Raclette

Tähän ei paljon ohjeita tarvita. Söimme uudenvuoden lounaaksi hummerit ja nyt sitten muutama tunti myöhemmin maistuu jo raclette. Keitettyjä perunoita (mieluusti puikulaa) ja raclette-juustoa kyseisessä raclette-pannussa kypsennettynä/sulatettuna tekee makuelämyksetä täydelisen. Lisukkeeksi hapokkaita etikkasäilykkeitäm niin jopas alkaa pelittää.

Kahdelle:

500 g puikulaperunaa keitettyinä (mieluusti kuorineen)
360 g raclettejuustoa tai omaa lempijuustoasi, kunhan se ei ole mitään kevytsellaista. (kevytjuusto ei sula kunnolla eikä ole tarkoitettu tämän kaltaiseen ruokaan. Juuston pitää olla täysrasvaista.
Hillosipulia
pikkukurkuja
suolakurkkuja
vihreitä oliiveja
etikkapunajuurta
pikkelöityjä valkosipulinkynsiä
pepperoni-chiliä
valkopippuria (olin jo kuvitellut ettei valkopippurille ole mitään käyttöä)
jauhettua paprikaa (tämäkin on vähän siinä rajamailla)
mahdollisesti ilmakuivattua kinkkua tai mitä ikinä voit kuvitella tällä yhdistelmällä syöväsi

Laita juustoa mukavasti lämpöön sulamaan. Kuori peruna kerrallaan ja kerää sen ympärille haluamasi lisukkeet. Mausta pippurilla ja paprikalla ja nauti!

Joillekin tämä ruoka maistuu parhaimmillaan alppimaiden tapaan valkoviinin kera, mutte itselle juusto-punaviini-yhdistemä on ihan must! Tällä kertaa  Amarone Corte Lenguin-tilalta.

Gratinoitu hummeri yksinkertaisesti, mutta herkullisesti

Tämä muistuttaa etäisesti Thermidoria, mutta on paljon yksinkertaisempi ja pidän siitä itse kenties enemmän. Tässä käytän pakastehummeria, koska elävien raahaaminen tänne sisämaahan Ruotsista tai Hollannista on hieman hankalaa ja kallista puuhaa. Pakastehummerin saa noin kympillä, joten huippuruoka ei voisi paljn edullisempaa enää olla.

Tarvikkeet kahdelle:

2 pakastehummeria á 325 g (ylärajaa ei ole)
loraus kuivaa valkoviiniä
150 g voita
100g raastettua parmesaania
ripaus chiliä
pari kiepsautusta pippuria myllystä

Ota hummerit sulamaan huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Jos niissä on jäätä jäljellä, kun avaat pakkaukset, huuhtee haalealla vedellä se pois. Halkaise hummerit pituussuunnassa ensin pääpuolelta niin, että saat veitsen pääpanssarin läpi mukavasti ja leikkaat pään keskeltä, silmien välistä halki. Käännä toisin päin ja leikkaa myös pyrstöpuoli samalla tavalla.

Poista puolikkaista heti silmien takana oleva vatsalaukku ja pystöstä suoli. Kaikki muu on syötävää. Rapsauta pähkinänsärkijällä tai keittiöveitsellä sakset hieman auki, että ne on helpompi syödä kuumana.

Anna voin lämmetä pehmeäksi kulhossa. Sekoita voin sekaan chili, pippuri ja rastettu parmesaani.

Sen sijaan, että revit pyrstölihat irti rungoista, voit kätevästi paloitella ne saksilla kuorissaan. Lorauta kuhunkin puolikkaaseen hieman valkoviiniä ja peitä sen jälkeen voiseoksella. Gratinoi grillivastusten alla nopeasti pinta kauniiksi ja tarjoile heti. Liha on jo kypsää ja pitkä lämmmitys tekee siitä kumimaisen sitkeää.

Sitten vain ääntä kohti!

