Suussasulavat maa-artisokka-punajuuri-härkäpapupihvit, kolmen pavun salaatti ja tzatsiki

Tässä taas uusi variaatio jo perinteikkääksi muodostuneista punajuuripihveistämme, joita usein teen kasviruokapäivään. Punajuuren raastaminen tahtoo olla sen verran suttuista hommaa, että halusin kokeilla vaihteeksi pihvimassan tekemistä lihamyllyssä. Se onnistui hienosti, mutta laipan koko olisi voinut olla pykälää karkeampi. Nyt vedin kaiken samalla laippakoolla kuin lihankin, eli noin 2 mm reiän halkaisijalla. Suurempi koko olisi tehnyt pihveistä varmaankin suutuntumaltaan miellyttävämpiä. Saapa nähdä. Taaskin tätä kirjoittaessani on massa vielä kulhossa jääkaapissa ja pihvit paistamatta. Raastettu kurkku valuuntuu siivilässä ja papusalaatti maustuu jääkaapissa.

Pihveihin tarvittiin tällä kertaa:

500 g punajuuria
500 g maa-artisokkaa
1 iso keltasipuli
muutama valkosipulinkynsi
1 tlk kikherneitä
1 viipale paahtoleipää, jotta saat lihamyllyn paremmin tyhjäksi
2 kananmunaa
1/2 dl korppujauhoja
suolaa ja pippuria
cayennepippuria
juustokuminaa
jauhettua korianteria

Kolmen pavun salaatti:

1 tlk Kikherneitä (en vieläkään ymmärrä S-ryhmän logiikkaa hyllyttää nämä eri paikkaan kuin pavut). Etsin niitä Prismsta aina aivan kiukku päällä! Johtuuko nimestä? Kaikki pavut ja linssit ovat samassa paikassa, mutta kikherneet jossain ihan muualla.
1 tlk Mustia papuja
1 tlk Borlottipapuja
muutama valkosipulinkynsi muskattuna
suolaa ja pippuria myllystä
oliiviöljyä
sitruunan mehua
tuoretta timjamia

Tzatsiki

Puolikas raastettu kurkku hyvin valutettuna
3 dl kreikkalaista jogurttia
4 valkosipulinkynttä
suolaa ja pipppuria myllystä

Koko sapuskan laitto:

Pese juuresharjalla hyvin punajuuret ja maa-artisokat. Paloittele lihamyllyn suuaukosta meneviksi paloiksi. Kuori ja paloittele sipulit. Riko kulhoon kanamunat, sekaan korpujauhot ja mausteet. Sekoita hyvin. Anna vetäytyä. Valuta ja huuhtele kikherneet.

Kokoa lihamylly pyhää toimitusta varten ja aseta kulho myllyn alle ja anna painaa. Juurekset, sipulit, kikherneet jne kaikki vain synkkään nieluun ja ihan lopuksi se paahtoleivän siivu paloiteltuna, jotta saat nuo kasvikset kaikki ulos. Itse leipähän jää sen myllyn sisään käytännössä. Sekoita lopuksi koko kulhon ainesosat kunnolla, peittele kelmulla ja laita jääkaappiin vetäytymään.

Avaa papu- ja hernetölkit, huuhtele ja valuta hyvin. Kippaa kulhoon ja purista sekaan valkosipulit, suola ja pippuri sekä oliiviöljy ja sitruuna. Sekoita ja laita kelmulla peitettynä jääkaappiin maustumaan. Jos olisis nyt ollut käsillä tuoretta korianteria, niin olisin lisännyt nipun sitä, vaan eipä ollut. Siispä sekoittein mukaa tuoreen timjamin rippeet.

Raasta puolikas kurkku siivilään ja anna valuuntua hyvin. Sekoita lopuksi kurkku, jogurtti, valkosipuli, suola ja pippuri kulhoon ja aamen. Se on siinä. Tarkista maut ennen tarjoilua ja kasvisruokapäivän nautinto on tässä. Vegaanit jättävät tietenkin kananmunan ja jogurtin pois. Periaatteessa kikherneiden liemellä voi korvata kananmunan ja jogurttiinkin löytyy vaihtoehtona nykyään vegaanimajoneeseja, joten todella helposti tästä saa myös täyden vegaaniversion, jos nyt sattuisi haluamaan.

