Kaiken perusta

Tässä blogissa julkaisen pääsääntöisesti itse kehittämiäni reseptejä, koska klassikot löytyvät ihan mistä vain. Se ei aina ole kuitenkaan ihan mahdollista ja hyvin nopeasti tajusin, että tästähän tulee oma, suosikkiruokieni reseptivihkonen. Kiva, että ruokaohjeet ovat hyvässä tallessa, vaikka en niihin yleensä koskaan palaakaan.

Itselläni on pitkälti yli sadan (huolella luetun) keittokirjan kirjasto, joten ne eivät voi millään olla vaikuttamatta tekemisiini. Vanhin on "Ranskalaisen keittiötaidon salaisuudetet" 60-luvulta. On todella vaikea kuvitella, mitä siitä kokoelmasta vielä puuttuisi. Silti yritän olla varastamatta muiden reseptejä. Pyydän jo ennalta anteeksi, jos julkaisemani resepti on jo jonkun muun kehittämä tai julkaisema. Eihän sille käytännössä mitään voi, koska vaikutteita tuntuu tulevan ihan joka puolelta. Jokainen ravintolassa syöty ateria tai TV:ssä nähty kokkaus vaikuttavat, halusitpa tai et.

Blogissani kaikki ruoat on tehty itse syötäväksi ja kuvattu kännykkäkameralla.

Olen hyvin tehdyn kotiruoan (ja kaiken muunkin ruoan) ystävä, kalastusharrastaja, ravustaja ja sienestäjä. Suurimmat herkkuni löytyvät äyriäis-nilviäis-maailmasta. Lähinnä Hummeri - merirapu - kampasimpukka - sinisimpukka - taskurapu - katkarapu - valikoimasta. Ainoa paradoksi näissä on se, etä niille ei juurikaan kannata tehdä mitään suurempia temppuja maun parantamiseksi, vaan suurin osa on parasta sellaisenaan, suolaisessa vedessä keitettynä tai paistettuna. Toki hummeristakin löytyy lukuisia reseptejä, mutta mielestäni tämän äyriäisten kuninkaan maku menee niissä lähes poikkeuksetta piiloon. Thermidor, americaine ym. eivät vain tuo oikeutta tuolle raaka-aineiden kuninkaalle. Muistuttaa vähän gratinoituja ostereita. Kuka nekin lie keksinyt? Nehän on syötävä elävältään...

Kuten asiaan kuuluu korostan, että raaka-aineet ovat lähes aina tuoreita, paistamisessa (ja kaikessa muussakin) käytän vain Extra Virgin-oliiviöljyä (EVOO) ja oikeaa voita. Myös muita öljyjä kannattaa kokeilla ja niitähän alkaa jo Suomestakin löytyä. Eri öljyt sopivat eri tarkoituksiin. Suola on merisuolaa ja pintamaustuksessa mieluimmin Maldon-merisuolaa. Joskus oikaisen mutkissa käyttämällä fondeja kastikkeissa, mutta harvoin ja harkiten. Tietysti jättikatkan pyrstöt, hummerit ja eksoottisemmat merenelävät ovat yleensä pakastimesta, kun niitä ei meiltä oikein muuten saa.

Nykyään on saatavilla melko yleisesti tetraan pakattuja liemiä, jotka ovat hurjan paljon parempia kuin mitkään fondit, liemikuutioista puhumattakaan. Broilerin luista ja kalan ruodoista saa kaikkein laiskinkin kokki kelpo liemen kastikkeensa pohjaksi. Kyse on vain kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa ja mihin motivaatio riittää. Itselläni alkavat arominvahventeet tökkiä sen verran, että luiden keittäminen alkaa tuntua ihan järkevältä touhulta. Mittoja en välttämättä julkaise, koska ne ovat aina perskohtaisia makuasioita. Itse olen runsassuolaisen ruoan ystävä, mutta monet muut eivät ole. Jossain vaiheessa huomasin kuitenkin liukuvani lähes keittokirjamaiseen "ohjeistamiseen". Se ei ollut tarkoitus, mutta pääsi kuitenkin käymään. Ehkäpä blogista on joillekin siten enemmän apua.

En ole kokki, mutta olen elänyt ruokaintohimojeni kanssa yli kolme vuosikymmentä neljän ruokakriitikon kanssa taloudessa, jossa kritiikki on ollut todella rakentavaa ja kannustavaa. Nykyisin meitä on taloudessa enää kaksi, mutta aikuiset lapsemme tulevat hyvin mielellään kotiin syömään ja tilauksia ruokalistalle tulee aina ennakkoon.