Korealainen rapea ja makea broileri, Dakgangjeong ja törkeästi väärennetty kimchi

Tässä ruoka, johon törmäsin vahingossa ravintolassa ja joka oli ihan pakko yrittää kopioida mahollisimman tarkkaan. Osan löysin englanninkielisiltä sivustoilta ja osan sain kehittää aivan itse. Lopputulos palkitsi ainakin meidät. Voit itse päättää, onko kyllin hyvää vai ei. Olin erityisen otettu tuosta kimchin versioinnista, joka oli todella maukasta ja autenttisen oloista, vaikkei siitä paljon käymismenetelmää enempää aitoutta ollutkaan.

Alkuperäisohjeessa broilerikuutio uppopaistetaan, kun ne on ensin käsitelty Majzenalla tai perunajauholla. Itse suosin hieman hitaampaa, mutta vähärasvaisempaan pannupaistoa. Tuolloin ei tärkkelystä tarvita lainkaan. Liha pitää tosin paistaa osissa, jotta saat sille kunnon pinnan ja yhdistää sitten lopuksi pannulla kastikkeen kanssa. Viimeksi tein pannussa ja nyt oli pakko koittaa frittiä. Jälkimmäinen vei kyllä voiton.

Toki makuasia, mutta omasta mielestäni tälle kyllä karamellipossu kalpenee.

900 g broilerin filettä (ei ohutta, ei riekaleita)
Pätkä purjoa renkaina
Tuoretta korianteria koristeluun
Salaattia

Marinadi:

suolaa
pippuria myllystä
3 murskattua valkosipulinkynttä
3 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
loraus riisiviinietikkaa
1 rkl riisiviiniä
1/2 dl majzenaa (jos aiot friteerata broilerin)

Kastike:

2 rkl soijakastiketta
6 rkl riisiviiniä tai Miriniä
4 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl Schrirachaa (tai vähemmän, jos haluat miedompaa. Korvaa vähennys ketsupilla)
6 rkl hunajaa
4 rkl muscovadosokeria tai muuta tummaa sokeria
2 tl murskattua valkosipulia
2 tl raastettua inkivääriä
ripaus pippuria myllystä
Jos haluat, 2 - 4 rkl karkeaksi hakattua pähkinää koristeeksi ja suutuntuman vuoksi (itse en käytä)

Väärennetty kimchi:

Hapankaalia
Schrirachaa

Osta joko tuoretta tai säilöttyä hapankaalia. Valuta hieman ja lorauta Schriratchaa sekaan. Yllättävän aidon oloista, vaikka kiinankaali ei ole käynyt lähelläkään ja ainoa yhteys alkuperäiseen on fermentointi eli maitohappokäyminen. En olisi ikinä osannut kuvitella kuinka hyvää tämäkin voi olla!

Aloita tekemällä marinadi broilerille. Kuutio fileet sokeripalan kokoisiksi kuutioiksi ja kippaa marinadiastiaan. Lievää liikutusta ja kemun alle jääkaappiin maustumaan. (Älä laita vielä Majzenaa!)

Jatka mittaamalla kastikkeen ainekset kattilaan ja kun kaikki lähiomaiset ovat läsnä, laita kuumaa alle ja keitä koko ajan sekoittaen, kunnes soosi alkaa sakeutua mukavasti. Siirrä syrjään odottamaan tulevia seikkailuja.

Jos haluat uppopaistaa broiskut, ota kattila ja lorauttele sinne reilu litra öljyä. Lisää nyt se Majzena broiskujen sekaan ja sekoita hurjasti. Kuumenna öljy noin 180 asteeseen ja anna palaa. Kauhallinen lihaa kerrallaan öljyyn ja ruskistettuna reikäkauhalla sivuun odottelemaan. Sitten lopuksi kaikki yhteen paistinpannulle. Purjo ja kastike sekaan ja taas lievää liikutusta.

Toinen vaihtoehto etenee ihan samalla kaavalla, mutta kuuman paistinpannun kautta. Erissä pinta kuntoon ja kypsäksi ja sitten lopuksi kaikki kimppaan.

Pannulla saattaa soosi hieman ohentua, koska lihasta tulee nesteitä mukaan, mutta hetken lämpö voi kaiken muuttaa. Sekoittele ja anna hautua ja nesteiden haihtua.

Ehdotan tarjoilua salaattipediltä ja tuota keinokimchiä tykö.