Tässä vaiheessa itselläni lihamylly on pesty ja taas kaapissa, kaikki muutkin välineet ovat joko pestyjä tai tiskikoneessa ja itse pihvien paisto voi alkaa. (Itselläni ruoanlaitto alkaa aina tiskikoneen tyhjennyksellä ja kaikki siivotaan aina samantien pois. Ikinä ei saa ruokailun jälkeen jäädä mitään tiskivuorta siivottavaksi! Sen olen vuosikymmenten saatossa oppinut.) Ruokailun jälkeen kerätään vain ruokailuastiat tiskikoneeseen ja nautitaan loppuillasta. Nimenomaan loppuillasta, sillä päivällinen syödään aina aikaisintaan klo 19:00 ja sekin on vielä todella aikaista, kun verrataan Euroopan ruokakulttuurimaihin. Siellä juodaan tuskin vielä aperitiiveja klo 19!

Loppukaneettina kerrottakoon, että tuo alussa mainitsemani lihamyllyn laipan karkeus/koko teki juuri sen, mitä pelkäsinkin. Massa oli liian löysää ja pihvien kääntäminen paistinpannussa oli ongelmallista. Viimeistein pihvit vielä uunipellillä, jotta niihin sai hieman kovemman rakenteen. Liiaan mössöistä siis. Ehkä sittenkin kannattaa sutata koko keittiö  kaapin ovia, laseja ja ikkunanpokia myöten raastamalla punajuurta. En ole ihan varma, mutta ei tämä näin ihan nappiin mennyt ainakaan. Makujen suhteen toki meni aivan nappiin.

Hirvenvasan maksaa Anglaise

Suureksi onnekseni minulla on naapuri, joka metsästää. Saan kerran vuodessa hirvenvasan maksaa itselleni. Jostain syystä vaimoni ei sitä halua syödä, vaikka muuten syö maksaruokia suurella halulla.

Ellen ihan väärin muista, niin Lever Anglaise on ruotsaisen keittiötaidon grand old man - Tore Wretmanin aikaansaannoksia. Joko Riche:n tai Operakällaren-ravintoloiden aikaan. Saatan mielelläni olla myös väärässä.

Olennaiset ainesosat ovat maksan lisäksi sipuli, pekoni ja isot kaprikset. Kunnon pottumuusi kuuluu alkuperäisversioon, mutta meikäläisen laihis päätti jättää tärkkelyskomponentin väliin. Koko hommaan tarvitiin siis:

Hirvenvasan maksaa riittävästi

1 pkt amerikanpekonia

1 sipuli renkaina

1 prk isoja kapriksia

suolaa ja pippuria myllystä

Tabascoa

Leikkaa maksa viipaleiksi ja putsaa suonet pois. Laita odottamaan. Ota paistinpannu ja erottele sille pekonipaketista viipaleet iralleen. Siis kylmälle pannulle. Laita pannun alle lämpöä ja anna rasvan hiljalleen sulaa. Siivuta sipuli ja valuta kaprikset. Kun pekonin rasvat ovat kunnolla sulaneet ja liha alkaa ruskistua, lisää sipulirenkaat ja kaprikset ja sekoittele silloin tällöin. Odottele rauhassa, kunnes pekoni on kunnossa.

Kuivaa maksa paperilla ja suolaa ja pippuroi myllystä. Jauhota vehnäjauholla molemmin puolin ja lopuksi siirrä pekkonisipulisekoitus pannun reunalle ja heitä maksat pannuun. Paista mediumkypsiksi. Huomaa kuvassa, että siitä vielä lihasnesteet pisaroivat pinnalle. Ylipypsä maksa on aivan hirveää ja kuitenkin hirven vasaa luomumpaa ei paljon voisi olla.

Kippaa kaikki lautaselle ja mausta lopuksi Tabascolla. Itselläni on maksa-Tabasco-päähänpinttymä. Ne vain kuuluvat yhteen. Aivan kuten pasta ja parmesani tms.

Viinisuositus löytyy esmerkiksi täältä: http://dionysosviiniblogi.blogspot.fi/2018/02/blei-2014-doca-priorat-2025.html

Turskaa, kampasimpukkaa, jättikatkaa ja fenkolia

Tätä kirjoittaessani en ole vielä edes aloittanut ruoanlaittoa. En edes esivalmistelua, vaan kirjoitan ohjetta itselleni. Mikäli matkan varrella jokin muuttuu, muutan myös tekstiä ennen julkaisua. Tarkoitus on tehdä hyvin yksinkertainen ja tasapainoinen ruoka joka sointuu hyvin valitsemani viinin kumppaniksi.

