 - astetta ja sen jälkeen grillissä mukava grillipinta perään. (sous vide 56 astetta, 2,5 tunatia). Homma onnistuu toki ihan perusgrillihommana myös, mutta paras lopputulos syntyy, jos pystyy kypsentämään lihan ennakkoon, jo sopivaan lämpötilaan.

Hölskytysperunat

Tuoretta siikliä, vettä ja reilusti karkeaa suolaa. Pese potut ja kippaa ne reilusti suolattuun, kiehuvaan veteen. Anna kiehua miedolla lämmöllä, kunnes potut nousevat kohti pintaa. Kaada vesi pois ja laita perunoiden päälle pari talouspaperiarkkia ja kansi. Anna hautua hetki. Kipppaa perunat uunivuokaan, murskaa niitä hieman, lisää suolaa, hienonnetua sipulin naattia ja juustorastetta. Laita odottamaan, kunnes muut hommat ovat mallillaan.

Chimichurri - muunnos

Nippu lehtipersiljaa

Nippu sipulinnaatteja

Pari - kolme valkosipulin kynttä

Yrttejä oman maun mukaan (itsellä timjamia, salviaa, oreganoa)

Reilut ripaukset Maldon -suolaa

Mustapippuria myllystä

Chiliä (ihan ruokailijoiden toiveiden mukaan)

1/2 dl oliiviöljyä

1/4 dl punaviinietikkaa (tai esim. riisiviinietikkaa)

1 tl paprikajauhetta

pikkuinen ripaus sokeria

Kaikki yhtenä poikana vaan myllyyn ja sekaisin. Tarkista maku ja laita jääkaappiin odottelemaan.

Kasvikset

Nipistä tuoreista porkkanoista varsien vihreää osaa niin, että siitö jää kivasti jäljelle. Kuori porkkanat ja laita odottamaan.

Ota sipulinipusta yksi per ruokailija, napsaise naatti kohtuullisen lyhyeksi.

Valmistus:

Grilli ja uuni kuumaksi. Kippaa perunat uuniin ja loput ainekset grilliin. Ota chimichurri jo lämpenemään. Kääntele porkkanoita ja sipulieita kunnes ne saavat kauniin värin ja ovat "al dente". kääntele lihaa, kunnes kaikki pinnat ovat nätisti kiinni ja kauniin värisiä.

Kokoa annokset lautasille. Leikkaa picanha reiluiksi siivuiksi ja lusikoi päälle chimichurria. Asettele muut ainekset nätisti ja sitten vain hyvän punaviinin kera ääntä kohti! 

Punajuuricarpaccio, pankopaneroidut kuhafileet, fenkolia, puikulaa, porkkanaa

Punajuuricarpaccio

Tarveaineet:

Pari kookasta punajuurta
Fetajuustoa
Oliiviöljyä

Sitruunan mehua
Suolaa ja pippuria myllystä

Parmesan -juustoa

Pese ja/tai kuori juurekset. Esikypsennä kaikki sopivaan kypsyyteen. Itse kypsensin vakuumiin pakatut punajuuret, perunat ja porkkanat 2 tuntia 85 asteessa, fenkolin 1 tunnin samassa lämmössä. Kaikki sirkulaattorilla. Normaali keittäminen käy vallan mainiosti.

Viilennä kypsät punajuuret nopeasti jääkaappilämpöön. Siivuta ohuiksi siivuiksi mandoliinilla tai muilla härpäkkeillä, joilla saat todella ohuet siivut aikaiseksi.

Asettele siivut kauniisti lautasille ja roiski päälle sitruunan mehua, oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria myllystä. Viimeistele fetajuustomuruilla ja parmesaaniraasteella. Ei muuta kuin ääntä kohti. Jos haluat parantaa suutuntumaa, raasta esimerkiksi saksanpähkinää tai pistaasipähkinää päälle.  Nauti!

Pankopaneroidut kuhafileet ja kasvikset

Tarveaineet:

1 tuore kuhafile per ruokailija
Suolaa ja pippuria myllystä
Pankojauhoja
Voita paistamiseen

Paista samaan aikaan toisella pannulla perunat, porkkanat ja fenkoli. Yhdistele lautasille haluamasi kaltaiset annokset.

Karamellibroileri, japanilaista riisiä ja vähän vihreää

Kanavalla on ollut melkoista hiljaiseloa jo jonkin aikaa. Tämä johtuu osittain suunnattomasta laiskuudestani ja osittain siitä, että olen opetellut uutta kotikeittiöihin rantautunutta kypsennystekniikkaa: Sous videä. Sous vide, tarkoittaa ilman happea, eli ruoka-aines (yleensä proteiini) pakataan vakuumiin ja kypsennetään tasaisessa lämmössä sirkulaattorin avulla kauttaaltaan ihannelämpötilaan. Tämä tehdään vesihauteessa, jonka tuo sirkulaattori pitää koko ajan oikeassa lämpötilassa ja kierrättää samalla vettä niin, että se todellakin on tasalämpöinen koko kypsennyksen ajan.