Olen myös viiniharrastaja ja järjestäytyneen toiminnan kautta olen oppinut jo valtavan paljon, mutta vielä enemmän on vielä opittavaa jäljellä. 

Chaine des Rotisseurs -rivijäsenenä olen päässyt nauttimaan entistä enemmän myös todella laadukkaista ja pitkistä ravintolaillallisista.

Talvikautena pidän erityisesti pitkään haudutetuista, "sitkeistä" ruhonosista, joista saa todella maittavaa ruokaa. Mitä lähempänä luuta, sen maukkaampi liha. Hankin jo vuosia sitten Sous Vide-laitteet, eli vakuumikoneen ja sirkulaattorin. Tällä tavalla saa erinomaisen laadukasta ruokaa myös halvoista lihalajitelmista ja myös arvo-osista todella tasalaatuisia. 

Kesällä taas tarjolla on kevyempää pureskeltavaa, mutta maukasta senkin on oltava. Avovesikaudella syödään tietysti oman järven antimia sekä kalojen että rapujen muodossa.

Kasvisruoka on alkanut kiinnostaa minua kovasti. Pidämme mielellämme kotona kasvisruokapäivän silloin tällöin, mutta sekasyöjä olen ja sellaisena pysyn. Tekemäni kasvisruoka ei ole vegaaniruokaa.

Karjalanpaisti vol. 2, pottumuusi ja pikkelöidyt kasvikset

 

 

Tervehdys pitkästä aikaa!

Tuli aika päivittää perinteinen karjalanpaisti tähän päivään. Voihan sitä perinteistäkin hyvin nauttia, mutta siitä saa vaikka Pyhäinpäivän juhlaruoan, kuten itse tänään tein.

 

Tarveaineet:

n. 1,5 kg valmista, kuutioitua karjalanpaistilihaa marketista

200 g tuoreita herkkusieniä leikattuna neljänneksiin

1 keltasipuli, silputtuna

6 suurta valkosipulinkynttä, silputtuna

1 prk Mutti tomaattipolpaa

loraus härän- tai vasikanfondia

4 dl puna- ja valkoviiniä puoliksi (voi käyttää kumpaa tahansa myös pelkästään)

2 tl kuivattua timjamia tai nippu tuoretta

2 tl kuivattua oreganoa tai nippu tuoretta

2 laakerinlehteä

10 kokonaista mustapippuria

Voita omantunnon mukaan

Oliiviöljyä riittävästi

Suolaa ja pippuria myllystä aivan lopuksi, kun tarkistat maut!

Ja sitten tekemään:

Saata sipulit ja sienet yllä kuvailtuun muotoon. Avaa lihakuutioiden pakkaukset valmiiksi. Avaa tomaattimurskapurkki, mittaa viini astiaan, ota hollille myös fondi ja yrtit ja lämmitä vedenkeittimessä vesi kiehuvaksi.

Laita valurautapata levylle ja kuumaa alle. Lorauta pohjalle oliiviöljy ja voi. Odota, että padassa alkaa tapahtua ja kippaa sen jälkeen sipulit, sienet ja lopuksi lihat ruskistumaan. Kääntelet rauhassa jonkin aikaa.

Lisää sekaan viini, fondi ja tomaattimurska ja lopuksi vielä yrtit. Huuhtele tomaattitölkki vedellä ja kaada pataan. Sekoittele jonkin aikaa ja laita kansi päälle. Kiepsauta uuni noin 150-170 asteeseen ja anna sen lämmetä. Kun lämpö on kunnossa, siirrä pata levyltä uuniin ja anna hautua 3-4- tuntia. Ei mitään kiirettä, sillä hiljaa hyvää tulee.

Pikkelöidyt kasvikset:

Nippu broccolia ja pari porkkanaa

1,5 dl valmista pikkelöintilientä

1,5 dl vettä

Pilko broccolista nuppuja sopivasti ja leikkaa porkkanat pölkyiksi ja asettele heidät lämmönkestävään astiaan

Kuumenna pikkelöintiliemi vedellä laimennettuna lähes kiehumispisteessen ja kaada kasvisten päälle. Laita kylmään. Tarjoile sapuskan kanssa.