Tykötarpeet per annos:

300 g turskan selkäfilettä
1 kampasimpukka
2 jättikatkaravun pyrstöä
muutama mandoliinin veto ohutta fenkolia
2 kpl vihreää parsaa
voita
sitruunan mehua
suolaa ja pippuria myllystä

Sekä kampasimpukka että jättikatkarapu tulevat nyt pakkasesta, joten niiden sulattamisella on melko luontevaa aloittaa. Sinä aikana halkaisen fenkolin keskeltä ja vedän mandoliinilla muutaman ohuen siivun toisesta puolikkaasta ja laitan sen voin ja valkoviinin kanssa kypsymään pieneen kattilaan, miedolle lämmölle. Siihen saa jäädä kyllä purutuntumaa. Lisää loppuvaiheessa parsanpätkät samaan kattilaan. Liemi kelpaa sellaisenaan kastikkeksi, kunhan siihen jo aluksi pyöräyttää hieman suolaa ja pippuria.

Kalanpalat hetkeksi lämpenemään huoneenlämpöön ja suolaa ja pippuria kevyesti kaikille pinnoille. Sama homma simpukalle ja katkanpyrstölle.

Kimpale voita paistinpannulle ja kun voi on hiljentynyt, niin fisut ja äyriäiset perään ja pikainen paisto heille. Kaikki saavat jäädä hieman mediumiksi kypsyydeltään, jotta suutuntuma ja maku säilyvät miellyttävinä. Itse asiassa kalan ei tarvitse olla juurikaan enempää kuin noin 42 astetta sisälämpötilaltaan. Tuolloin se on sisältä vielä kauniin kiiltävä.

Asettele sapuska mieleiselläsi tavoin lautaselle, viimeistele sitruunalla ja nauti! Viinikumppanini löytyy täältä:

http://dionysosviiniblogi.blogspot.fi/2018/02/blason-de-bourgogne-2015-macon-villages.html

Nyt haisee omakehu, mutta annoksesta tuli käsittämättömän hyvä. Ei tarvinut muuttaa mitään. Viinisuositus oli ehkä hieman turhan hapoton sitenkin. Vähän laadukkaampi Chablis tai sitten Alsace riesling eivät petä koskaan.

Helppo ja herkulinen broileripasta

Tässä reseptissä tuli taasen se tietynlainen ahaa-elämys. Jääkaapissa oli 4 kpl kokonaisia broilerin

fileitä, eikä pienintäkään ajatusta siitä, mitä niistä tekisi. Sitten tuli yhtäkkiä mieleen tällainen versio, joka saattaa jopa toimia. Hyvin arkiruokaa, mutta jännää.

4 kpl suurehkoa broilerin nahattomia fileitä
Grillimaustetta
250 g farfallepastaa
4 dl kuohukermaa
2 pkt koskenlaskija-voimakas-sulatejuustoa
suolaa ja pippuria myllystä

Kuivaa fileet paperilla ja mausta grillimausteella. Paista pannulla hellästi vähintään puolikypsäksi. Viipaloi fileet ohuiksi siivuiksi.

Keitä pasta ohjeiden mukaan suolatussa vedessä ja valuta lopuksi vesi pois. Lämmitä kattilassa kerma ja Koskenlaskijat. Valuta keitetty pasta, kaada sekaan kerma-koskenlaskijaseos ja kippaa sekaan myös broilerviipaleet. Voitele vuoka öljyllä ja kaada koko komeus vuokaan. Paista 175 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Ota ulos sitten, kun näyttää hyvältä.

Arkiruokien aatelia!

Raclette

Tähän ei paljon ohjeita tarvita. Söimme uudenvuoden lounaaksi hummerit ja nyt sitten muutama tunti myöhemmin maistuu jo raclette. Keitettyjä perunoita (mieluusti puikulaa) ja raclette-juustoa kyseisessä raclette-pannussa kypsennettynä/sulatettuna tekee makuelämyksetä täydelisen. Lisukkeeksi hapokkaita etikkasäilykkeitäm niin jopas alkaa pelittää.