Menetelmä on lähtöisin 1980-luvun ranskalaisista huippuravintoloista, joissa tasainen lopputulos haluttiin varmistaa esikäsittelemällä raaka-aineet optimaaliseen kypsyyteen ja helpottamaan ja nopeuttamaan annosten nopeaa valmistamista, kun tilauksia alkaa tulla kuin liukuhihnalta. Nyt tekniikka on saatu taviksille sopivaan hintaan ja on kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan vakuumipakkauskone ja sirkulaattori. Näitä löytyy ihan joka kukkarolle.

Menetelmään liittyy mikrobiologisia riskejä, jotka on hallittava, ettei ruokailija sairastu tai peräti kuole syömästään ruoasta saamiinsa patogeeneihin. Oikea kypsennyslämpötila, -aika ja nopea jäähdytys on opeteltava perin pohjin. Kaikki oppimateriaali löytyy osoitteesta www.sousvide.fi 

Tässä reseptissä broilerfileet on lypsennetty sous vide -menetelmällä ja sisälämpötilaksi asetin 68 astetta ja ajaksi 2h30min. On muuten mehukasta ja herkullista. Lopuksi herkullinen paistopinta otetaan kuumalla paistinpannulla ja mausteet vasta tässä vaiheessa lisäten. Suola imeytyy vakuumipussissa, muut maut yleensä eivät. Sama onnistuu myös perinteisin menetelmin, mutta niissä on aina se riski, että liha on kuivaa.

Tein kastikkeeksi hieman tulisemman korealaistyyppisen kastikkeen ja sapuskan lisukkeeksi japanilaista riisiä (etnokaupsata) ja hitusen vihreää kesäkurpitsan muodossa.

Kastike:

2 rkl soijakastiketta

6 rkl riisiviiniä tai Miriniä

4 rkl riisiviinietikkaa

2 rkl Schrirachaa (tai vähemmän, jos haluat miedompaa. Korvaa vähennys ketsupilla)

6 rkl hunajaa

4 rkl muscovadosokeria tai muuta tummaa sokeria

2 tl murskattua valkosipulia

2 tl raastettua inkivääriä

ripaus pippuria myllystä

Jos haluat, 2 - 4 rkl karkeaksi hakattua pähkinää koristeeksi ja suutuntuman vuoksi (itse en käytä)

Yhdistä kastike ja broileri pannulla ja nauti riisin ja lisukkeiden kera. Nauti!

Tryffelipasta

Tuli hetki, jolloin ei ollutkaan mitään sapuskaa mietittynä ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Raavin hetken kaljua päälakeani, kunnes hoksasin, että pakastimessa on pala tryffelivoita ja jääkaapin ovihyllyssä pikkuinen lahjaksi saatu purkki mustaa tryffeliä!

Äkkiä syntyikin todellinen gourmetannos. Kuiva-aineista pasta kattlaan ja voi lämpeämään. Pastan kiehuessa raastoin vielä kourallisen parmesaania valmiiksi.

Valuta pasta, kippaa sekaan tryffelivoi, sekoita ja kruunaa annokset parmesaanilla ja höylätyllä tryffelillä. Osui ja upposi!

Thaimaalaiset haukiquenellit panäng-currykastikkeessa

Nyt oli pakko tehdä toisinto tästä vanhasta reseptistä, koska Näsijärvi antoi taas yhden 1,54 kg:n painoisen hauen. Hauki on maukas ja hyvä kala, jota turhaan moititaan kuivuuden tai ruotoisuuden vuoksi. Molemmat väitteet haluan täten kumota.

Ainakin lievästi thaikkuruoan ystävänä keksin, että thamaalaiset kalapyörykät voisivat olla aika kivat. Siispä sitä kohti.