Pottumuusi:

1 kg Rosamundaa tai muuta jauhoista perunaa

muutama valkosipulinkynsi

suolaa

tilkka vettä

voita 

maitoa /hurjimmissa fantasioissa jopa kermaa!

Keitä kuoritut ja lohkotut perunat kypsiksi valkosipulinkynsien kanssa ja kaada niukka vesi pois. Murskaa vatkaimella muusiksi ja ohenna voilla ja maidolla/kermalla. Tarkista maku!

Tarjoile koko kokonaisuus täyteläisen punaviinin kera!

Äyriäislasagne

 

Pitkän mieliteon jälkeen sain kuin sainkin aikaiseksi oikean äyriäislasagnen. Ei tomaattia, ei ihan perinteistä, vaan ihan uutta kehiin. Etsin aikani internetin syövereistä ja päädyin erääseen jenkkireseptiin oikeastaan annoskuvan perusteella, mutta silti piti tehdä pientä säätöä jo alussa ja näin jälkeenpäin tein ohjeesta vielä yksinkertaisemman ja toivottavasti paremman.

Alkuperäisessä ohjeessa oli kolme erilaista kastiketta, mutten kyllä millään keksi miksi ne pitää tehdä ja annostella erikseen ja niinpä tein variantin, jossa kaikki kastikkeet on yhdistetty. Lopputuloksena helpompi annostelu, tasaisempi maku ja toivottavasti herkullisempi lopputulos. Käytin itse eka kerralla pois myös pakastimeen lähes unohtuneet kampasimpukat (6 kpl), mutta niistä ei kerta kaikkiaan tullut mitään lisämakua ruokaan. Kenties voimakkaamman makuinen kala, esimerkiksi jauhettu hauki, voisi parantaa lopputuloksen makua. Jättikatkat ovat tässä kuitenkin pääosassa. Täytteen makuun ja umamiin kannattaa nähdä vaivaa, sillä tästä versiosta puuttu se perinteinen tomaatin tuoma umami. Se löytyy toki parmesaanista tai esimerkiksi sienistä, jos niitä haluaa tähän vielä lisätä.

Tarveaineet:

500 g pakastettuja jättikatkaravun pyrstöjä, kuorittuna ja suolistettuna (pilko ne pienemmiksi paloiksi)

sopivasti voita (50-100 g)

2 dl kanafondia laimennettuna pakkauksen ohjeen mukaan

4 rkl vehnäjauhoa

4 tuoretta valkosipulinkynttä

1 ruukku persiljaa

1 purkki ricottajuustoa

1/2- 1/1 sitruunan mehu

1 purkki kuohukermaa

2 dl kevytmaitoa (ehkä vähän lisää, jos kastikkeesta tulee liian paksua)

1/2 tl jauhettua muskottipähkinää

3 dl mozzarellaraastetta gratinointiin

1 kananmuna

12 kuivaa tai paketti tuoreita lasagnelevyjä

suolaa ja pippuria maun mukaan

Valmistus:

Kippaa kattilan pohjalle reilusti voita ja sen päälle vehnäjauhot. Sekoita vispilällä ja anna paahtua hetken ilman, että jauhot saavat väriä. Lisää vatkaten sekaan maito ja kerma, anna hautua vähän paksummaksi ja heitä perään ricotta, sitruuna, muskotti, puolet persiljasta silputtuna, kanafondi ja katkaravun pyrstöt melko pieniksi silputtuina. Sekoita porukkaan myös yksi kananmuna. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sekaan suolaa ja pippuria myllystä.

Jos käytät kuivia lasagnelevyjä, keitä ne suolatussa vedessä kohtuunopeasti ja valuta kuiviksi esim keittiöpyyhkeen päällä. Tuorelasagnen voit muotoilla astiaan sopivaksi ja käyttää sellaisenaan.

Lado kerroksittain lasagnelevyt ja kastike, mutta säästä kastikkeesta sopivasti päällimäiseksi ja ripottele päälle mozzarellaraaste. Paista kiertoilmauunissa 170 asteessa noin 35 min. Anna vetäytyä hyvin ennen annospalojen leikkaamista. Nauti raikkan salaatin ja miellyttävän valko- tai roseviinin kera.

Kevyempää settiä taas: Pala naudan entrecoteà, parsaa ja paistettua kevätsipulia, perunaruusukkeet ja tuoretta parsaa

 

 

Nyt jäi kuva kokonaan ottamatta tästä kevyemmästä annoksesta, mutta kenties tämä vanha saa edes veden kielelle.

250 g entrecote puoliksi kahdelle hengelle, lisäksi tuoretta vihreää parsaa ja jääsalaattia tomaatin, kurkun ja tuoreen mozzarellan ja basilikan kera. Loraus oliiviöljyä tykö.

Ei kastiketta, vaan pelkät perusraaka-aineet ja hyvä maustus riittävät pitkälle.

Entrecote-pihvit: 1/2 per pers

Valmiita duch
esse-perunaruusukkeita pakkasesta 3-4 per pers.

Paista lihat, lisää  pannulle tuoretta sipulia, parsaa ja anna koko komeuden kypsyä sopivaksi. Tarjoile heti lämpimänä ja hyvää punaviiniä tykö!

Hieman kevennettyä sunnuntaiherkkua karitsasta; Karitsanjauhelihapihvit, hasselbackan perunaa ja kreikkalainen salaatti & tsatsiki

Kenties perusperiaatteitteni vastaisesti olen pakotettu tekemään hieman kevennettyä ruokaa. Tavoitteenani on tietysti ruhoni keventäminen edes muutamalla kilolla. Näillä omilla lähtökohdilla ei tahdo paino oikein pudota. Pikemminkin nousujohteista on kehitys:) minulla. Enää ei onnistu punnitus neuvolassa, jos asian haluaa näin ilmaista.

Tein tällä kertaa perin kreikkalaistyyliset karitsanjauhelihapihvit niin, että massaan ei tullut kananmunaa eikä kermaa, vaan ainoastaan kreikkalaista 10%-sta jogurttia muiden nesteiden asemesta.

Tarvikkeet jauhelihapihveille:

400 g suomalaista luomukaritsan jauhelihaa

4 rkl kreikkalaista jogurttia

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

3 rkl korppujauhoa

Suolaa ja pippuria myllystä

kuivattua minttua

kuivattua timjamia

Sekoita jogurtti, korppujauho ja mausteet ja anna vetäytyä hetki

Kippaa sekaan karitsan jauheliha ja anna koneen laulaa, kunnes massa on sopivan näköistä ja muokattavissa. Kippa kulhosta leivinpaperille ja muotoile sopivan kokoisia pihvejä. Paista keraamisella pannulla ilman rasvaa mukavan rapeiksi ja kypsiksi.

Horiatiki/Tsatsiki

Multitasking on päivän sana. Niin tässäkin. Sinä aikana kun kaikki muut valmistuvat pikku hiljaa, tee horiatiki kirsikkatomaateista, tuoreesta salaattisipulista, oliiveista, fetajuustosta ja kurkusta. Lorauttele päälle hieman oliiviöljyä ja kuivattua minttua.

Raasta pätkä kurkkua. Sekoita lautasella pari valkosipulinkynttä, raastettu kurkku ja pari ruokalisikallista jogurttia. Mausta suolalla ja pippurilla.

Teepä näistä sitten mukavat annokset ja nauti hyvän punaviinin kera! 

 

Kevyempi ahvenfileannos parsan ja sitruunakermakastikkeen kera

 

Taaskin hivenen kevennetty annos perinteisestä kalaherkusta.

Tarveaineet kahdelle:

10 kpl ahvenfileitä

muutama jauhoinen peruna muusia varten

nippu parsaa

Arla ruokakerma, sitruuna 10 %

voita ahventen paistamiseen

suolaa ja pippuria myllystä 

kevyesti korppujauhoja ahventen leivitykseen

Tee näin:

Leikkaa ahvenfileet ruodottomiksi housuleikkauksella, suolaa, pippuroi ja ripottele kevyesti korppujauhoja/ruisjauhoja/pankojauhoja kummallekin puolella ja anna mieluusti näiden hieman kuivahtaa, että tarttuvat paremmin.

Napsauta parsat taittamalla poikki ja pidä latvaosat valmiina pannulle.

Keveydestä paistamisessa pitää huolen keraaminen paistinpannu, jolle ei tarvita kuin pieni nokare voita sen perineteisen suuren sijasta!

Tee muusi ihan perinteiseen tyyliin ja anna sille itsellesi sopiva rakenne! Jotkut tykkäävät löysemmästä, toiset tanakammasta. Your choise! Maltillisesti voita, suolaa ja maitoa.

Asiaan:

 Laita keraaminen paistinpannu levylle, lämmöt kaakkoon ja nokare voita perään! Kun pannu on hiljennyt, levitä sille paneroidut ahvenfileet ja anna paistua molemmin puolin hyvin lyhyen ajan. Lado fileet pannulta uunipellin päälle leivinpaperille. Kun ahvenet ovat paistuneet, kippaa pannulle parsat ja paista niitä ihan lyhyt hetki. Kippaa ahventen rinnalle ja heitä koko satsi uuniin kiertoilmalle noin 125 asteeseen. Kypsyvät loppuun ja pysyvät lämpiminä.

Lorauttele paistinpannulle sopivaksi katsomasi määrä sitruunaruokakermaa ja keitä siitä kokoon kastike.

Tee lautasille annokset ja huuhtele ruoka alas kitusista lasillisella hyvää Alsacen Rieslingiä .

Sitruunabroileria ja sitruunapastaa - voi vietävä kuinka herkullista!

 

Tällainen sitruunainen broilerannos tuli tehtyä nyt jo toisen kerran ihan lyhyen ajan sisällä. Jotain ihan extraa siinä on, kun jo ennakkoon tulee vesi kielelle ja jälkeenkin on hymy herkässä. On se hyvää!!! Ylimmässä kuvassa lautasannos ja alinna pelkkä broilervuoka.

Tarveaineet kahdelle tai neljälle oikeastaan, mutta kahden hengen taloudessa tuosta riittää kahdeksi päiväksi:)

500 g broilerin rintafilettä (ei riekaleita) 

3 dl kuohukermaa (ei mitään kevytkermaa tai ruokakermaa!)

3 suurta valkosipulin kynttä

1 suuri keltasipuli

1 dl kivellisiä kalamataoliiveja

1 sitruunan kuori raastettuna

1 sitruunan mehu puristettuna

1 sitruuna lohkoina

1/2 liha-/kanaliemikuutio

 Suolaa ja pippuria myllystä

Reilusti kuivattua rakuunaa/timjamia tai rosmariinia. Mikä sitten omia makuhermoja parhaimmin kutkuttaa. Henkilökohtaisesti olen kuivatun rakuunan (ei kannata tuoreena käyttää, jos voi vaikka itse kuivata) ja timjamin ystävä ennen rosmariinia, mutta kaikki käyvät varsin hyvin. 

250 g sitruunapastaa! Oma henkilökohtainen suosikkini on Tampereen Culinaria Keittiöelämää:n omaa maahantuontia: Fattore Umbre, Strangozzi al limone. On muuten mahtavan sitruunainen pasta jo ihan itsessään!!!

Leikkaa broitsut kolmeen kutakuinkin yhtä suureen palaan. Suolaa ja pippuroi!  Heitä pannu levylle ja lämpenemisen aikana voit pilkkoa sipulit kuntoon. Pannulle reilusti voita ja broiskuille kunnon paistopinta! Kippaa perään kerma, sitruunamehu ja raastettu kuori. 

Kun broisku on saanut kunnolla väriä, nosta ne pipnseteillä sivuun ja paista sipulit. Ripottele sitruunan kuoriraaste broiskujen päälle. Lisää sekaan lihaliemikuution puolikas ja kerma sekä sitruunan mehu.

Kippaa kermasekoitus broitujen päälle ja lado pinnalle oliivit ja sitruunan lohkot. Uuniin kiertoilmalle 180 astetta 30 min tai normiuunissa 200 astetta 30 min. Kiehuu neste mukavasti ja väriä alkaa tulla ainakin sitruunanlohkojen pinnoille. Nosta uunista lepäämään.

Jos on unohtunut, että pastaakin pitää keittää, niin nuyt kiireesti kattila tulille ja suolaa veteen, kunhan vesi kiehuu. Tälle pastalle keittoaika oli 12 min., joka oli juuri sopiva aika beroilerin vetäytymiselle.

Kun pasta on valmis, niin lautasille ja kastikkeet päälle. Kenties hieman parmesaania vielä annosta kruunaamaan! Amen...

 

Paistettua siikaa, perunafondant, parsaa, kevätsipulia ja aiolia

 

Nyt koitti kevättalven 2024 ensimmäinen parsa-annos kalan kaveriksi. Oli oikein herkullista.

Tarveaineet kahdelle

1 pätkä tuoretta suomustettua siikafilettä (n. 2-300g) per nuppi

Nippu tuoretta vihreää parsaa

1/2 nippu kevätsipulia

muutama rkl valmista aiolia (tein aiemmin savustettuja katkarapuja varten). Tuore hollandaise käy vielä paremmin!!!!

4 jauhoista perunaa

1 porkkana puolitettuna

2 dl lihalientä

Basilikaa ja tuore valkosipulinkynsi perunoille mausteeksi

voita riittävästi

oliiviöljyä pari lorausta

suolaa ja pippuria myllystä

Valmistus

Kuori terävällä veitsellä perunat kuorettomiksi "pölkyiksi" niin, että pysyvät omillaan pystyssä

Ota esiin paistinpannu, joka kestää uunissa 200 asteen lämmön! Meitä kun oli vain kaksi, niin keksin ottaa kehiin valurautraisen blinipannun, johon 4 perunapölkkyä upposi aivan kuin tyhjään.

Lorauttele paistinpannun pohjalle öljy ja laita pottupölkyt pannulle seisomaan keskilämmölle. Kun eka vartti on mennyt, käännä pölkyt ylösalaisin ja mausta valkosipulinkynnellä ja timjamilla. Anna paistua pielä hetki ja kaada sitten sekaan pannun reunoja myöden lihalientä. Anna hautua 30 minuuttia uunissa 200 asteessa (kiertoilma 180).

Ota oma paistinpannu parsoille ja porkkanoille ja paiston jälkeen pidä ne lämpimässä.

Tee mahdollinen Caprsese, kuten edellä tai anna olla.  

Vapautuneelle paistinpannulle kannattaa tässä vaiheessa lisätä hieman lämpöä/käytännössä ihan täysille, lisätä voi ja odottaa, kunnes voi on hiljennyt. Pannulle siikafileet nahkapuoli alaspäin ja pinnalle suola&pippuri. Jos kala ei ole ehtinyt kunnolla kypsyä, voipi fileet kipata lihapuoli pannua päin, kun ottaa lämmön pois.

Sitten vain annoksia kasaamaan ja nauttimaan ruoasta.

Oliiveilla tuunattu Insalata Caprese

 

Tässä yksinkertaisessa versioinnissa on uutta ainoastaan kivelliset (tässä tapauksessa kreikkalaiset calamata-oliivit, koska ne ovat parhaita). Salaattikipon pohjalle puolikas mozzarella (mieluusti bufala) tai burrata ja päälle raikkaita tomaatteja puolitettuina (itsellä tällä kertaa Nams-kirsikkatomaatteja). Kannattaa erityisesti nyt kevään korvalla ruveta katsastamaan erilaisia tomaattivariantteja, sillä niistä löytyy toinen toistaan maukkaampia ja persoonalliempia variantteja joka kesä. Ei kannata hirttäytya yhteen suosikkiin, joka on ehkä parhaimmillaan vain kuukauden vuodesta. Irti napsautettu kukinto basilikaa ja päälle omaan makuun parhaiten sopivaa extra-vergin-oliiviöljyä, suolaa ja pippuria suoraan myllystä. En halua enää valita maata tai maakuntaa, kunhan istuu omaan makuun. Ja ei muuta kuin ääntä kohti!

Haukipihvit, fenkoli-sitrussalaatti - yksinkertaista ja kerrassaan herkullista kalaruokaa

Parhaat ideat syntyvät ihan sattumalta! Niin tälläkin kertaa. Käppäilin Tampereen Lielahden Prisman upealle kalatiskille. Sitä ylläpitää Kauppahallin ainoa kalakauppa; Kalaherkut Nygren ihan vain muutaman vuosikymmenen kokenut ja välillä kompastunut, mutta sitkeästi aina jaloilleen noussut perheyritys. Meille rähjäisen keskustan ulkopuolisille on suuri onni, ettei tarvitse ihan kaikkia ruokatarvikkeita hakea Tampereen keskustasta. Itse asiassa, omasta kauppakeskittymästämme on muodostunut jo niin merkittävä palvelukokonaisuus, ettei keskustaan juuri asiaa ole. Silloin kun on, otamme julkisen liikenteen palvelut käyttöömme ja nautimme lounaan/illallisen tai molemmat keskustan herkkukeitaissa. Niitä meillä Tampereella kyllä riittää. Samalla reissulla hoituvat sitten muutkin ostokset. En voi olla mainitsematta upeaa Culinaria Keittiöelämää, josta saa melkein mitä tahansa tällainen keittiötavis saattaa tarvita. Toimittavat tavaraa vaikka Rovaniemelle, jos tarvitsee! Lämmin suositus!!!

Kiitos ja anteeksi tuostakin mainospätkästä!

Annoksen tykötarpeet:

300-400 g hauen jauhelihaa (jos myyvät eioota, pyydä kauniisti!). Jos ei tämäkään auta, vaihda kauppaa tai käytä omaa lihamyllyä. Kyllä minullakin lihamylly on ja osaan myös perata haukifileen täysin ruodottomaksi, mutta aina ei syystä tai toisesta huvita.

Tarveaineet:

1 kananmuna

1 keskikokoinen keltasipuli, kauniisti pieneksi pilkottuna ja öljyssä pehmennettynä

400 g jauhettua kalaa, tässä tapauksessa pelkkää haukea (paras olisi 50/50 haukea ja lohta)

2-3 dl kuohukermaa

suolaa, pippuria, yrttejä oman maun mukaan (itselläni oli tuoretta timjamia ja mihinkäs se ei sopisi?)

Kippaa yleiskoneen kitaan kananmuna, freesattu sipuli, kananmuna, yrtit ja mausteem ja lopuksi kala. Aja kivaksi massaksi ja lorauttele kerma ohuena nauhana massaan myllyn pyöriessä. Jos näyttää hyvältä, lopeta ja laita kulho kylmään lepäämään. (Jos näyttää huonolta, hae jostain ravintolasta kivaa takeawaytä:)

Fenkolisalaatti

Höylää fenkoli mandoliinilla 3 mm paksuudella kärjestä tyveen! Lopeta hetki ennen kuin sormet lyhenevät! Leikkaa sitruuna ja joku muu sitrushedelmä (verigreippi/appelsiini/mandariini) lohkoiksi ja lisää fenkolin sekaan. Lisää oliiviöljy, suola ja pippuri, sekoita ja anna makujen tasaantua.

 Laita lopuksi fenkolit valuuntumaan siivilään. Pyörittele hieman, että saat niistä "valumattomia".

Asettele fenkolit nätisti tarjoilualustalle ja ripottele muut tykötarpeet makusi mukaan alustalle, mutta jätä tilaa haukipihville joka kruunaa koko aterian. Lusikoi haukipihvien kastiketta lautasilelle. Nauti!!!

 

 

Simppeli, mutta herkullinen tortellinivuoka uunissa

Osta kaupasta valmiita tuoreita toretellineja! Ostin itse Lidlin XXL-pakkauksen juustotäytteisiä sellaisia. Aina voi toki tehdä nämäkin itse, mutta jos ei ole aikaa, ajaa tämä erittäin hyvin saman asian.

Kippaa blenderiin Mutti-kirsikkatomaattipurkillinen, kaveriksi pari mojovaa valkosipulinkynttä, timjamia ja oreganoa, kunnon loraus poppamiehen Schriratchaa sekä 2 dl kuohukermaa. Suolaa ja pippuria myllystä sekaan. Kiepsauta pari varvia niin, että varmasti sekoavat ja kippaa vuokaan tortellinit ja soosit.

Revi päälle pari tuoretta palloa mozzarellaa ja kuorruta uunissa vajaat puoli tuntia tai kunnes paistos alkaa näyttää houkuttelevalta. Toiset tykkää tummasta, toiset vaaleasta... Pääasia, että näyttää hyvältä..

Nosto uunista ja hento levähdys/vetäytyminen ja sitten ääntä kohti. (
Kiva punkku kaveriksi ei ole koskaan huono vaihtoehto tälle:)

Ainesosat siis: 500 g tuoreita tortellineja/tortelloneja tms valmiiksi täytteyjä pastatyynyjä. 

                                Jopa täytteen voi ihan itse päättää. Täytteet eivät toki kauhean maukkaita ole näissä                                     missään, joten tee maku kastikkeella! 

1 tlk Mutti kirsikkatomaatteja

2 dl kuohukermaa

reilusti tuoreita tai kuivattuja timjaminoksia ja oreganoa

2 palloa tuoretta mozzarellaa (bufala on paras, mutta kyllä tähän ihan lehmänmaitoinenkin kelpaa)