Kahdelle:

500 g puikulaperunaa keitettyinä (mieluusti kuorineen)
360 g raclettejuustoa tai omaa lempijuustoasi, kunhan se ei ole mitään kevytsellaista. (kevytjuusto ei sula kunnolla eikä ole tarkoitettu tämän kaltaiseen ruokaan. Juuston pitää olla täysrasvaista.
Hillosipulia
pikkukurkuja
suolakurkkuja
vihreitä oliiveja
etikkapunajuurta
pikkelöityjä valkosipulinkynsiä
pepperoni-chiliä
valkopippuria (olin jo kuvitellut ettei valkopippurille ole mitään käyttöä)
jauhettua paprikaa (tämäkin on vähän siinä rajamailla)
mahdollisesti ilmakuivattua kinkkua tai mitä ikinä voit kuvitella tällä yhdistelmällä syöväsi

Laita juustoa mukavasti lämpöön sulamaan. Kuori peruna kerrallaan ja kerää sen ympärille haluamasi lisukkeet. Mausta pippurilla ja paprikalla ja nauti!

Joillekin tämä ruoka maistuu parhaimmillaan alppimaiden tapaan valkoviinin kera, mutte itselle juusto-punaviini-yhdistemä on ihan must! Tällä kertaa  Amarone Corte Lenguin-tilalta.

Gratinoitu hummeri yksinkertaisesti, mutta herkullisesti

Tämä muistuttaa etäisesti Thermidoria, mutta on paljon yksinkertaisempi ja pidän siitä itse kenties enemmän. Tässä käytän pakastehummeria, koska elävien raahaaminen tänne sisämaahan Ruotsista tai Hollannista on hieman hankalaa ja kallista puuhaa. Pakastehummerin saa noin kympillä, joten huippuruoka ei voisi paljn edullisempaa enää olla.

Tarvikkeet kahdelle:

2 pakastehummeria á 325 g (ylärajaa ei ole)
loraus kuivaa valkoviiniä
150 g voita
100g raastettua parmesaania
ripaus chiliä
pari kiepsautusta pippuria myllystä

Ota hummerit sulamaan huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Jos niissä on jäätä jäljellä, kun avaat pakkaukset, huuhtee haalealla vedellä se pois. Halkaise hummerit pituussuunnassa ensin pääpuolelta niin, että saat veitsen pääpanssarin läpi mukavasti ja leikkaat pään keskeltä, silmien välistä halki. Käännä toisin päin ja leikkaa myös pyrstöpuoli samalla tavalla.

Poista puolikkaista heti silmien takana oleva vatsalaukku ja pystöstä suoli. Kaikki muu on syötävää. Rapsauta pähkinänsärkijällä tai keittiöveitsellä sakset hieman auki, että ne on helpompi syödä kuumana.

Anna voin lämmetä pehmeäksi kulhossa. Sekoita voin sekaan chili, pippuri ja rastettu parmesaani.

Sen sijaan, että revit pyrstölihat irti rungoista, voit kätevästi paloitella ne saksilla kuorissaan. Lorauta kuhunkin puolikkaaseen hieman valkoviiniä ja peitä sen jälkeen voiseoksella. Gratinoi grillivastusten alla nopeasti pinta kauniiksi ja tarjoile heti. Liha on jo kypsää ja pitkä lämmmitys tekee siitä kumimaisen sitkeää.

Sitten vain ääntä kohti!

Korealainen rapea ja makea broileri, Dakgangjeong ja törkeästi väärennetty kimchi

Tässä ruoka, johon törmäsin vahingossa ravintolassa ja joka oli ihan pakko yrittää kopioida mahollisimman tarkkaan. Osan löysin englanninkielisiltä sivustoilta ja osan sain kehittää aivan itse. Lopputulos palkitsi ainakin meidät. Voit itse päättää, onko kyllin hyvää vai ei. Olin erityisen otettu tuosta kimchin versioinnista, joka oli todella maukasta ja autenttisen oloista, vaikkei siitä paljon käymismenetelmää enempää aitoutta ollutkaan.

Alkuperäisohjeessa broilerikuutio uppopaistetaan, kun ne on ensin käsitelty Majzenalla tai perunajauholla. Itse suosin hieman hitaampaa, mutta vähärasvaisempaan pannupaistoa. Tuolloin ei tärkkelystä tarvita lainkaan. Liha pitää tosin paistaa osissa, jotta saat sille kunnon pinnan ja yhdistää sitten lopuksi pannulla kastikkeen kanssa. Viimeksi tein pannussa ja nyt oli pakko koittaa frittiä. Jälkimmäinen vei kyllä voiton.