Tarvikkeet:

Yhden, noin 1,5 kilon painoisen hauen fileet
8 jättikatkaravunpyrstöä
Panäg Red Curry tahnaa 3 rkl
1 purkki kookosmaitoa
10 cm sitruunaruohoa
3 kaffirlimen lehteä
2 porkkanaa
4 rosamunda-perunaa
5 tuoretta shiitakesientä neljänneksiksi paloiteltuna
6 dl kalalientä
1 keltasipuli
2 punainen chili
3 valkosipulin kynttä
1 rl kalakastiketta
1 rkl osterikastiketta
4 limettiä kuorineen, raasta kuoret ennen mehustamista
2 dl Creme Fraichea
1 kunnon kevätsipul tai pala purjoa
3 cm pala inkivääriä x 2
3 dl jasminriisiä

Kalaliemi:

Käytä joko fondista laimennettua lientä tai sitten kalan perkeistä keitettyä, kuten itse tein. Minulla sattui olemaan yhden järvitaimenen ja hauen runko päineen. Keitin niistä maukkaan liemen (max 15 minuuttia, ettei ala koaguloitua ja siihen kunnon maustus sitruunaruohosta, limetitstä, suolasta ja pippurista. Redusoi, maista ja mausta, kunnes se on oikein hyvää!!! Muista siivilöidä, jos teet kuten minä!

Silppua puolet sitruunaruohosta todella ohuiksi renkaiksi, raasta puolet inkivääriä ja silppua chili ilman siemeniä, murenna caffirlimet sekaan. Tee samanlainen sekoitus kastiketta varten.

Kuori ja paloittele porkkanat ja perunat. Kuumenna liemi ja laita juurekset kypsymään liemeen sillä aikaa kun teet färssin.

Paloittele kala ja jättikatkan pyrstöt, yhdistä näihin kevätsipuli, tuore chili, caffirlime ja yllä mainittu sitruunaruoho-inkivääri-sekoitus. Aja koko komeus kahteen kertaan lihamyllyn hienoimman laipan läpi. Kippaa färssi monitoimikoneeseen, mausta suolalla ja pippurilla ja aloita sekoittaminen maltillisella teholla. Lisää mukaan creme fraiche ja anna seoksen rauhoittua.

Nosta liemestä perunat ja porkkanat pois ja anna liemen kiehua. Muotoile kalafärssistä quenellit kahdella ruokalusikalla ja heittele poreilevaan liemeen. Kun quenellit kelluvat mukavasti, nosta ne valuuntumaan lävikköön tai lautaselle. Siivilöi liemi vielä uudestaan.

Keitä jasminriisi perinteisen ohjeen mukaan: huuhteluita riittävästi, keittoa 1 + 12 + 12 min. Nosta korkkialustalle.

Kippaa syvään paistinpannuun kookosmaidon kiinteä osa = kookoskerma. Lämpöä alle ja sekoittele mukaan panäng currytahna. Lisää sipuli, valkosipuli, porkkanat ja perunat, sekoita vielä ja lisää hieman kalalientä, osteri- ja kalakastiketta ja lopuksi valmiit haukiquenellit. Anna hautua hetki ja käännä quenellit niin, että ne saavat makua kummaltakin puolelta.

Laita tarjolle riisin kanssa ja koristele kevätsipulirenkailla esimerkiksi näin:

Nauti! Ainakin oma suoritus meni lähes täydelisesti ja ruokailijoiden arviointi oli 11/10. Ei ihan huono laisinkaan.

 

Shichimi togarashi yakitori, japanilainen misomarinoitu kanavarras togarashimajoneesin ja riisin ja misokeiton kera

Pahoitelen, mutta tästä tulee melko pitkä tarina! Työvaiheita on paljon ja komponentteja myös. Lopputulos palkitsee kyllä!

Aloitetaan broilerista, joka saa maata marinadissa vaikka yön yli:

300 - 500 g Broilerin fileitä, MAUSTAMATTOMINA! Jos ei löydy, tee jotain muuta.

1 dl Miriniä

1 dl riisiviinietikkaa

loraus Dashi-lientä

loraus soijaa

2-3 rkl Shiro Misotahnaa

Paloittele broiskut varraspaloiksi tai ohuiksi soiroiksi. Sekoita liemi ja lykkää broiskut sekaan. Anna marinoitua pari tuntia tai vaikka yön yli.

Teriyakikastike

Tähän löytyy valmiita variantteja kaupoista, mutta omaan makuuni ne ovat poikkeuksetta liian makeita. Siksi teen aina oman versioni ja sen on äärimmäisen yksinkertanen: loraus öljyä, loraus etikkaa ja loraus juoksevaa hunajaa. Sekoita ja tee itsellesi mieluinen versio. Maista ja sekoita, kunnes se maistuu mieluisalta. Tässä tapauksessa siitä tulee grillauskastike, joka saa hieman sakeutua lämmössä, mutta liika makeus pilaa silti lopputuloksen!  Etikan ei tarvitse olla mitään erityistä. Aivan tavallinen väkiviinaetikka riittää, kuten myös aivan tavallinen soijakastike (käytän itse Itä-Aasian marketista ostettua Lee Kum Kee, Dark Soy Saucea). Se maksaa vain 2,5 € ja peittoaa minkä tahansa kilpailijansa mennen tullen. Laita sivuun odottelemaan.