Keltajuuri-kikhernepihvit, tsatziki

Vaikka viikonloppuisin teen ruokaa aivan tuntitolkulla eikä aina niin kevyesti, niin arkisin on joskus kiva päästä hieman kevyemmällä sekä ruoan että kukkaron kannalta. Pidämme vähintään yhden kasvisruokapäivän viikossa. Tästäkin annoksesta tuli sen verran suuri, että kahden hengen talous taitaa pitää vähintäänkin kaksi kasvisruokapäivää ihan putkeen. Eivät ne kahden edellisenkään päivän broilertäytetyt munakoiso-kesäkurpitsakääryleetkään nyt ihan raskaimmasta päästä olleet, mutta lisätään vähän kulmakerrointa (tai siis lasketaaan) ja vedetään kaksi päivää nyt lakto-ovo-vegetaarista dieettiä sitten.

Paikallisen loistavan Prisman valikoimista löysin pussillisen keltajuurta (500 g). Hintaa pussilla oli huikeat 1,49 €, joten ainakaan kukkarolle tämä ei ole raskasta. Purkillinen kikherneitä löytyi kotoa (1,49 €) ja purkki luomujogurttiakaan ei hinnallaan päätä huimannut. Oli maksanut samaisessa kaupassa aikanaan 1,59 € /400g. Jos nyt tuoretta kurkkua ja valkosipulia ei lasketa mukaan, maksoivat kaikki 8 suurta kasvispihviä yhteensä siis noin 4,50 € eli huimat 54 snt per pihvi. Yleensä en paljon hintoja katsele, mutta kun kasviksien hinnoista pidetään joskus niin suurta meteliä, niin ajattelinpa nyt sitten tuonkin laskea. Loppupäätelmäni on: kasvisruoka ei ole kallista!

Tarvikkeet:

500 g keltajuurta

1 keltasipuli

4 valkosipulinkynttä

2 kananmunaa

1 tlk á 310 g kikherneitä (valutettu paino)

korppujauhoja

suolaa ja mustapippuria myllystä

ripaus jauhettua kardemummaa

ripaus Garam Masalaa

ripaus timjamia ja oreganoa

loraus kermaa

pätkä kurkkua

200 g luomujogurttia, turkkilaista

(chilikastiketta, jos haluat)

Pihvit:

Tee kulhon pohjalle mauste- rakenneemulsio:

2 kananmunaa

korppujauhoa

mausteet

puolet valkosipulista

kerma

Sekoita kermaan ja anna korppujauhojen turvota hänessä.

Kuori ja raasta keltajuuret ja sipuli samaan kulhoon, valuta ja soseuta kikherneet ja kaikki vain sekaisin raivokkaasti. Anna levätä hetki.

Tsatziki:

Raasta pätkä kurkkua siivilään. Kiepsauta myllystä suolat päälle ja itketä noin 30 min. Pari valkosipulinkynttä kulhon pohjalle murskaksi ja jogurtti sekä kurkut sekaan Suolaa ja pippuria ja taas lievää liikutusta. Kylmään kelmun alle.

Grande finale:

Pannu tulille ja massalle taas kunnon veivaus. Lusikoi raastemassaa lättypannulle mukavin ottein ja paista melko kevyellä tulella mukavan kiinteiksi pihveiksi. Kannatan sitä, että pihvit myös ennen ruokailua lämmitetään pannulla, ei mikrossa, koska rakenne paranee ja lämpö jakaantuu niihin paremmin. Alan jostain syystä karttaa mikroa aina vain enemmän ja enemmän. Sen tuoma lämpö ei jotenkin sovi ruoan tekemiseen.

Paista massasta lettupannulla 8 pihviä ja kasaa ne lautaselle. Kuten sanottua, lämmitä tarpeen tullen paistinpannulla, älä mikrossa. Tarjoile herkullisen Tsatzikin kera ja jos meikäläisen makuaistimuksia seuraat, niin ronskisti vielä chilisoosia päälle.

Broilertäytetyt uunipaahdetut munakoiso- ja kesäkurpitsakääryleet

Aivan stetsonmenetelmällä nyhjätty resepti, joka syntyi taasen pienestä piipahduksesta paikalliseen itämaiseen putiikkiin. Mukaan tarttui pussi ohuita, pitkiä munakoisoja ja tovin jälkeen syntyi idea itse ruoasta.

Tarveaineet:

2 munakoisoa
1 paksu kesäkurpitsa
700 g broilerin jauhelihaa (fileestä)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl korppujauhoja
1 kananmuna
suolaa ja pippuria myllystä
muutama tippa Tabascoa
3 rkl HP-kastiketta
loraus kermaa
timjamia ja oreganoa
parmesaaniraastetta
oliiviöljyä

Tee maustuspohja yleiskoneen kulhoon kermasta, korppujauhosta, valkosipulista, kermasta ja mausteista. Anna vetäytyä hetki. Heitä yleiskoneen kulhoon. Pyöräytä ja anna vetäytyä jonkin aikaa. Lisää myöhemmin vatkaimen pyöriessä broiskun jauhelihat ja anna pyöriä, kunnes koko massa emulgoituu kauniin tasaiseksi massaksi. Anna senkin levätä vielä tovi.

Pese munakoisot ja kesäkurpitsat ja kuivaa ne. Höylää kummatkin manoliinilla ohuiksi siivuiksi pituussuunnassa ja laita sivuun. Ainaki itselläni siivuja tuli niin paljon, ettei ajatus itkettämisestä edes käynyt mielessäni. Saapa nähdä kuinka vetistä tavaraa uunistaa saadaan ulos! Hylkyyn menevät tietysti ne alun ja lopun kapeimmat siipaleet, mutta tavaraa tuntui riittävän kyllä ja ylikin jäi vielä.

Lusikoi massaa täyteeksi vuoroin kesäkurpitsan ja munakoison siivuille ja rullaa ne vuokaan. Aloita aina sieltä paksummasta päästä, niin massa ei pääse ihan niin helposti pursuamaan yli.

Kun vuoka on täynnä, kiepsauta rullien päälle suolaa ja pippuria, raasta päälle Parmiggiano Reggiano ja lorauttele päälle parasta oliiviöljyä, jota olet koskaan maistanut. Uskon, että annos on sen arvoinen. Oma suosikkini maksaa 24 €/plo, mutta on jokaisen eurosentin arvoinen. Varsinkin, kun olen itse käynyt tilalla, joka tuottaa tuota harvinaisuutta ainoastaan 1000 litraa vuodessa!

Lopputulos: Herkullinen ruoka, jossa vain suola jäi hieman alakanttiin. Korvasimme sen lautasille annostetulla soijalla, joka sopi näihin paremmin kuin nenä päähän. Mukava, omatuntoa hivelevän kevyt ateria!

Tässä kuva rullista vuoassa ennen suolaa, pippuria, juustoraastetta ja öljyä.

Karjalanpaistia uudella twistillä

Päätin ostaa pakkauksen karjalanpaistilihoja ja tehdä niistä kaikkea muuta kuin perinteistä karjalanpaistia. Ensinnäkin lihakset saivat marinoitua punaviiniliemessä yli vuorokauden (lähes kaksi) ja sitten kuvaan tuli vielä paljon muutakin. Safka muistuttaa kenties enemmän stifadoa kuin karjalanpaistia. Saas nähdä. Tässä tarvikkeet:

900 g karjalanpaistilihaa
1/2 l punaviiniä
5 valkosipulinkynttä
3 isoa herkkusientä
2 isoa tomaattia
1/2 dl hillosipulia
iso nippu timjamia
2 palsternakkaa
1/2 kukkakaalia
kermaa
vasikanfondia
soijaa
suolaa ja pippuria
kokonaisia mustapippureita
Tabascoa
vettä

Lorauta marinointiastiaan muutama tippa Tabascoa, puoli kourallista kokonaisia mustapippureita, valkosipulinkynnet, loraus soijaa, liraus fondia, suolaa, timjamia ja lopuksi lihat. Sekoittele ja kaada päälle punkkua niin, että lihat peittyvät. Juo loput, jos jää. Kelmua päälle ja jääkaappiin,

Kun ruoan synnyttämisen aika koittaa, leikka saksilla iso nippu timjamia valurautapadan pohjalle. Pilko sekaan 4 herkkusientä ja 2 tomaattia ja hillosipulit. Kaikki nämä, jotta ruokaan saadaan mahdollisimman paljon sitä kuuluisaa viidettä makua, umamia. Se tekee sapuskasta niin täyteläisen makuista.

Kippaa päälle lihat ja marinadi. Lorauta päälle vielä hieman soijaa, fondia, tabascoa ja lopuksi vettä. Kun omaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja kuulemiin. Pata uuniin reiluksi kolmeksi tunniksi. Itse asiassa mitään ylärajaa ei ole koskaan määriteltykään. Tässäkin lopputulos on ajan ja lämpötilan funktio ja itse suosin 150 asteen lämpötilaa ja vastaavaasti hieman pitempää aikaa. Ja aina paranee. Nuo paremmat ravintelit kehuskelevat, kuinka lihakset ovat hautuneet jopa 48 tuntia. Hyviä ne ainakin tuppaavat olemaan ja mautkin kohdillaan. Kaipa nuo oikeatkin kokit tietävät mitä tekevät. Paitsi pikaruokaloiden taikka Ikean kokit. Niille ei paljon anneta päätösvaltaa!

Nyt menee tuo kevennyspuoli hieman persauksilleen, koska päätin kaikesta huolimatta tehdä taas muusin palsternakasta, kukkakaalista ja kermasta. Eihän sitä kermaa nyt niin tuhottomasti tarvita, mutta edes vähän liemeksi! Ja tästä sapuskasta riittää kahdelle kyllä ainakin kahdeksi päiväksi aivan komeasti.

Ei muuta kuin noin neljän tunnin jälkeen pata pois uunista, palsternakat ja kukkakaalit tulille ja muusiksi asti ja sitten nauttimaan. Tykö voisi tarjota vaikka venäläistä suolakurkkua (jota meillä on aina kotona) ja äskettäin ohjeistamaani pikkelöityä keltajuurta.

Noita isoj herkkusieniä jäi 3 kpl yli tarpeen ja päätinpä päästää heidät ensin vesitilkkasen avulla nesteistään ja sen jälkeen vielä kärventää niitä voinokareen avulla pannussa muutaman hetken, että saivat sekä makua että väriä. oli muuten aivan taivaallien makusinfonia. Viiniksi kelpasi tällä kertaa vaatimaton, mutta loistava Amarone della Valpolicella tuolta ihanalta Corte Lenquinin tilalta, jossa on ollut ilo ja kunnia kerran vierailla. Mangnifique!

Avattu broileri uunissa ja parsakaaliraastetta

Kuten pelätä saattaa, kun alkaa keventää ruokavaliotaan, ei loppua tahdo näkyä. Varsinkaan, jos vyötärölle on kerääntynyt kiloja ja uimarengasta jo ihan liikaa. Loppujen lopuksi kevennys on helppoa ja hauskaa. Hauskan siitä tekee se, että mauista ei todellakaan tarvitse tinkiä. Kevennys ehkä jopa pakottaa miettimään vieläkin enemmän makuja, joita voisi saada ruokaan ilman hirveätä määrää voita tai kermaa. Jauhelihan vaihtaminen broilerin tai kalkkunan jauhelihaan on simppeliä, mutta mausteita tarvitaan hieman enemmän jne.

Tässä näin vaatimattomasti ohje ihan sairaan maukkaasta broilerista, jota ei syöty riisin ja kermakastikkeen kera vaan raastetun ja oliiviöljytilkassa lämmitetyn parsakaaliraasteen kanssa. Oli viedä taas kielen mennessään. Yritän parhaani mukaan muistella, miten sen tein. (kaupasta löytyy muuten yksi "halsteribroilerina" myytävä lintu, mutta koska se on valmiiksi maustettu, niin minullehan se ei kelpaa!)

1 kokonainen broileri

1 tukeva nippu parsakaalia

suolaa ja pippuria myllystä

maun munaa Scrirachaa

oliiviöljyä

Avataan tuo kokonainen lintu paketistaan ja pestään sekä kuivataan hänet talouspaperilla. Hyvillä keittiösaksilla tahi riittävän terävällä keittiöveitsellä leikataan selkäranka molemmin puolin irti. Ei ole vaikeaa. Saat samalla poistettua munuaiset ja muut rämmäleet, joita teurastamon täti on sinne terveisinään jättänyt painoksi. Oikeastihan nuo broiskut poraa ja harjaa kone sekä sisältä että päältä, joten ei syytetä tätejä tästä.

Laita broisku ensin selälleen ritilälle ja myllää siihen reilusti suolaa ja pippuria, ripoittele päälle makusi mukaan Scrirachaa. Päälle vähän oliiviöljyä ja silikonipensselillä kaikki tasaiseksi pintaan. Laita kypsymään uuniin 150 asteeseen noin puoleksi tunniksi.

Kun aika on, ota vuoka pois uunista, käännä fogeli ja toista sama nyt nahkapuolelta. Ja taas samaan lämpöön 30 minuutiksi. On mielestäni tärkeää, ettei hyvää lintua pilata kärventämällä se liian kuumassa. Sitten kun tämäkin puolituntinen on ohi, on aika nostaa lämpöä joko ihan grillivastuksille tai, kuten itse tein, 250 asteeseen ja odottaa, kunnes rapsakka pinta on saavutettu. Sitten koko pannu fogeleineen ulos ugnista ja hetkeksi vetäytymään.

Raasta parsakaali raastimella suoraan pannuun. Lisää megeen hyvää oliiviöljyä ja myllystä suolaa ja pippuria. Hetki lievää liikutusta hyvällä lämmöllä ja safka on valmis. Ei muuta kuin lautasille ja hyvää punaviiniä tykö. Jostain syystä en osaa juoda broilerin kanssa muuta kuin punaviiniä. Ei sen tarvitse tässä tapauksessa olla sitä aivan stydeintä sorttia. Hieman keveämpikin käy. Meillä taisi kylläkin olla laadukasta ripassoa, mutta mihin se ei muka sopisi?

Alla vielä fogeli avattuna ja kärvennettynä juuri ennen sapuskoimista:

Hirven sisäfilettä, kantarelli-purjokastiketta, palsternakka-kukkakaalipyrettä ja rapsakkaa pekonia

Tästä ei ruoka paljon parane. Eiliseltä jäi vielä tuota pyrettä, niin vain loppu piti tehdä alusta. Tässä ainesosat kahdelle:

350 g hirven sisäfilettä
3 dl itse pakastettuja kantarelleja
25 cm pätkä purjoa siipaleina
eiliseltä aamulta jäänyttä pekonia, murennettuna
edelliseltä päivältä jäänyttä palsternakka-kukkakaalipyrettä. Jos ei jäänyt niin katso ohje.
pakastepuolukoita
hillottua keltajuurta ja porkkanaa
riistamaustetta

Osta noin 150 g hirven sisäfilettä per ruokailija. Ota se hyvissä ajoin lämpeämään ihan huoneenlämpöiseksi.

Kippaa kattilaan kantarellit ja purjokiekot, nokare voita ja kermaa sekaan ja lämpöä miedosti alle. Anna hautua pikku hiljaa ja odottele rauhassa, kunnes on täydellistä, koska huonoa ei kannata tarjota. Mausta suolalla ja pippurilla myllyistä.

Lämmitä palsternakka-kukkakaalipyree kattilassa tai tee alusta asti uusi edellisen reseptin mukaan.

Jos sinulta on jäänyt - kuten meiltä - aamiaispekonia kolme-neljä siivua, niin lämmitä ne mikrossa rapeiksi ja murenna ihan murusiksi ja koristele ihan lopuksi annos näillä muruilla.

Paista hirvenfilepihvit mukavan mediumiksi ja kokoa annokset haluamallasi tavalla. Nauti hyvän punaviinin kera. Itsellä tällä kertaa halppisbarolo Alkosta.

Paahdettua maissikananrintaa rosmariinin kera, palsternakka-kukkakaalipyrettä, punaviinikastiketta ja pikkelöityä keltajuurta

No tulipas tuohon äkkiseltään pitkä nimi sapuskalle. Ehkä siinä on ripaus hakukoneoptimointia
mukana...

Maissikananrinnat tarttuivat matkaan taaskin Tampereen kauppahallin Laatulihasta samalla, kun ostin pienen pätkän hirven sisäfilettä isänpäiväksi. Siitä enemmän huomisessa jorinassa.

Etsin Internetin ihmeellisestä maailmasta reseptejä maissikanasta ja tulos oli todella laiha. Suurin osa kertoi miten broilerinfileen voi paneroida maissilastuilla jne. Lisäksi löysin myös Maaseudun Tulevaisuus-merkkisen painotuotteen artikkelin, jossa varoitetaan tuontilintujen sisältämistä cambylobakteereista ja kaikista mahdollisista riskeistä mitä kaikki ulkomailta tuotu ruoka lainkaan voi mukanaan meille tuoda. Aivan varmaa ruokamykytystä taitaa olla odotettavissa siis. Jätän siis testamentiksi tämän reseptin juuri ennen kuolemaani.

Halusin tähän kauniin keltaiseen lintuun rapean pinnan ja siksi jätin nahan paikoilleen. Kuivasin pinnat paperilla hyvin, suolasin ja pippuroin alapuolen ja asettelin rosmariininoksien päälle pieneen, valurautaiseen uunivuokaan.

Tein rapeutta lisäävän seoksen hunajasta, soijasta ja Tabascosta ja levittelin sitä nahkapuolelle. Kuivatin sen nopeasti tohottimella ja jätin kaikkien hygieniaohjeiden vastaisesti vielä tunniksi kuivumaan aivan huoneenlämpöön ja ilman peittoakin vielä. Lisäsin lopuksi päälle suolan ja pippurin, sekä kolme kokonaista rosmariininoksaa ja muutaman voinokareen, ennen lähtöä lämpöön. He pääsivät tässä kunnossa uunin alatasolle 175 asteen lämpöön noin puoleksi tunniksi. Kuvasta puuttuvat vielä nuo rosmariinit ja voit.

Tässä kaikki tarveaineet kahdelle hengelle:

2 maissikananrintaa
1 purkki tuoretta rosmariinia
2 suurehkoa palsternakkaa
3 suurehkoa keltajuurta
1 iso porkkana
kanafondia
punaviiniä
muutama kukkakaalinnuppu
1 dl kermaa
Tabascoa
1 dl etikkaa
2 dl sokeria

Proteiinikomponentin teko tulikin jo melko selkeästi varmaan kuvailtua jo yllä. Sitten vain noihin lisukkeisiin:

Palsternakka-kukkakaalipyree

Yllä luetellut palsternakat ja kukkakaalinnuput. Ota muutama ohut suikale palsternakoista, jotta voit friteerata ne koristeiksi vielä lopuksi. Pilkkoa muuten loput ja kippaa kattilaan. Kerma, vesi ja suola perään ja lämpöä kattilan alle. Muista niukka nesteen määrä, ettei tarvitse viemäriin kaataa hyvi makuja!

Punaviinikastike

Liraus fondia, loraus pukkua, ja vähän vettä. Yksi oksa rosmariinia. Kaada kattilaan ja anna keittyä kokoon hiljalleen, kun teet muuta. Tarkista maku. Itselläni pääsi hieman turhan suolaiseksi ja lisäsin veden sijasta lorauksen granaattiomenakastiketta. Teki hyvää hapoille, mutta olisi vielä kaivannut lisää nestettä suolaisuuden vähentämiseksi.

Pikkelöidyt keltajuuret

Kuori ja viipaloi keltajuuret ja lohko porkkana. Tee pikkelöintiliemi suhteilla 3 osaa vettä, 2 osaa sokeria ja 1 osa väkiviinaetikkaa. Keitä napakoiksi liemessä ja jäähdytä nopeasti kylmässä vesihauteessa ja purkita jääkaappiin odottelemaan annoksen koristelua.

Itse keitin vielä pikkelöintiliemen kokoon noin 1,5 desiin. Saas nähdä onko sille myöhemmin käyttöä. Kotona pitäisi olla pikkupulloja kaikenlaisia sooseja ja reduktiota varten, koska muuten jää kaikki ekstra tekemättä. Ja sehän on juuri se kiva osuus.

Annoksen keran nautimme Corte Lenquin Ripassso Superiore-punkkua ja kokonaisuus oli aivan taivaallinen! Näin isänpäivän aattona ihan mukavaa.

Kohta varmaan väki kyllästyy noihin pitkiin lautasiini, joihin olen taasen innostunut. Lähinnä esillepanon esteettisyys niissä korostuu mielestäni kivasti.

Friteeratut palsternakkasuikaleet

Muutama edellä kuvatun mukainen nippu suikaleita. Kuumaa rypsiöljyä. Kippaa suikaleet sekaan, kun öljy on kuumaa. Valuta, suolaa ja koristele annos näillä.

Ramen-keitto possunkyljen kera, yksinkertaisesti ja nopeasti

Tuli hotkaistua jo puoli annosta ennen kuin tuli mieleen ottaa kuva. Keksin tällaisen pikaversion possuramenista ihan vahingossa.

Tarvikkeet:

Pala valmista grillikylkeä kaupan palvelutiskistä. Yksi pala per annos riittää. Poista luu
1 kanamuna per annos
90 g udon-nuudeleita per annos
pätkä purjoa
2 tuoretta herkkusientä per annos
2 pussia misokeittotahnaa per annos plus kuiva-aineseokset
soijaa
chiliä (jos haluat)

Liemi kananmunien marinointiin:

1/2 dl soijaa
2 rkl miriniä
1/2 dl vettä

Keitä kananmunat. Jäähdytä nopeasti ja kuori ne. Sekoita vesi, soija ja mirin. Kaada muovipussiin ja heitä perään kananmunat ja anna marinoitua niin kauan kuin ehtii. Tulee hieman makua ja kiva väri pintaan.

Keitä Udon-nuudelit vedessä (ei suolatussa, koska niissä on suola itsessään) pakkauksen ohjeiden mukaan. Rusenna toiseen kattilaan misotahnat ja kuumenna. Lisää sekaan lopuksi myös siivutetut herkkusienet, purjo ja possun kylkipalat, jotta myös ne lämpenevät.

Ota esiin syömäkulhot ja ripottele pohjalle misokeittopussien kuivat aineet ja mahdollinen chili. Nosta kulhoihin herkkusieniviipaleet, purjot ja possunkyljet sekä nuudelit. Kaada päälle misoliemi ja koristele kahdella kananmunapuolikkaalla. Nauti ja ryystä oikein kunnolla! Saa lisätä soijaa maun mukaan.

Possunposket

Kuvasta tuli hirveä, koska kännykkäkamerani otti vain pelkkiä videoita. Yllä oleva kuva on screenshot videon pysäytyskuvasta. Ihanaa!

Possunposket valmistuivat seuraavista ainesosista:

8 kpl possunposkia

1 keltasipuli

5 valkosipulinkynttä

10 mustapippuria

3 laakerinlehteä

loaus oliiviöljyä

suolaa

pippuria

Tabascoa

häränfondia

lihalientä (itse käytin naudan kielestä jäänyttä lientä)

myskikurpitsaa kuutioituna

purjoa kiekkoina

palsternakkaa kuutioina

5 herkkusientä neljänneksiksi paloiteltuina

porkkanaa ohuina suikaleina ja broccilinia

Posket, sipulit, pippurit, fondi, sienet, suola, pippuri, fondi ja lihaliemi pataan ja 150 asteeseen noin 3 tunniksi.

Lorauta kattilaan reilusti friteerausöljyä. Kippaa sekaan porkkanasiivut ja lopuksi broccolinin kukinnot.

Kun pata poskineen on kunnossa, laita muut kasvikset vuokaan oliiviölyn kera ja nosta lämpö 250 asteeseen ja anna hautua kypsiksi.

Lopuksi, kokoa annokset lautasille ja nauti.

Viinisuositus osoitteesta:http://dionysosviiniblogi.blogspot.fi/2017/11/giuseppe-campagnola-valpolicella.html