Toki makuasia, mutta omasta mielestäni tälle kyllä karamellipossu kalpenee.

900 g broilerin filettä (ei ohutta, ei riekaleita)
Pätkä purjoa renkaina
Tuoretta korianteria koristeluun
Salaattia

Marinadi:

suolaa
pippuria myllystä
3 murskattua valkosipulinkynttä
3 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
loraus riisiviinietikkaa
1 rkl riisiviiniä
1/2 dl majzenaa (jos aiot friteerata broilerin)

Kastike:

2 rkl soijakastiketta
6 rkl riisiviiniä tai Miriniä
4 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl Schrirachaa (tai vähemmän, jos haluat miedompaa. Korvaa vähennys ketsupilla)
6 rkl hunajaa
4 rkl muscovadosokeria tai muuta tummaa sokeria
2 tl murskattua valkosipulia
2 tl raastettua inkivääriä
ripaus pippuria myllystä
Jos haluat, 2 - 4 rkl karkeaksi hakattua pähkinää koristeeksi ja suutuntuman vuoksi (itse en käytä)

Väärennetty kimchi:

Hapankaalia
Schrirachaa

Osta joko tuoretta tai säilöttyä hapankaalia. Valuta hieman ja lorauta Schriratchaa sekaan. Yllättävän aidon oloista, vaikka kiinankaali ei ole käynyt lähelläkään ja ainoa yhteys alkuperäiseen on fermentointi eli maitohappokäyminen. En olisi ikinä osannut kuvitella kuinka hyvää tämäkin voi olla!

Aloita tekemällä marinadi broilerille. Kuutio fileet sokeripalan kokoisiksi kuutioiksi ja kippaa marinadiastiaan. Lievää liikutusta ja kemun alle jääkaappiin maustumaan. (Älä laita vielä Majzenaa!)

Jatka mittaamalla kastikkeen ainekset kattilaan ja kun kaikki lähiomaiset ovat läsnä, laita kuumaa alle ja keitä koko ajan sekoittaen, kunnes soosi alkaa sakeutua mukavasti. Siirrä syrjään odottamaan tulevia seikkailuja.

Jos haluat uppopaistaa broiskut, ota kattila ja lorauttele sinne reilu litra öljyä. Lisää nyt se Majzena broiskujen sekaan ja sekoita hurjasti. Kuumenna öljy noin 180 asteeseen ja anna palaa. Kauhallinen lihaa kerrallaan öljyyn ja ruskistettuna reikäkauhalla sivuun odottelemaan. Sitten lopuksi kaikki yhteen paistinpannulle. Purjo ja kastike sekaan ja taas lievää liikutusta.

Toinen vaihtoehto etenee ihan samalla kaavalla, mutta kuuman paistinpannun kautta. Erissä pinta kuntoon ja kypsäksi ja sitten lopuksi kaikki kimppaan.

Pannulla saattaa soosi hieman ohentua, koska lihasta tulee nesteitä mukaan, mutta hetken lämpö voi kaiken muuttaa. Sekoittele ja anna hautua ja nesteiden haihtua.

Ehdotan tarjoilua salaattipediltä ja tuota keinokimchiä tykö.

Keltajuuri-kikhernepihvit, tsatziki

Vaikka viikonloppuisin teen ruokaa aivan tuntitolkulla eikä aina niin kevyesti, niin arkisin on joskus kiva päästä hieman kevyemmällä sekä ruoan että kukkaron kannalta. Pidämme vähintään yhden kasvisruokapäivän viikossa. Tästäkin annoksesta tuli sen verran suuri, että kahden hengen talous taitaa pitää vähintäänkin kaksi kasvisruokapäivää ihan putkeen. Eivät ne kahden edellisenkään päivän broilertäytetyt munakoiso-kesäkurpitsakääryleetkään nyt ihan raskaimmasta päästä olleet, mutta lisätään vähän kulmakerrointa (tai siis lasketaaan) ja vedetään kaksi päivää nyt lakto-ovo-vegetaarista dieettiä sitten.