Togaraschimajoneesi

Tee perusmajoneesi: 

1 keltuainen

1 kokonainen muna

1 rkl dijonia

1/2 limen mehu

2 dl rypsiöljyä

Kippaa kaikki sauvasekoittimen mentävään kapeaan kulhoon. Miksaa pohjasta aloittaen ja hiljalleen nostaen mukavaksi majoneesiksi. Maista ja mausta Schimi Togaraschi mausteella ja lisää tarvittaessa happoa lisäämällä limeä. Kun olet tyytyväinen makuun, heitä jääkaappiin odottelemaan.

Riisi

Keitä riisi perinteisen ohjeen mukaan. (Itse käytän aasian sapuskoissa jasminriisiä, Intian ja Lähi-Idän sapuskoissa basmatia).

Huuhtele riisiä kattilassa kylmässä vedessä kädellä sekoittaen, kunnes vesi on täysin kirkasta. Valuta ja lisää 1 1/2-kertainen määrä vettä. Kiehauta ja käännä keittolevyn lämpö minimiin 12 minuutin ajaksi (älä turhaan kurkkaile kannen alle!). Tämän jälkeen lämpö kokonaan pois, mutta kattila edelleen levyllä vielä toiset 12 minuuttia. Älä turhaan hötkyile, vaan anna riisin levätä ja sekoita vasta ennen tarjoilua se irtonaiseksi. Toimii aina!

Laita grilli päälle samalla, kun laitat riisin kiehumaan. Törki broiskut vartaisiin ja odota sopivaa lämpöä. Ota teriyakikastike valmiiksi grillille vietäväksi ja pensseli valelua varten. Viimeistele vielä seesaminsiemenillä.

Misokeitto

Vettä

Dashilientä pullosta

Shiro Miso -tahnaa

Levää (Noria tai wakamea)

Kiinteää tofua

Kevätsipulia

Sekoita vesi ja Dashi sopivan makuiseksi. Lisää Miso ja muut komponentit, mutta älä keitä. Tarjoile kuumana ruoan osana. Nauti juomaksi vaikka japanilaista olutta, viiniä tai vihreää teetä. 

Kuhaa, fenkolia, sitruunaa, valkosipulia, timjamia ja parsaa

Nyt syntyi kerrassaan maukas kokonaisuus selkeistä ja yksinkertaisista raaka-aineista. Nämä kaikki ovat jo voita, suolaa ja pippuria mukaan ottamatta jo tuossa otsikossa.

Ainekset kahdelle:

2 keskikokoista kuhafilettä

1 nippu parsaa

4 valkosipulinkynttä

1/2 fenkoli

2 sitruunaa

voita niin, että riittää :) 

Nippu tuoretta timjamia

Ripaus pankojauhoja

Suolaa ja pippuria myllystä 

Housuleikkaa kuhafileet ruodottomiksi, suolaa ja pippuroi, ripottele paraatipuolelle ripaus pankojauhoja, niin saat rapean ja kauniin paistopinnan kaloihin. Puolita fenkoli lohkoiksi, leikkaa sitruunat neljään lohkoon, poista siemenet. Sieppaa 4 valkosipulinkynttä ja paina ne kevyesti rikki vetisellä, kuorta ei tarvitse poistaa. Väännä parsat irti puumaisista tyviosistaan.

Esikeitä parsat suolatussa vedessä pari minuuttia ja laita jääkylmään veteen odottelemaan, jotta väri säilyy raikkaan vihreänä.

Kourallinen voita pannuun ja kun se on sulanut, kippaa mukaan valkosipulit, fenkolit, sitruunat ja timjami ja paista kaikki kauniin värisiksi. Nosta timjamia lukuun ottamatta kaikki pannusta ja pidä lämpiminä.

Paista samassa voissa kuhafileet (pankopuoli ensin), käännä varovasti. Asettele lautasille. Freesaa lopuksi vielä parsat ja nosta suoraan lautasille. Komppaa mukaan kaikki lohkot ja kynnet ja lusikoi lopuksi päälle pannulta kullankeltainen voi.

Satumaisen hyvää! Alsace riesling on oma suosikkini tähän komboon, mutta kukin ottaa, mitä haluaa.

P

Kalamurekepihvit kirjolohesta, kuhasta ja ahvenista, tabouleh ja sumakki-granaattiomenakastike jogurtista

Olen sen verran onnekas, että saan asua Tampereen Näsijärven rannalla ja kalastelen avovesikaudella melko paljon. Ostin tänään kokonaisen korjolohen ja tyhjensin pakastimeni viimeisistä syksyn valkoisista kaloista. Sieltä löytyi pari kuhafilettä ja muutama ahvenfile. Näistä ja kirjolohesta syntyi mukavantuntuinen massa, josta paistoin reilun kokoisia pihvejä. Vaikka pihvit olivat suuria, tuli niistä kuitenkin 8 kpl. Taidamme syödä näitä vielä toisenkin kerran!