Paikallisen loistavan Prisman valikoimista löysin pussillisen keltajuurta (500 g). Hintaa pussilla oli huikeat 1,49 €, joten ainakaan kukkarolle tämä ei ole raskasta. Purkillinen kikherneitä löytyi kotoa (1,49 €) ja purkki luomujogurttiakaan ei hinnallaan päätä huimannut. Oli maksanut samaisessa kaupassa aikanaan 1,59 € /400g. Jos nyt tuoretta kurkkua ja valkosipulia ei lasketa mukaan, maksoivat kaikki 8 suurta kasvispihviä yhteensä siis noin 4,50 € eli huimat 54 snt per pihvi. Yleensä en paljon hintoja katsele, mutta kun kasviksien hinnoista pidetään joskus niin suurta meteliä, niin ajattelinpa nyt sitten tuonkin laskea. Loppupäätelmäni on: kasvisruoka ei ole kallista!

Tarvikkeet:

500 g keltajuurta

1 keltasipuli

4 valkosipulinkynttä

2 kananmunaa

1 tlk á 310 g kikherneitä (valutettu paino)

korppujauhoja

suolaa ja mustapippuria myllystä

ripaus jauhettua kardemummaa

ripaus Garam Masalaa

ripaus timjamia ja oreganoa

loraus kermaa

pätkä kurkkua

200 g luomujogurttia, turkkilaista

(chilikastiketta, jos haluat)

Pihvit:

Tee kulhon pohjalle mauste- rakenneemulsio:

2 kananmunaa

korppujauhoa

mausteet

puolet valkosipulista

kerma

Sekoita kermaan ja anna korppujauhojen turvota hänessä.

Kuori ja raasta keltajuuret ja sipuli samaan kulhoon, valuta ja soseuta kikherneet ja kaikki vain sekaisin raivokkaasti. Anna levätä hetki.

Tsatziki:

Raasta pätkä kurkkua siivilään. Kiepsauta myllystä suolat päälle ja itketä noin 30 min. Pari valkosipulinkynttä kulhon pohjalle murskaksi ja jogurtti sekä kurkut sekaan Suolaa ja pippuria ja taas lievää liikutusta. Kylmään kelmun alle.

Grande finale:

Pannu tulille ja massalle taas kunnon veivaus. Lusikoi raastemassaa lättypannulle mukavin ottein ja paista melko kevyellä tulella mukavan kiinteiksi pihveiksi. Kannatan sitä, että pihvit myös ennen ruokailua lämmitetään pannulla, ei mikrossa, koska rakenne paranee ja lämpö jakaantuu niihin paremmin. Alan jostain syystä karttaa mikroa aina vain enemmän ja enemmän. Sen tuoma lämpö ei jotenkin sovi ruoan tekemiseen.

Paista massasta lettupannulla 8 pihviä ja kasaa ne lautaselle. Kuten sanottua, lämmitä tarpeen tullen paistinpannulla, älä mikrossa. Tarjoile herkullisen Tsatzikin kera ja jos meikäläisen makuaistimuksia seuraat, niin ronskisti vielä chilisoosia päälle.

Broilertäytetyt uunipaahdetut munakoiso- ja kesäkurpitsakääryleet

Aivan stetsonmenetelmällä nyhjätty resepti, joka syntyi taasen pienestä piipahduksesta paikalliseen itämaiseen putiikkiin. Mukaan tarttui pussi ohuita, pitkiä munakoisoja ja tovin jälkeen syntyi idea itse ruoasta.

Tarveaineet:

2 munakoisoa
1 paksu kesäkurpitsa
700 g broilerin jauhelihaa (fileestä)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl korppujauhoja
1 kananmuna
suolaa ja pippuria myllystä
muutama tippa Tabascoa
3 rkl HP-kastiketta
loraus kermaa
timjamia ja oreganoa
parmesaaniraastetta
oliiviöljyä

Tee maustuspohja yleiskoneen kulhoon kermasta, korppujauhosta, valkosipulista, kermasta ja mausteista. Anna vetäytyä hetki. Heitä yleiskoneen kulhoon. Pyöräytä ja anna vetäytyä jonkin aikaa. Lisää myöhemmin vatkaimen pyöriessä broiskun jauhelihat ja anna pyöriä, kunnes koko massa emulgoituu kauniin tasaiseksi massaksi. Anna senkin levätä vielä tovi.

Pese munakoisot ja kesäkurpitsat ja kuivaa ne. Höylää kummatkin manoliinilla ohuiksi siivuiksi pituussuunnassa ja laita sivuun. Ainaki itselläni siivuja tuli niin paljon, ettei ajatus itkettämisestä edes käynyt mielessäni. Saapa nähdä kuinka vetistä tavaraa uunistaa saadaan ulos! Hylkyyn menevät tietysti ne alun ja lopun kapeimmat siipaleet, mutta tavaraa tuntui riittävän kyllä ja ylikin jäi vielä.

Lusikoi massaa täyteeksi vuoroin kesäkurpitsan ja munakoison siivuille ja rullaa ne vuokaan. Aloita aina sieltä paksummasta päästä, niin massa ei pääse ihan niin helposti pursuamaan yli.

Kun vuoka on täynnä, kiepsauta rullien päälle suolaa ja pippuria, raasta päälle Parmiggiano Reggiano ja lorauttele päälle parasta oliiviöljyä, jota olet koskaan maistanut. Uskon, että annos on sen arvoinen. Oma suosikkini maksaa 24 €/plo, mutta on jokaisen eurosentin arvoinen. Varsinkin, kun olen itse käynyt tilalla, joka tuottaa tuota harvinaisuutta ainoastaan 1000 litraa vuodessa!

Lopputulos: Herkullinen ruoka, jossa vain suola jäi hieman alakanttiin. Korvasimme sen lautasille annostetulla soijalla, joka sopi näihin paremmin kuin nenä päähän. Mukava, omatuntoa hivelevän kevyt ateria!

Tässä kuva rullista vuoassa ennen suolaa, pippuria, juustoraastetta ja öljyä.

Karjalanpaistia uudella twistillä

Päätin ostaa pakkauksen karjalanpaistilihoja ja tehdä niistä kaikkea muuta kuin perinteistä karjalanpaistia. Ensinnäkin lihakset saivat marinoitua punaviiniliemessä yli vuorokauden (lähes kaksi) ja sitten kuvaan tuli vielä paljon muutakin. Safka muistuttaa kenties enemmän stifadoa kuin karjalanpaistia. Saas nähdä. Tässä tarvikkeet:

900 g karjalanpaistilihaa
1/2 l punaviiniä
5 valkosipulinkynttä
3 isoa herkkusientä
2 isoa tomaattia
1/2 dl hillosipulia
iso nippu timjamia
2 palsternakkaa
1/2 kukkakaalia
kermaa
vasikanfondia
soijaa
suolaa ja pippuria
kokonaisia mustapippureita
Tabascoa
vettä

Lorauta marinointiastiaan muutama tippa Tabascoa, puoli kourallista kokonaisia mustapippureita, valkosipulinkynnet, loraus soijaa, liraus fondia, suolaa, timjamia ja lopuksi lihat. Sekoittele ja kaada päälle punkkua niin, että lihat peittyvät. Juo loput, jos jää. Kelmua päälle ja jääkaappiin,

Kun ruoan synnyttämisen aika koittaa, leikka saksilla iso nippu timjamia valurautapadan pohjalle. Pilko sekaan 4 herkkusientä ja 2 tomaattia ja hillosipulit. Kaikki nämä, jotta ruokaan saadaan mahdollisimman paljon sitä kuuluisaa viidettä makua, umamia. Se tekee sapuskasta niin täyteläisen makuista.

Kippaa päälle lihat ja marinadi. Lorauta päälle vielä hieman soijaa, fondia, tabascoa ja lopuksi vettä. Kun omaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja kuulemiin. Pata uuniin reiluksi kolmeksi tunniksi. Itse asiassa mitään ylärajaa ei ole koskaan määriteltykään. Tässäkin lopputulos on ajan ja lämpötilan funktio ja itse suosin 150 asteen lämpötilaa ja vastaavaasti hieman pitempää aikaa. Ja aina paranee. Nuo paremmat ravintelit kehuskelevat, kuinka lihakset ovat hautuneet jopa 48 tuntia. Hyviä ne ainakin tuppaavat olemaan ja mautkin kohdillaan. Kaipa nuo oikeatkin kokit tietävät mitä tekevät. Paitsi pikaruokaloiden taikka Ikean kokit. Niille ei paljon anneta päätösvaltaa!

Nyt menee tuo kevennyspuoli hieman persauksilleen, koska päätin kaikesta huolimatta tehdä taas muusin palsternakasta, kukkakaalista ja kermasta. Eihän sitä kermaa nyt niin tuhottomasti tarvita, mutta edes vähän liemeksi! Ja tästä sapuskasta riittää kahdelle kyllä ainakin kahdeksi päiväksi aivan komeasti.

Ei muuta kuin noin neljän tunnin jälkeen pata pois uunista, palsternakat ja kukkakaalit tulille ja muusiksi asti ja sitten nauttimaan. Tykö voisi tarjota vaikka venäläistä suolakurkkua (jota meillä on aina kotona) ja äskettäin ohjeistamaani pikkelöityä keltajuurta.