Kalamurekemassa:

500 g kirjolohifilettä
400 g valkoista kalaa (mitä sattuu löytymään, hauki, kuha, ahven jne ovat aivan loistavia)
1 keskikokoinen purjo
2 kananmunaa
hieman korppujauhoja
nippu silputtua persiljaa
nippu silputtua timjamia
suolaa
pippuria
chiliä
Kaffir-limen lehtiä
2 dl kuohukermaa

Pilko kalat, yrtit ja purjo kaikki sopivan kokoisiksi paloiksi ja jauha lihamyllyssä mukavaksi massaksi. Sekoita muut ainekset massaan yleiskoneessa, viimeistele kermalla ja laita jääkaappiin noin kahdeksi tunniksi.

Tabouleh

2 dl bulgur-vehnää
1 tl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
2 dl vettä
Persiljaa silputtuna
Timjamia silputtuna
1 punasipul silputtuna
3 tomaattia, siemenet poistettuina ja kuutioituina
1/2 kurkkua, siemenet poistettuna ja kuutioituna
suolaa ja pippuria myllystä
yhden granaattiomenan siemenet
1 avokado siivutettuna ja yhden limetin mehulla maustettuna
yhden limetin mehu

Keitä vesi, öljy ja suola. Ota kattila pois liedeltä ja sekoile mukaan bulgur. Anna vetäytyä 5 minuuttia, ota kansi pois ja sekoita bulgur ilmavaksi ja anna jäähtyä. Kippaa sekaan muut ainekset, tee kaunis keko salaattiastiaan ja asettele limemehussa marinoidut avokadonsiivut sekä toppaa vielä granaattiomenan siemenillä.

Jogurttikastike

2dl kreikkalaista jogurttia (ei mitän kevytversiota)
loraus limetin mehua
suolaa ja pippuria myllystä
1 rkl sumakkijauhetta
3 rkl granaattiomenan mehua
ripaus hunajaa

Sekoita ja säilytä kylmässä tarjoiluun asti. On muuten herkullinen kastike tälle reseptille ja moneen muuhunkin!

Melanzane alla parmigiana

Viikonlopun toivelistalle ilmaantui "jotain kasvisruokaa". Melko äkkiä tuli mieleen tämä italialainen klassikko, jota en oikeasti ole koskaan ennen valmistanutkaan. Mikäs sen parempaa inspiraatiota lauantaiseen kotikeittiöön. Päätin tehdä siitä "niin hyvää kuin se vain on mahdollista". Eri reseptien googlauksen ja oman makuaistini tuoksena syntyi tällainen versio. Monessa ohjeessa oiotaan kastikkeen keitossa rajusti. Oman kokemukseni mukaan kunnon tomaattikastiketta ei tee kunnolla alle tunnissa kukaan. Mieluusti siihen voisi käyttää vähintään kaksi tuntia. Toki tässä versiossa soosiin ei tule punaviiniä, joten se ehkä hieman antaa lisää pelivaraa.

Tykötarpeet omassa versiossani:

2 suurta sipulia kuutioituna
10 valkosipulinkynttä
4 keskikokoista munakoisoa (itselläni näistä tuli 1,3 kg brutto)
2 purkkia Mutti-tomaattimurskaa
1 ruukku tuoretta basilikaa silputtuna
1 ruukku tuoretta timjamia silputtuna
1 ruukku tuoretta persiljaa silputtuna
2 mozzarellapalloa
1 pussi mozzarellaraastetta
100 g parmesaaniraastetta
2 dl creme fraichea
reilusti oliiviöljyä
1 tl suolaa kastikkeeseen
1 rkl sokeria kastikkeeseen
loraus balsamicoa kastikkeeseen
suolaa ja pippuria myllystä

Kastike:

Lorauta kattilaan reilusti oliiviöljyä. Kippaa sekaan sipulit, valkosipuli ja noin puolet yrteistä ja freesaa tovi. Kaada sekaan tomaatit, balsamico, suola ja sokeri ja anna hautua vähintään tunti miedolla lämmöllä. Viimeistele creme fraichella ja anna jäähtyä ihan rauhassa.

Munakoisot:

Pese munakoisot, kuivaa ja siivuta noin 1/2 - 1 cm siivuiksi. Aivan reunimmaiset siivut otin erilleen ja silppusin kastikkeen sekaan, ettei mene roskiin. Levitä siivut leivinpaperiarkeille, päälle suolaa ja itketä nesteet ulos. Kuivaa talouspaperilla. Laita leivinarkki kerrallaan uuniin, kun olet ensin lorautellut viipaleiden päälle oliiviöljyä. 200 astetta ja noin 15 - 20 minuuttia per pelti. Mausta lopuksi pippurilla myllystä. Anna myös näiden levätä hetki.

Valuta ja viipaloi mozzarellat ja raasta parmesaani. Ota esiin myös loput yrtit ja ryhdy kasaamaan annosta sopivan kokoiseen uunivuokaan.

Alin kerros munakoisoja ja päälle tomaattikastiketta. Sen päälle mozzarellaviipaleet, mozzarellaraastetta, reilusti tuoreita yrttejä. Sama toistuu, kunnes kaikki on käytetty. Itselläni päällimmäiseksi jäi kastike, jonka kruunasin runsaalla mozzarella- ja parmesaaniraasteella.

200 -asteiseen uuniin puoleksi tunniksi ja koko komeus on valmis. Anna mieluusti vetäytyä vielä puoli tuntia, jos maltat, koska ylimääräinen neste imeytyy kyllä munakoisoviipaleisiin ja odotus palkitaan.

Jättikatkarapu -Gruyère -juustokohokas

Kaupallinen yhteistyö Switzerland Cheese Marketing Nordics

Tällainen haaste tuli vastaan ja pakkohan siihen oli tarttua. Tarjolla oli neljä erilaista Le Gruyére AOP -juustovarianttia. Voimakkaiden makujen ystävänä päätin tarttua tietystikin siihen kaikkein voimakkaampaan ja pisimpään varastoituun Le Gruyère AOP Reserveen. Sitä on varastoitu vähintään 10 kuukautta. Pastöroimattomasta lehmänmaidosta valmistettu, täysrasvainen, hyvin aromaattinen ja voimakas juusto on kerrassaan hurmaava. Sen suolaisuus, kermaisuus ja hieman pähkinäinen aromi tekevät siitä erinomaisen ruoanlaittojuuston sekä todellisen herkuttelujuuston. 

Pala juustoa, tilkka viiniä, pala leipää. Siihenkin tarkoitukseen täyteläisen täydellinen.

Itselläni oli hurja määrä resepti-ideoita mielessäni, kun ilmoittauduin kisaan. Kun sitten viimein sain juustopalan käteeni ja tuoksuttelin ja maistelin sitä, syntyi idea, jota en ole edes koskaan kokannut: juustokohokas! Tuoksu ja maku kertoivat minulle, että tästä on tehtävä retroklassikko! Niinpä se sitten tehtiinkin.

Olen joskus Pariisissa syönyt hummerikohokkaan ja siitä sain idean lisätä tähänkin ruokaan jättikatkarapua. Pieni yllätys pohjalla olisi kuin piste i:n päällä.

Kohokas osoittautui hyvin haasteelliseksi kuvattavaksi, sillä se laskee hienosta tornista melko matalaksi tönöksi aika nopeasti. Teidän on nyt vain pakko uskoa, että se onnistui yli odotusten ja kohosi komeaksi torniksi. Aivan täydellinen kokkaus.

Valmistin kohokkaan isänpäivän alkuruoaksi ja tein yhteensä kuusi annosta. Vaikka ruokailijoita oli vain kolme, kaikki meni! Söin itse kolme herkkukohokasta. Pääruoaksi valmistin ankanrintaa ja pitkään haudutettua punaviinikastiketta. Lopuksi nautimme vielä viinin kera palan mahtavaa juustoa.

Tarveaineet

150 g Le Gruyère AOP Reserve herkuttelujuustoa hienoksi raastettuna

3 dl kermamaitoa (1 dl kermaa & 2 dl maitoa)

Noin 2 rkl vehnäjauhoa

Reilu nokare voita

Suolaa ja pippuria myllystä

Tabascoa

Voita sufflèvuokien voiteluun

1 MSC-sertifioitu jättikatkaravun pyrstö (raaka) per kohokas

4 munan keltuaista

4 munan valkuaista

Valmistus

Sulata jättikatkan pyrstöt

Voitele sufflévuoat perusteellisesti aivan yläreunoja myöten voilla

leikkaa jättikatkan pyrstöt (1 per vuoka) paloiksi vuokien pohjille

Mausta suolalla ja pippurilla ja lorauta päälle 2 tippaa Tabascoa per vuoka (tämä on aika kriittinen maustus, koska liika on aina liikaa ja mausteet voivat peittää kananmunien ja juuston hienot aromit).

Ota kaikki kohokkaan ainekset esille, erottele munien valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Aloita kohokkaan teko kippaamalla kattilaan voi ja vehnäjauho. Lämpöä alle ja kiepsauttele jauhoja voissa, kunnes ne hieman kypsyvät, mutta eivät ala vielä tummua. Lorauttele sekaan kermamaitoa koko ajan sekoittaen. Odottele ja sekoittele keskilämmöllä, kunnes kastike alkaa hieman saostua, kun jauhot ovat riittävästi turvonneet ja kypsyneet. Ota kattila sivuun ja lisää keltuaiset koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää juustoraaste ja taas sekoitusta, kunnes juusto on sulanut. Anna jäähtyä rauhassa tai nopesti vesihauteessa.

Kiepsauta uuni 175 asteen lämpöön ja heitä valkuaiset yleiskoneen kulhoon. Lisää hieman suolaa, niin saat kovemman vaahdon. Reippahasti vain pyöritystä päälle ja anna kauniin, kiinteän vaahdon muodostua. Kääntele se sitten tuohon juustomassaan kohtuullisen varovasti, ettei valkuaisvaahto kokonaan katoa. Se kuitenkin tässä tapauksessa tuon kohokkaan torniksi nostaa!

Annostele massa vuokiin ja jätä ne noin neljännes vajaiksi, sillä kohoamista tapahtuu aivan varmasti. Annostelin yhteen vuokaan liikaa ja se pääsi nousemaan parin vuoan korkuiseksi eikä ollut enää kovinkaan kaunis katseltava.

Vartti uunissa ilman luukun avauksia tahi muita tärinöitä, niin valmista on. Tässä vaiheessa on hyvä, jos ruokailijat istuvat jo pöydässä, sillä korkea ja kaunis torni on komea vain hetken. Sitten vain koukkimaan pohjalta herkullista jättikatkaa ja kuohkeaa, ihanaa juustokohokasta vaikka kaksin käsin. Itseltäni meni kaunein vaihe kuvauksen järjestämiseen, joten mielikuvitukselle jätetään hieman tilaa.

Lasi viiniä ja voilá! 

https://anna.fi/kilpailut/gruyere

Rapeaksi paistettua kotimaista taimenta, pottuvoi, fenkoli ja beurre blanc

Avovesikauden ainoa saaliiksi päätynyt taimen sai arvoisensa kohtalon muunmuassa tässä muodossa. Siitä riitti kyllä moneen muuhunkin tarkoitukseen, mutta tämä annos jäi jotenkin erityisenä mieleen.

Tykötarpeet

Pari palaa nahallista taimenfilettä per ruokailija (nyt tuli paloja pyrstöpäästä, joten yhdelläkin pärjää, jos on suurempaa osaa kalasta)

2 - 3 dl kuivaa valkoviiniä

loraus valkoviinietikkaa

1 salottisipuli

ruohittua valkopippuria

1 fenkoli

suolaa ja pippuria myllystä

voita

Pottuvoihin

Muutama Rosamunda kuorittuna ja puolitettuna

suolaa

voita

Valion Double Cream-kermaa

Nypi taimenesta kaikki mahdolliset ruodot, suolaa ja pippuroi. Pilko fenkoli lohkoiksi.

Kippaa rosamundat kattilaan ja keitä niukassa, suolatussa vedessä kypsiksi, kaada vesi pois, murskaa, lisää voi ja kerma ja vispaa muusiksi. Pidä lämpimänä.

Kastiketta varten lorauta kattilaan hieman valkoviinietikkaa ja silputtu salotti ja hauduta hetki. Lisää valkoviini ja anna kiehahtaa. Lisää kattilaan lohkottu fenkoli ja anna kypsyä.

Kuumenna paistinpannulla voi ja anna sen hiljetä. Lado kalat nahkapuoli alaspäin ja anna paistua rapeaksi. Käännä, jos yläpuoli ei muuten kypsy. Tee paistamisen aikana kastike:

Nosta fenkolit pois kattilasta, ja kun liemi on riittävästi redusoitunut, ota kattila pois liedeltä ja lisää voi nokareittain samalla vispaten. Tarkista maku ja tarjoile heti, kun kaikki muukin on valmista.

Tahmaista aasialaista possua, broccolia ja riisiä

Sattui olemaan pätkä possun ulkofilettä jääkaapissa. Se olis ostettu täysin ilman pienintäkään ajatusta mitä siitä valmistaisin. No, lyhyen googlailun ja pienen tuumimistauon jälkeen homma kirkastui kuin ilma sateen jälkeen. Jotain aasialaista jä vähän stydiä. Ei ollut vaikeaa, mutta äärimmäisen hyvää ja helppoa. Tuloksena on siis vähän omaa, vähän lainattua ja vähän improvisointia.

Tarvikkeet:

500 g possun ulkofilettä äärimmäisen ohueksi viipaloituna

2 dl jasminriisiä

1 parsakaalin pää

4 rkl (tai ehkä vähän enemmän) maapähkinäöljyä

1,5 dl hunajaa

4 rkl tuoretta raastettua inkivääriä

5 valkosipulin kynttä

2 rkl schrirachaa

3 rkl tummaa siirappia

1 rkl riisiviinietikkaa

1 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

rypsiöljyä

Koristeluun: kevätsipulia renkaina ja sesaminsiemeniä 

Laita kuntoon riisi perinteiseen tapaan. Huuhtele moneen kertaan riisi, kunnes vesi on kirkasta. 1,5 kertaa riisin määrä vettä ja kansi päälle ja tulta alle. Hetken reipas kiehautus ja sitten lämpö minimiin, kello 12 minuutin hälytykseen, sitten lämpö nollille ja taas toiset 12 min. Riisi on valmis, mutta säilyy erinomaisesti lämpimänä vaikka puoli tuntia.

Parsakaali: Irroittele parsakaali pienemmiksi nupuiksi. Mausta schrirachalla, suolalla ja pippurilla ja valkosipulilla. Öljyä vuokaan ja paista 150 aseteisessa uunissa noin 20 min.

Tällä aikaa viipaloi possu todella ohuiksi suikaleiksi. Mausta suolalla ja pippurilla, pikkuisen öljyä mukaan. (tähän teet ihan oman annostuksen mukaan maustuksen. Yllä olevat määrät eivät sisällä tätä.

Sekoita omassa kulhossaan hunaja, schriracha ja riisiviinietikka. Raasta inkivääri ja pilko tai purista valkosipulinkynnet. Laita kummatkin odottelemaan. 

Lorauta pannuun öljy ja paista possut mukavan rapeiksi, nosta sivuun. Kuumenna pannu uudelleen ja lisää valkosipuli ja inkivääri. Sekoile 30 sek. Lisää mukaan litku (hunaja,schriracha ja etikka). Anna koko ihanuuden poreilla niin kauan , että se alkaa olla paksua ja helposti lihaan tarttuvaa Lisää lihat. Lievää liikutusta ja pannu pois lämmöltä.

Kasaa annokset kuten kuvassa. Pohjalle riisiä, päälle parsakaalia ja lopuksi lihat ihanan takkuisina. Koristele kevätsipulin renkaina ja vielä seesaminsiemenillä. Nauti!

Herkullinen Simpukkakeitto sinisimpukoista ja paljon muuta hyvää

Vastaavista keitoista on miljoonia erilaisia reseptejä ympäri interwebin ihmeellistä maailmaa, mutta mitäs näistä. Itse sekoilen ihan reippaasti näiden nilviäisten kanssa ja kippaan keittokattilaan mitä milloinkin sattuu olemaan saatavilla. Nyt on pohjana yksi porkkana pienenä silppuna kuten myös persiljaa, sipuli, valkosipuli ja fenkolin puolikas. Liemeen pari desiä valkkaria (Alsace Riesling) ja kalalientä fondista laimennettuna.

Simpukat taitavat olla merimaailman anteliaimpia otuksia makumaailman suhteen. Jos ei aivan hirveästi laiskota tuon puhdistamisen osalta, niin maukas ja monikäyttöinen liemi on taattu, kun näitä hetken höyryttää kunnon raaka-aineiden kera.

Tällä kertaa aion tehdä liemestä alkukeiton ja sen lisäksi kypsentää siinä muutaman kauniiksi vuollun perunan lisukkeksi kuhalle, jolle on tehty kastike kyseisestä liemestä. Luulisi makujen harmonian olevan taattu. 

Ainekset:

1,5 kg eläviä sinisimpukoita (n. 10% menee roskiin, joko ennen tai jälkeen keiton, sulkeutumattomat ja siis kuolleet ennen keittoa ja avautumattomat keittämisen jälkeen)
1/2 keltasipuli silputtuna, jos on suuria, kuten itselläni
1 porkkana, pieninä kuutioina
1/2 fenkoli, silputtuna
pieni pätkä punaista chiliä, maun mukaan
5 dl kalalientä
2 dl kuivaa valkoviiniä (mieluusti samaa, jonka kanssa nämä nautitaan)
1/2 nippu persiljaa
kuohukermaa tarpeen mukaan, kuten myös suolaa ja pippuria (keittoon ja kastikkeeseen kermaa, mutta muuhun käyttöön ilman kermaa)

Tässä vielä gratinoidut sinisimpukat, koska niitä oli yllättävän paljon sekä oikealla vielä simpukkaliemessä haudutettua kuhaa, samassa liemessä keitettyä siikliä ja fenkolia. Kastike liemestä kokoon keitettynä. Oli muuten todella herkullista!