Noita isoj herkkusieniä jäi 3 kpl yli tarpeen ja päätinpä päästää heidät ensin vesitilkkasen avulla nesteistään ja sen jälkeen vielä kärventää niitä voinokareen avulla pannussa muutaman hetken, että saivat sekä makua että väriä. oli muuten aivan taivaallien makusinfonia. Viiniksi kelpasi tällä kertaa vaatimaton, mutta loistava Amarone della Valpolicella tuolta ihanalta Corte Lenquinin tilalta, jossa on ollut ilo ja kunnia kerran vierailla. Mangnifique!

Avattu broileri uunissa ja parsakaaliraastetta

Kuten pelätä saattaa, kun alkaa keventää ruokavaliotaan, ei loppua tahdo näkyä. Varsinkaan, jos vyötärölle on kerääntynyt kiloja ja uimarengasta jo ihan liikaa. Loppujen lopuksi kevennys on helppoa ja hauskaa. Hauskan siitä tekee se, että mauista ei todellakaan tarvitse tinkiä. Kevennys ehkä jopa pakottaa miettimään vieläkin enemmän makuja, joita voisi saada ruokaan ilman hirveätä määrää voita tai kermaa. Jauhelihan vaihtaminen broilerin tai kalkkunan jauhelihaan on simppeliä, mutta mausteita tarvitaan hieman enemmän jne.

Tässä näin vaatimattomasti ohje ihan sairaan maukkaasta broilerista, jota ei syöty riisin ja kermakastikkeen kera vaan raastetun ja oliiviöljytilkassa lämmitetyn parsakaaliraasteen kanssa. Oli viedä taas kielen mennessään. Yritän parhaani mukaan muistella, miten sen tein. (kaupasta löytyy muuten yksi "halsteribroilerina" myytävä lintu, mutta koska se on valmiiksi maustettu, niin minullehan se ei kelpaa!)

1 kokonainen broileri

1 tukeva nippu parsakaalia

suolaa ja pippuria myllystä

maun munaa Scrirachaa

oliiviöljyä

Avataan tuo kokonainen lintu paketistaan ja pestään sekä kuivataan hänet talouspaperilla. Hyvillä keittiösaksilla tahi riittävän terävällä keittiöveitsellä leikataan selkäranka molemmin puolin irti. Ei ole vaikeaa. Saat samalla poistettua munuaiset ja muut rämmäleet, joita teurastamon täti on sinne terveisinään jättänyt painoksi. Oikeastihan nuo broiskut poraa ja harjaa kone sekä sisältä että päältä, joten ei syytetä tätejä tästä.

Laita broisku ensin selälleen ritilälle ja myllää siihen reilusti suolaa ja pippuria, ripoittele päälle makusi mukaan Scrirachaa. Päälle vähän oliiviöljyä ja silikonipensselillä kaikki tasaiseksi pintaan. Laita kypsymään uuniin 150 asteeseen noin puoleksi tunniksi.

Kun aika on, ota vuoka pois uunista, käännä fogeli ja toista sama nyt nahkapuolelta. Ja taas samaan lämpöön 30 minuutiksi. On mielestäni tärkeää, ettei hyvää lintua pilata kärventämällä se liian kuumassa. Sitten kun tämäkin puolituntinen on ohi, on aika nostaa lämpöä joko ihan grillivastuksille tai, kuten itse tein, 250 asteeseen ja odottaa, kunnes rapsakka pinta on saavutettu. Sitten koko pannu fogeleineen ulos ugnista ja hetkeksi vetäytymään.

Raasta parsakaali raastimella suoraan pannuun. Lisää megeen hyvää oliiviöljyä ja myllystä suolaa ja pippuria. Hetki lievää liikutusta hyvällä lämmöllä ja safka on valmis. Ei muuta kuin lautasille ja hyvää punaviiniä tykö. Jostain syystä en osaa juoda broilerin kanssa muuta kuin punaviiniä. Ei sen tarvitse tässä tapauksessa olla sitä aivan stydeintä sorttia. Hieman keveämpikin käy. Meillä taisi kylläkin olla laadukasta ripassoa, mutta mihin se ei muka sopisi?

Alla vielä fogeli avattuna ja kärvennettynä juuri ennen sapuskoimista: