Bufalamozzarella gratinoidut täytetyt paprikat

Tämä on se ERITTÄIN hidas versio, jossa täytteeksi keitetään kunnon bolognesekastike, joka kaiken lisäksi vielä keitetään kokoon nesteen vähentämiseksi, ettei sen sakeuttamiseksi tarvita mitään korppujauhoja tai kananmunaa, riisistä puhumattakaan.

Tästä annoksesta tulee komeasti neljä isoa ja komeaa paprikanpuolikasta.

Tarveaineet:

2 isohkoa paprikaa. (Valitse mahdollisimman kulmikkaat, niin pysyvät uunisa pystyssä ja ovat helpommat täyttää)
2 kpl tuoretta bufalamozzarellaa
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
3 suurta tuoretta herkkusientä
400 g jauhelihaa (naudan/broilerin/kalkkunan)
2 dl punaviiniä
2 rkl häränfondia
oliiviöljyä
1 tölkki Mutti-kirsikkatomaatteja
3 rkl tomattipyreetä
Kuivattuja yrttejä: rakuunaa, oreganoa, timjamia, salviaa
Pippuria myllystä ja mahdollisesti myös suolaa
Ripaus sokeria

En tee yleensä perinteistä soffrittoa, koska puolisoni ei halua joka paikkaan chiliä ja itse en ole niin mieltynyt kaikkiin juureksiin jne. Jos haluat, voit tehdä sipuleista, chilistä, porkkanasta ja juuriselleristä maukkaan soffritton.

Silppua aluksi sienet aivan pieniksi kuutioiksi. Syy siihen, että käytän usein bologneseen herkkiksiä on niiden sisältämä umami. Se tuo kastikkeelle täyteläisyyttä ja korostaa makuja. Kippaa silppu kattilaan ja sekaan loraus vettä, ikään kuin siemeneksi sille, että saat sienistä nesteet kunnolla pois. Kuumaa alle ja sitten vain lievää liikutusta, että nesteet ovat haihtuneet. Tämän jälkeen loraus oliiviöljyä perään ja sipulit myös. Kuullota hetki ja lisä nokareittain jauheliha ja pyörittele niin, että liha saa hieman väriä.

Punkkupullo auki ja lorautat itsellesi pienen pikarillisen ja nuo pari desiä kattilaan. Perään fondi, tomaattipyree ja lopuksi tomaatit ja yrtit sekä myllystä pippuria. Kun koko komeus kiehuu, niin levy aivan pienelle ja anna kiehua (välillä sekoitellen ja kansi raollaan) kunnes neste alkaa hiipua. Tähän menee helposti 3 - 4 tuntia. Älkää peljätkö! Lopputulos palkitsee kyllä. Jos tykkäät seistä hellan ja nyrkin välissä, voit toki keittää vähän reippaammallakin teholla, niin pääset nopeammin maaliin. Silloin sitten myös tuppaa roiskumaan tai pulpahtelemaan aika lailla. Itse tykkään hitaasta haudutuksesta, jonka aikana voi tehdä jotain aivan muuta.

Kun kattilassa alkaa olla kohtuullisen sakeaa massaa, tarkista maku ja lisää lopuksi vielä ripaus sokeria, että saat taitettua tomaatin hapot hieman kesymmiksi ja kokonaisuudesta tulee todella täyteläinen ja palkitseva. Maista ja lisää, kunnes olet tyytyväinen. Tässä vaiheessa ei kannata mokata, kun olet kaiken ajan käyttänyt huippusoosin hyväksi. Ota kattila sivuun ja soosi vähän tasaantumaan.

Halkaise paprikat pituussuunnassa ja poista siemenet ja kaikki muu ylimääräinen. Kanta kannattaa myös halkaista, ettei sitä kautta synny puolikkaisiin täytteelle valuma-aukkoa. Muista terävä keittiöveitsi!

Mietin hetken, josko ryöppäisin paprikat. En ryöppää. Päädyin tässäkin siihen hitaampaan, mutta maukkaampaan valmistustapaan. Täytä paprikat ja laita uuniin, ilman juustoa, 150 asteeseen noin 40 minuutiksi. Jos näyttää hyvältä, ota pois uunista, nosta lämpöä vaikka 200 - 250 asteeseen ja revi mozzarellakokkareet paprikoiden päälle. Gratinoi, anna vetäytya ja nauti joko sellaisenaan tai hyvän salaatin kera. Eikä se mukava punkkukaan ihan poissuljettu ole.

Pulled pork kahdella tapaa, munakoiso-halloumisliderit, friteeratut munakoisot, mummon herkuttelukurkut ja hillottua sipulia

Lähti hieman aterian valmistelu lapasesta, kun ostin itämaisesta kaupasta thaimaalaisia pyöreitä munakoisoja ja aloin suunnitella niiden ympärille jotain pientä... Jääkapissa oli valmis pakkaus pulled porkia ja närpiöläisiä herkuttelukurkkujakin oli tullut ostettua. Mitäs sitä muuta kun hommiin. Kuvasta puuttuu jo alkupaloiksi hotkitut vietnamilaiset riisipaperirullat dippeineen,

Kaikki annokset kahdelle.

Mummon herkuttelukurkut:

1 rasia pieniä herkuttelukurkkuja
2 rkl sokeria
2 rkl väkiviinaetikkaa
1 tl suolaa (hieman liikaa on)

Sekoita suola, sokeri ja etikka. Halkaise kurkut pituussunnassa. Kippaa kannelliseen muovirasiaan ja hölskyttele aina välillä, kun pidät astiaa jääkaapissa noin tunnin.

Hillottu sipuli:

3 tuoretta sipulia nipusta
3 rkl sokeria
1 tl suolaa
1/2 dl punaviinietikkaa
vettä

Leikka sipulit puolirenkaiksi. Kippaa kaikki ainekset kattilaan ja kiehauta. Kaada kaikki kulhoon ja laita jääkaappiin maustumaan.

Friteeratut munakoisot ja munakoisosliderit:

Poista munakoisoista kanta. Slideria varten leikkaa 1 pallo per ruokailija keskeltä halki niin, että pysyvät pystyssä. Leikka loput munakoisot neljään osaan lohkoiksi. Kippaa kaikki kulhoon ja suolaa perään, että saavat itkeä kitkeryytensä pois.

Slidereita varten siivuta halloumi ja leikka siivut vielä puoliksi. Voit liottaa, jos et pidä suolaisesta. Kuivaa lopuksi kaikki paperilla ja paista sliderin puolikkaat ja halloumit pannulla kypsiksi. Kokoa burgerit. Lohkot voit joko uppopaistaa tai paistaa pannussa. Itse uppopaistoin, koska öljy oli jo valmiina seuraavaan ruokalajiin.

Friteeratut pulled pork-pallerot:

noin 200 g kypsää pulled pork lihaa (ilman kastiketta)
mahdolliset lisämausteet (chili, korianteri, yms)
1 kananmuna
korppujauhoja
öljyä friteeraukseen

Muotoile lihasta neljä palloa. Pyöritä ne ensin kanmunassa ja sitten korppujauhoissa. Friteeraa kauniin ruskeiksi ja tarjoile haluamasi kastikkeen kera.

Loppu pulled pork (noin 300 g) tarjoillaan kastikkeeseen sekoitettuna ja lämmitettynä osana kokonaisuutta.

Kokoa siis kaikki tarjoiluastiaan, kuten kuvassa tai suoraan lautasille.

Rigatoni-bolognese-mascarponevuoka

Tässä vähän makaronilaatikkoa väännetty uusiin mittoihin. Tämä vie vähän aikaa, mutta on vaivan väärti ihan näin vaikka arkena, jos on aikaa.

Tarvikkeet:

400 g naudan jauhelihaa
1 iso keltasipuli
4 valkosipulinkynttä
iso loraus oliiviöljyä
3 dl punaviiniä
2 rkl häränfondia
2 purkkia Mutti-kirsikkatomaatteja
1/2 (noin 3 rkl) tuubia tomaattipyreetä
1 rkl sokeria
suolaa ja pippuria myllystä
chilijauhetta
oreganoa, salviaa, timjamia
1 prk mascarpone-juustoa
1 suuri mozzarellapussi (vedessä)
500 g mahdollisimman suurta Rigatoni-pastaa, jotta kastike pääsee sisälle

Tee sovellettu sofrito sipulista, valkosipulista ja chilistä. Anna kuulottua hetki. Lisää jauheliha ja ruskista tovi. Lisää punaviiniä ja anna kiehahtaa. Lisää sen jälkeen kirsikkatomaatit, sokeri yrtit ja fondi. Anna kiehua hiljalleen tunti-pari. Murskaa kiehumisen aikana mahdollisesti kokonaisiksi jääneet tomaatit ja mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku.

Keitä rigatoni runsaassa, suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeiden mukaan. Kun pasta on kypsää, valuta se hyvin ja sekoita kastikkeen sekaan. Kippaa sekaan myös Mascarpone.

Etsi sopivan kokoinen uunivuoka ja kippaa koko komeus sinne. Painele kokonaisuutta jonkin ainaa, jotta saat rigatonet täyttymään kastikkeella. Siivuta mozzarella ja lado vinottain vuoan päälle niin, ettet peitä koko annosta, jolloin nestettä pääsee haihtumaan paistamisen aikana eikä vuoka kiehu yli
uunin pohjalle palaman.

 

Laita vuoka uuniin alatasolle 150 asteeseen noin 45- 50 minuutiksi. Nosta vetäytymään vähintään puoleksi tunniksi ennen syöntiä.

Waguy-naudan ulkofilettä ja kasviksia

Tämä herkkupala löytyi Tampereen Sokokselta. Onhan se hintavaa, muttei kuitenkaan ihan tavoittamattomissa, koska siivut oli leikattu noin 115-120 gramman viipaleiksi, jolloin yhden hengen annokselle lihan hinnaksi tuli melko tasan 10 €. Liha on uskomattoman hienosti marmoroitunutta ja sen voisi syödä vaikka ihan raakana sashimin tapaan. Japanissa tätä herkkua laitetaan myös sushiin nigirin päälle. Käytin itse tälläkin aterialla soijaa ja wasabia, mutta riisiä ei tähän tarvittu.

Lisukeidean löysin yhdestä matkablogista, jossa oli mielenkiintoinen lounasjuttu Japanista. Sieniä sinä ei ollut ja ne lisäsin ihan itse. Lihan sisälämpötilan pitäisi olla korkeintaan 50 astetta.

Annos kahdelle:

2 viipaletta Waguy-naudan ulkofilettä
kourallinen shiitakesieniä
kourallinen tuoreita sokeriherneitä
kourallinen mungpavun ituja
1 kokonainen valkosipuli
suolaa ja pippuria myllystä
mahdollisesti soijaa ja wasabia

Leikkaa lihoista rasvareunus irti ja käytä sitä paistamiseen. Viipaloi valkosipulinkynnet ohuiksi siivuiksi ja paista ne öljyssä ja palassa fileen rasva. Poista ne pannulta, mutta jätä sinne öljy ja naudan rasva. Freesaa lohkotut shiitakesienet kauniin ruskeaksi.

Lisää loppu naudan rasva, jota myös taliksi kutsutaan, ja anna sen sulaa kunnolla. Paista pihvit ja nosta sivuun. Paita sokeriherneet ja idut ja annostele lautasille suoraan pannulta. Viipaloi lihat ja asettele pihvin muotoon lautasille. Suolaa ja pippuroi hyvin. Lisää loput kasvikset ja nauti kunnon punaviinin kera.

Karitsan potkaa, punaviinikastiketta, bataattisosetta, pikkelöityä parsakaalia ja balsamicosiirappia

Oli taas pitkästä aikaa varioida karitsan potkaa ihan reseptiksi asti. Ei siitä suuren suurta eroa alkupräiseen ohjeeseen vuodelta 2012, mutta pientä säätöä kuitenkin.

Ohje on kahdelle:

Pataan:

2 karitsan potkaa

2 sipulia

6 valkosipulin kynttä

2 suurta tomaattia

häränfondia pullosta

kananfondia pullosta

3 dl punaviiniä

vettä

suolaa ja pippuria

Suolaa ja pippuroi potkat ja asettele padan pohjalle. Kippaa sekaan muut ainekset, laita uuni 150 asteeseen ja heitä pata kylmään uuniin. Anna hautua pari tuntia, Tiputa lämpö 100 asteeseen ja jatka haudutusta vielä 2 tuntia.

Bataattisose:

1 keskikokoinen bataatti

4-5 perunaa

2 valkosipulinkynttä

voita ja suolaa

kermaa

Kuori bataatti ja perunat. Keitä valkosipulinkynsien kanssa niukassa, suolatussa vedesssä kypsiksi. Valuta, lisää voi ja kerma ja vatkaa kauniin sileäksi muusiksi.

Pikkelöidyt parsakaalit:

Isohko nuppi parsakaalia

3 dl vettä

1 dl sokeria

1 dl väkiviinaetikkaa

Pilko parsakaali pieniksi nupuiksi. Laita liemeen ja kiehauta hetki ja ota jäähtymään katilassa.

Balsamicosipulit:

4 sipulia

sokeria

öljyä

suolaa

balsamicosiirappia

Leikkaa sipulit renkaiksi. Lisää ne pannulle ja sekaan pari ruokalusikallista sokeria. Lämpö päälle ja anna sipulien saada väriä sokerin avulla. Lisää öljy ja suola ja jatka freesaamista, kunnes sipulirenkaat ovat aivan pehmeitä ja kauniin ruskeita. Lisää lopulta balsamicosiirappi, sekoita ja se on siinä.

Punaviinikastike:

Siivilöi potkien(siis ei saa potkia, vaan nyt tarkoitetaan noita potka-osia) haudutusliemi kattilaan ja kaada pois ylimääräien osa. Keitä kokoon, tarkista maku ja korjaa mahdolliset puutteet maussa suolalla ja pippurilla.

Kokoa annos ja nauti! 

Ibericopossun sisäfilettä, lohkoperunoita ja sitrussalaattia

Pääsi taas käymään vahinko, kun Tampereen parhaasta ruokakaupasta (= Sokos Hekku) löytyi ibericoporsaan sisäfilettä juuri sopiva annos kahdelle, vajaat 400 g. Tämä mustan värinen oman maatiaissikamme sukulainen popsii pääasiassa kastanjoita ruoakseen ja sen kyllä huomaa myös lihan maussa. Se ei ole riistainen, mutta pähkinäinen ja täyteläinen. Liha ei maistu laisinkaan possulta eikä sitä pidä myöskään kypsentää ihan täysin kypsäksi eikä maustaa piloille. Pelkkä suola ja pippuri riittävät. Liha on kerrassaan maukasta ja mehukasta. Sisälämpö 57 astetta on juuri sopiva.

Liha kannattaa ottaa lämpenemään ajoissa, mutta ennen sen käsittelyä, on tehtävä kaikki muut työvaiheet. 

Sitrussalaatti kahdelle:

 

1/2 fenkoli

1 verigreippi

2 appelsiinia

2 klementiiniä

suolaa ja pippuria myllystä

oliiviöljyä

hunajaa

sitruunan mehua

Fileroi sitrushedelmät, eli leikkaa päädyt pois ja kuoret reilusti veks. Leikkaa jokainen filee erikseen kalvojen välistä irti niin, että astiaan päätyvät ainoastaan hedelmälohkot kalvojen välistä. Helppoa kuin heinänteko, kunhan hetken harjoittelee. Tee filerointi salaattiastian yllä, jotta kaikki mehut päätyvät kulhoon.

Ota puolikas fenkoli ja poista kuivat osat. Höylää juustohöylällä fenkolinpuolikas salaatin sekaan. Mausta suolalla ja pippurilla sekä oliiviöljyllä ja hunajalla. Ihan oman makusi mukaan. Lopuksi voit lisätä vaikka rucolaa tahi tässä esiintyviä auringonkukan versoja.

Lohkoperunat:

6 kpl suurehkoa jauhoista perunaa

sormisuolaa

1 punasipuli

1 kokonainen valkosipuli (yksikyntinen)

rosmariinia

siruunaa

pippuria

voita ja oliiviöljyä

Pese ja lohko perunat. Ihan turha kuoria mitään.

Kuori ja lohko punasipuli ja lohko myös valkosipuli. Lorauta aimo annos oliiviöljyä uunivuokaan ja sekoittele kaikki aineet suolan ja pippurin kera uunivuoassa. Lorautele päälle myös sitruunaa. Uuniin 175 asteeseen noin tunniksi. Saapi sekoitella välillä.

Nyt, kun kaikki muut ainesosat ovat hoidossa, ota esille possunfilee ja poista siitä kalvot. Rasvaa jos on niin neuvon säästämään!!!! Suolaa ja pippuroi. Ota hyvä pinta voilla paistinpannulla ja laita lihalämpömittari ja tökkää se paksuimpaan kohtaan ja odota, kunnes mittari näyttää tasan 57 astetta.

Tämän jälkeen filee tiukasti alufolioon ja heki odotusta.

Periaatteessa tähän ei tarvita kastiketta, mutta tein kuitenkin pienen soosin, kun pannulle jäi lihasnestettä ja maukasta voita. Ruokalusikallinen Dijon-sinappia ja loraus kermaa niin se oli sitten siinä. Merkillisen hyvä taas sekin. Kyllä oli harvinaisen hyvä ateria, jonka tykö nautittiin Giro del Gorner Reserva vuodelta 2009. Tuli kyllä tunne, että kaikki olivat kuin tehdyt kokonaisuuteen. Mahtava paketti!

Herkuttelijan Osso Bucco Hirvestä ja perunapaistos "tatin"

Lähti homma taas vähän käsistä, kun löysin Tampereen parhaasta ruokakaupasta pakastettuja hirven
potkakiekkoja. No, eihän siihen muu auta kuin hankkia sopivat tykötarpeet, että saadaan tämäkin projekti maaliin. Osso Buccon osalta siihen ei tarvittu kuin hieman juureksia ja vasikanlientä. Ajatus perunapaistoksesta kypsyi vasta myöhemmin.

Tarvikkeet parin hengen hirveään osso buccoon:

4 kpl hirven potkakiekkoja, n. 1 kg
1 pakkaus tuoreita keittojuureksia
5 dl Puljongin vasikanlientä tetrasta
riistafondia
sipuli
1 valkosipuli (yksikyntinen)
suolaa ja pippuria myllystä
vehnäjauhoa
5 rkl tomattipyrettä
5 dl punaviiniä
7-10 kokonaista mustapippuria
2 laakerinlehteä
salviaa
rosmariinia
timjamia

Aloita kuutioimalla noin 3 mm kuutioiksi juurekset ja sipulit. (Itse aloitin valitsemalla sopivan viinin). Puhdista ja kuivaa potkakiekot. Mausta ne suolalla ja pippurilla myllystä ja jauhota vehnjauholla. Ota valurautapata esiin ja lorauta sinne kunnon annos oliiviöljyä sekä aimo nokare voita.

Kun pata on hiljentynyt, ota potkakiekkoihin kaunis paistopinta molemmin puolin. Nosta kiekot sivuun ja lisää pataan kuutioidut kasvikunnan tuotteet ja freesaa hetki. Lisää tomaatipyree, sekoita ja kippaa sekaan punaviini, laakerinlehdet, pippurit, fondi ja vasikanliemi. Anna kiehahtaa ja palauta takaisin potkakiekot pataan. Kun lähiomaiset ovat nähneet, niin kansi päälle ja 150-asteiseen uuniin 2 - 3 tunniksi. Nauti tuoksuista!

Perunapaistos "tatin"

Tämän perunapaistoksen nimi on vähintäänkin harhaanjohtava siltä osin, että tässä ei käytetä mitään taikinaa. Kun tuli ostettua kokonainen litra tuota vasikanlientä, niin ajattelin kokeilla sitä tähänkin. Kerman saatikka muiden kauhistuttavan kaloripitoisten sidosaineiden sijasta. Kuvittelen mielessäni, että lopputuloksena on kaunis, molemmin puolin täydellinen kakku, josta saisi leikata sektoreita ihan pokkana irti. Saas nähdä kuinka äijän käy!

Tarvikkeet:

6 kpl suurta, mielellään jauhoista perunaa (itsellä taisi tulan nyt kyllä "yleisperunaa".)
loraus oliiviöljyä
iso nokare voita
3 dl vasikanlientä
suolaa myllystä

Kuori ja siivuta perunat. Suolaa siivut erillisessä kulhossa kunnolla sekoittaen.
Freesaa siivut valurautapannussa voi-öljyseoksessa ja lopuksi laske lämpöä hieman. Kaada sekaan vasikanliemi ja anna porista levyllä kannen alla noin 30 min. Ota kansi pois ja jatka keittämistä.

Kun hirvipata on valmis uunista poistettavaksi, nosta uuniritilää ylemmäs ja laita pannu uuniin vielä paistumaan myös päältä. Anna lopuksi vetäytyä ja leikkaa sopivia paloja ruokasi lisukkeeksi.

(Näin kun ruoka on jo nautittu ja hyväksi havaittu, on pakko myöntää ettei perunapaistos ollut leikattavissa niin kuin kuvittelin. Maku oli loistava ja ulkonäkö kaunis, mutta kyllä se jotain sideainetta ilmeisesti kaipaisi, että siitä leikattavaa saisi. Tai sitten yö kylmässä)

Tälle nautimme makoisan viinin; Rovelotti Ghemme 2003, josta arvio toisaalla; dionysosviiniblogi.blogspot.com  Aivan loistava vainta tälle sapuskalle!

Arancini, tomaattikastiketta ja salaattia

Sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo. Tässä tapauksessa nuo kolme kertaa tämän ruokalajin osalta olivat Rooman lentoasemalla nautittu lounas, TV:stä nähty annoksen kokkaus ja nyt viho viimeisenä Maku-lehdestä luettu resepti. Pakkohan sitä oli tehdä.

Täytyy myöntää, että TV-esityksen jälkeen olin vielä hieman epävarma, josko käsissäni saisin kyseiset herkut syntymään, mutta lehteen painettu ohje sai viimeisenkin epäilyksen häipymään ja päätin edes yrittää ja hyvinhän siinä kävi.

Itse ruokahan on peräisin Sisiliasta ja maustetaan siellä melkoisen tuliseksi. Nimi itsessään tarkoittaa appelsiinia ja liittynee osittain muotoon, osittain väriin. Päätin itse kokeilla keskivahvaa varianttia, joka osoittautui varsin kevyeksi. Kukin tekee makunsa mukaan. Tässä olisi kasassa nyt kolmen reseptin synteesi sovellettuna kahden hengen talouteen. Myönnettäköön, että yksi pallero jäi vielä syömättä, mutta päätyy kylä oikeaan osoitteeseen.

Arrancini kahdelle:

2 dl risottoriisiä
4 dl vettä
1 rkl kasvisfondia

Keitä riisi kasvisliemessä

Lisäykset:

aimo nokare voita
1 dl parmesaaniraastetta
ripaus kurkumaa
suolaa ja pippuria
1 munankeltuainen

Kun riisi on kypsää. lisää voi, raastettu parmesaani, kurkuma, suola ja pippuri. Sekoita hyvin ja anna jäähtyä. Lisää lopuksi munankeltuainen. Sekoita ja anna makujen tasaantua.

Täyte:

6 kirsikkatomaattia, lohkottuna 4 osaan ja siemenet poistettuina
1 kpl tuore mozzarella kuutioituna
4 siivua parmakinkkua silputtuna
12 basilkanlehteä

Tomaattikastike:

Melko perinteinen tomaattikastike on tässä poikaa. Vahvuuden päätät itse chilin määrää säätelemällä. Tässä ohjeessa mennään hyvin kevyellä.

1 silputtu sipuli
2 valkosipulinkynttä
ripaus chiliä
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyreetä
1 prk tomaattimurskaa
1 tl kuivattua oreganoa
1 rkl kasvisfondia
1 tl sokeria

Freesaa sipulit öljyssä
Lisää chili ja tomaattipyree
sekoittele hetki ja lisää sitten tomaattimurska, huuhtele purkki vielä noin 2 dl:lla vettä
lisää fondi ja sokeri ja anna kiehua hiljalleen, aina välillä sekoittaen noin tunti. Lisää lpuksi oregano.

Valmistus: lorauta 1,5 litraa rypsi-/friteerausöljyä kattilaan hiljalleen lämpenemään.

Muotoile riisistä hyvin kostutetulle kämmenelle riisistä kuppimainen kerros, johon lisäät täytteet. 1/6 per kourallinen. Peitä riisillä ja kostutahyvin myös toinen käsi. Pyörittele kauniit pallot lautasille odottelemaan. Kun kaikki 6 palloa ovat valmiit, laita jääkaappiin odotteleman.

Kun ruokailuhetki lähenee, tee salaatti, nosta öljykattilan lämpö maksimiin ja kippaa parille syvälle lautaselle panerointiaineet; toiselle pari kananmunaa (sekoita haarukalla) ja toiselle kasa korpujauhoja. Kun öljy alkaa olla mukavan paistolämpöistä, pyörittele riisipallero ensin kananmunaseoksessa, sitten korppujauhoissa ja kiepsauta öljyyn. 4 kpl kerrallaan on ihan hyvä määrä. Anna kiehua kauniin ruskeiksi ja nosta käsipaperille valumaan.

Tarjoile tomaattikastikkeen ja salaatin kera.

Poronpaisti uunissa, peruna-palsternakkapyree, kermainen punaviinikastike ja haudutetut ruusukaalit

Syömme todella usein itsenäisyyspäivänä poroa. Se jotenkin vain kuuluu perisuomalaisiin ruokiin herkullisuudessaan. Tavoistani poiketen, ostin tällä kertaa fileen sijasta paistin. Tuote oli Polarican valmistama ja verkkoon kasattu. Todella ikävänä yksityiskohtana mainittakoon, että verkon kumpikin pää oli auki, eli siitä vain puuvilalanka esiin ja solmimaan. Eihän se vaikeaa ole, mutta todella ärsyttävää, että heti pitää ruveta perushommiin itse.

Paisti sai pintaansa reilusti riistamaustetta ja kunnon paistopinnan valurautapadan sulassa voissa. Lisäsin pataan 2 dl vettä ja lihalämpömittarin. Ikävä kyllä, talon kummatkin digitaaliset mittarit ovat rikki, joten jää nähtäväksi miten tuon analogisen kanssa pärjätään. Tällä kertaa meni pari astetta yli, mutta maku oli aivan loistava.

Kun sisälämpö on korkeintaan 60 astetta, otan paistin folion syleilyyn, lisään nesteen kastikkeen sekaan ja siitä se sitten lähtee.

Lihalle:

1,8 kg poron paistia
riistamaustetta
vettä
voita

Mausta kauttaaltaan. Ruskista padassa, varusta lihalämpömittarilla ja anna kypsyä padassa kannen alla, kunnes sisälämpö on 60 astetta. Kääri folioon 30 minuutiksi. Poista verkko ja siivuta paisti.

Peruna-palsternakkasose:

3 suurta rosamundaa
2 suurta palsternakkaa
2 valkosipulinkynttä
suolaa
vettä

Kuori, paloittele, lisää vesi ja anna kiehua kypsäksi niukassa vedessä. Kaada vesi pois, lisää aimo annos voita ja meitoa ja vispaa perinteinen muusi. Tarkista maku ja tee tarvittavat korjausliikkeet.

Kastike:

1 prk Demi glace-kastikepohjaa
2 dl punaviiniä
1,5 dl kermaa
2 rkl mustaherukkahyytelöä
paistin lientä
suolaa ja pippuria myllystä

Tarkista maku ja tee tarvittavat korjaukset.

Ruusukaalit:

Leikkaa kannat ja poista ylimääräiset lehdet. Laita likoamaan kylmään veteen.Valuta ja laitan kattilan pohjalle hieman voita, vettä ja suolaa. Hauduta miedolla lämöllä, kunnes ruusukaalit ovat napakoita, juuri ja juuri kypsiä. Kotvanen liikaa, niin ovat sitten jo pilalla.

Kun kaikki ovat kypsenneet: Sekoita muusi, tsekkaa soosi ja siivuta poronpaisti, Kokoa annos ja nauti mieleisesi punaviinin kera. Tällä kertaa itsellä Revelotti Ghemme 2003.

Paistettua poron sisäfilettä, hasselbackan perunaa, puolukkaista punaviinikastiketta ja violettia ruusukaalia

Tuli vahingossa ostettua pienet poron sisäfileet vaimolleni ja itselleni. Löysin samalla reissulla myös violettia ruusukaalia, jota tietenkin pitää testata. Poron kanssa puolukka on ihan must ja se esiintyy tässä kahdella tavalla. Poron sisäfile on kutakuinkin saman kokoinen kuin karitsan, reilut 100 g per kipale. Se riittää kuitenkin hienosti, kun syö alkupalaksi esimerkiksi viherpippuripateeta, kuten me teimme.

Tähän ateriointiin kahdelle tarvittiin:

2 kpl poron sisäfilettä (kalvoineen 115 g/kpl, ilman kalvoja noin 100 g)
2 kiinteää perunaa kuorittuna ja hasselbackan leikkauksella leikattuna
2 dl demiglace-kastikepohjaa
reilu loraus punaviiniä
loraus riistafondia
2 dl kokonaista pakastepuolukkaa
12 kpl violettia ruusukaalia


Demiglace kattilaan jaa viini kyytiin. Pari tuntia kokoonkeittoa ei redusointia ja sitten pieni huili.

Sillä aikaa, kun kastike kiehuu, kuori perunat, tasaa yksi pinta niin, että ne pysyvät hyvin pystyssä. Leikkaa hasselbackan tyyliin ja liota hetki kylmässä vedessä huljutellen, että tärkkelystä saisi pois siivujen välistä. Kuivaa perunat ja lorauta oliiviöljyä uuniastian pohjalle ja sitten pottujen päälle. Myllystä vielä suolaa päälle ja uuniin 175 asteeseen. Perunoita voi myös valella öljyllä tai voilla paistumisen aikana, jos ehtii.

Pese ruusukaalit ja laita höyrysiivilään ja alle kattilaan vettä. Taasen päälle suolaa myllystä ja höyrytystä noin 15 min. tai kunnes ovatten kypsiä.

Paseeraa siivilän läpi kastikkeeseen puolet puolukoista. Lorauta mukaan riistafondi ja pyöristä maku pienellä määrällä sokeria. Maista ja mausta...

Sokeroi puolet puolukoista ja laita esille annosta varten.

Poronfileisiin riistamaustetta ja pannuun reilusti voita. Todella nopea paisto ja lyhyt vetäytyminen ja sitten vain annokset kasaan. Kaada paistoliemi vielä kastikkeen sekaan.

Kyytipojaksi valikoitui tällä kertaa australialainen Grady Reserve Shiraz Australiasta, vuodelta 2010. Viinistä ja sen yhdistämisestä tähän annokseen enemmän blogissa: dionysosviiniblogi.blogspot.com

Punaviinissä haudutettua possunposkea, homejuusto-rosmariiniperunat

Herkullista ruokaa, joka maistuu aina, kun on aikaa hauduttaa ruokaa uunissa vähintään kolme tuntia. Nyt on kyllä pakko kehua, että on muuten paras possuateria, minkä olen koskaan syönyt! Ja niitä on ihan muutama ehtinyt kertyä. Tässä se kuuluisa piste i:n päällä oli haudutusliemen chilipalko. Kokonaisena sekaan heitetty chili antoi juuri sen hennon, mutta ratkaisevan särmän, joka helposti jää uupumaan, kun pitkään haudutetun ruoan maut alkavat tasaantua ja tavallaan myös miedontua. Tämä oli täysi kymppi.

Possussahan paras liha on poskissa ja toiseksi paras potkissa. Muut, niin sanotut arvo-osat, ovat vain laiskan kokkaajan keksintöä. Olen muutaman herkullisen potka-ateria syönyt Saksassa ja jokusen myös itse valmistanut, mutta niitä ei tähän voi verrata. Nyt on omakehu paikallaan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Tällä kertaa annokseen käytettiin:

6 kpl possun poskia
2 banaanisalottisipulia
6 valkosipulin kynttä
1 kuivattu chilipalko siemenineen
1/2 ploa punaviiniä
loraus riistafondia
1 oksa tuoretta rosmariinia
1 oksa tuoretta timjamia
loraus oliiviöljyä
nokare voita
suolaa ja pippuria myllystä
vettä

Suolaa ja pippuroi posket molemmin puolin. Lorauta pataan oliiviöljy ja voi. Kun voi on hiljentynyt, ruskista poskenpalat molemmin puolin, lisää sipulit ja valkosipulin kynnet ja yrtit. Kiepauta hetki. Lisää punaviini, sekoita hieman, lisää loraus fondia ja vettä niin, että kaikki peittyy.

Padan kansi päälle ja uuniin 150 asteeseen noin 3 tunniksi.

Homejuusto-rosmariiniperunat

muutama peruna kuorittuna ja kuutioituna
1 rosmariinin oksa
loraus kermaa
ylikypsää valkohomejuustoa (brie, camnbert yms). Itselläni sattui olemaan jääkaapissa puolikas Rocchetta jäljellä ja se oli vielä hyvässä kunnossa, vaikkakin jo erittäin valuvaa.

Sekoita uunin kestävässä astiassa kuutioidut perunat, riivityt rosmariinin lehdet, juusto ja kerma. Laita padan kaveriksi uuniin viimeiseksi tunniksi. Jos pinta ei ruskistu tarpeeksi, nosta pata pois, ja uuniritilä hieman ylemmäs ja perunat saavat hetkessä kauniin värin. Ota hetkeksi vetäytymään, tarkista maut ja tarjoile poskien kaverina, haluamiesi lisukkeiden kera. Haudutuslientä tietysti mukaan joko sellaisenaan tai siivilöitynä ja kastikkeeksi suurustettuna.

Jos jotain jää seuraavaan päivään, niin älä ihmeessä laita mikroon! Uuninkestävät astiat alumiinifoliolla peitettynä ja uunissa taasen 150 asteessa jääkaappikylmästä noin tunti. Ero mikroateriaan on huikea...

Viinisuositus aterialle vähintään laadukas ripasso!

Hirvipyörykät

Tämänkin sunnuntaipäivällisen pelastajaksi selviytyi ylivoimaisesti taas kauppahalli. Lihatiskiä katsellessa makurin suuhun toivat veden niin hevosen, karitsan, hirven kuin naudankin jauheliha. Oli siellä toki samoista eläimistä arvopalojakin, mutta jotenkin teki mieli ihan perusjauhelihaa ja valintaprosessini päättyi hirveen. Sitä ei kaupunkilaispoika usein kotiinsa saa, ellei satu kuulumaan metsästysharrastajiin. En satu kuulumaan.

Vähärasvainen liha sai vielä täydennykseksi possunkylkeä pancettan muodossa ja resepti alkoi hahmottua harmaassa aivosolukossa.

Jostain erikoisesta syystä kaikki ruoat, joihin yhdistetään nimitasolla "metsästäjä", liittyvät jotenkin sieniin. Metsästäjänleike, metsästäjänleipä etc. Liekö sitten syynä se, että jos passimies ei muuta saalista  saa, niin ainakin sieniä löytyy. Vitsikkäimmät lajitoverini väittävät, että termi "vegetarian" on intiaanien kieltä ja tarkoitaa huonoa metsästäjää. Itse en tuota metsästäjä-sanaa sapuskalle antanut, mutta kruunuksi aterialle kannattaakin tehdä kunnon sienikastike omista suosikkisienistä.

Kantarellit, torvisienet, suppilovahverot tai tuoreet herkkusienet sopivat mahdottoman hienosti tämän herkullisen ruoan seuraan. Sienet, varsinkin herkkusienet, sisältävät runsaasti sitä kuuluisaa viidetta makua, umamia, joka antaa ruoalle aromikkaan ja täyteläisen maun.


500 g jauhettua hirven lihaa
150 g pancettaa tai "Italian pekonia" (löytyi sillä nimellä uutuutena lähimarketistamme)
1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
laadukasta oliiviöljyä
korppujauhoja
1 kananmuna
loraus kermaa
Riistan makua korostavia yrttejä (rosmariinia, jauhettua katajanmarjaa, korianteria, salviaa, timjamia) maun mukaan
suolaa ja pippuria myllystä

Aloita sekoittamalla korppujauhot, mausteet, kananmuna ja kerma kulhossa. Freesaa sipuli ja valkosipuli oliiviöljyssä ja anna jäähtyä hetki. Kippaa samaan kulhoon.

Leikkaa pancetta pienen pieniksi kuutioiksi. Sekoita mauste-sipuli-massaan hirven liha, sekoita hyvin ja kippaa lopuksi sekaan pancettasilppu ja sekoita jälleen kunnon massaksi. Muotoile massasta reilun kokoisia pyöryköitä leivinpaperille uunipellin päälle. Säädä lämpö 200 asteeseen.

Tarjoile perunamuusin ja sienikastikkeen kera. Suolakurkut ja etikkapunajuuret sopivat mainiosti tykö. Sekä muusille että soosille löytyvät ohjeet vanhemmista blogiteksteistä sekä KVG-menetelmällä todella helposti.

Pihvikarjan ulkofilettä, mustatorvisienikastiketta ja patatas bravas

Yksinkertaista ja hyvää.

Alamme olla vaimoni kanssa sitä saapumiserää, jolle kunnon pihvi tarkoittaa laadukasta naudan filettä ja vain 100 g per nuppi. Se riittää vallan mainiosti, koska aina tulee laitettua kuitenkin jotain pientä alkuun ja loppuun. Tällä tavoin eivät muutoin kestä hennot sääret.

Niinpä tälläkin kertaa sai yksi 200 g Hereford-ulkofilepihvi taipua kivasti kahdelle pääruokana. Olimmehan juuri syöneet nuo mainiot viikunat alkuruoaksi ja jälkkärinä odottelee vielä kolme erilaista paistosta maistoaan.

Mustat torvisienet on bongattu torilta, koska omaa kunnon sienipaikkaa näille ei ole löytynyt.

Tässä siis ohje kahdelle:

300 g mustia torvisieniä
200 g naudan ulkofilettä
2 dl kermaa
Extra vergine-oliviöljyä
kouralinen paistinperunoita (tällä kertaa oikaisin Lidlin Patatas Bravas-pakasteilla)
1/2 sipuli
suolaa ja pippuria myllystä

Aloita sienillä (tai siis ottamalla liha huoneenlämpöön ensin). Silppua puolikas sipuli kattilaan ja kipaa sekaan sienet ja loraus oliiviöljyä. Kun koko komeus alkaa sihahdella, kaada päälle kerma, laske lämpöä ja anna hautua - välillä sekoittaen - tunnin verran. Mausta suolalla ja pippurilla.

Sillä aikaa kun sienet valmistautuvat kliimaksiinsa, hoitele valitsemansa perunat lämpöön. Tähän käy ihan minkälainen pottu tahansa ja välttämättä sitä ei tarvita lainkaan. Päätä itse.

Lopuksi suolaa ja pippuroi lihat. Loraus oliiviöljyä pannuun ja nopea paisto molemmin puolin. Sitten vielä folioon hautumaan noin 10-15 minuutiksi. Ja ei kun ääntä kohti, kapeisiin kasvoihin. Lienee lähes tarpeetonta mainita, että esimerkiksi kunnon Ripasso on tähän aivan täydelinen kumppani.

Possunluut (Spare ribs) grillissä ja kukka- & parsakaalisalaatti vuohenjuusto-sitruunakastikkeelta

Kaupasta tarttui mukaan paketti koknaisia spare ribsejä. Siis yhden possun molemmat, täydet kylkiluurivistöt. Kokonaista 2,3 kg! onneksi syöjiä on tällä kertaa 4 kpl. Paloittelin kyljet jokaisen luun välistä yksittäisiksi luiksi ja niihin jäi jopa hieman lihaa vielä kiinni. Turhan paljon rasvaa niihin oli kyllä piilotettu rivistöjen sisäpinnoille, mikä ei kyllä näkynyt pakkauksesta ulospäin. Siksi en häveliäisyyssyistä viitsi julkistaa valmistajan nimeä.

Tällä kertaa, silkkaa laiskuuttani, käytin valmista marinadikastiketta luille, kun kippasin ne uunipellille esikypsymään 200-asteiseen uuniin. Noin 45 minuutin jälkeen ne ovat valmiit siirtymään grilliin. Joko hiili- tai kaasusellaiseen. Grillauksen aikana vielä valellaan saman merkin BBQ-soosilla, niin taataan harmoninen lopputulos eikä mitään makujen sekamelskaa. Tältä näyttää uunin jälkeinen väliaikatulos:

Itse keitetty kolasoosi oli kyllä todella hyvää, mutta olin nyt niin laiskalla tuulella, etten vaivautunut sellaista taas keittämään.

Tunnustan, että salaatti-idea on varastettu Nieminen-Sukula-ystävysten Vege-keittokirjasta. Versioin sitä sen verran että otin mukaan myös parsakaalin ja korvasin maidon creme fraichella kastikkeessa. Lisäsin myös suutuntaman ilostuttamiseksi hieman paahdettua sipulia sekaan. Happoa oli tällä kertaa hieman liikaa, joten sitä suosittelen pehmentämään esimerkiksi hunajalla.

2,3 kg possun ribsejä
2 dl marinointikastiketta

Leikkaa luut irti toisistaan ja sivele ne marinadilla ja laita uuniin kypsymään 200 asteeseen noin 45 minuutiksi.

Tee salaatti:

Leikkaa parsa- ja kukkakaalit pieniksi nupuiksi ja paahda oliiviöljytilkan kera paistinpannussa rapeiksi. Revi saaatti pieniksi ja kippaa kaikki kulhoon. Sekoita keskenään 150 g tuoretta vuohenjuustoa ja yhden sitruunan mehu. Sekoita ja laimenna tarvittaessa creme fraichella ja makeuta tarvittaessa esimerkiksi hunajalla. Kiepsauta kaikki kulhossa ja kippaa tarjoilulautaselle. Ripauta päälle vielä paahdettua sipulia.

Grillaa luut grillissä ja sivele BBQ-graseerauskastikkeella. Nauti!

Täydellisen läskisoosin jäljillä

Nyt ei ole kuvaa esittää. Ensinnäkin siksi, että ruoka hotkaistiin nälkäisiin suihin heti, kun se valmistui, toiseksi annoshan ei ole järin valokuvauksellinen ilman erityistoimenpiteitä. Sitäkin maukkaampi tosin.

Olen tässä vuosien saatossa kehittänyt käristysmenetelmää, jolla sian kylkisiivuista saisi mahdollisimman rapeita ja hyvin paistuneita, mutta samalla kuitenkin edes jonkin verran vähärasvaisempia.

Tämän ohjeen kanssa olen omasta mielestäni saanut parhaan lopputuloksen. Toistaiseksi...

Tarveaineet 3 - 4 annokseen:

4 - 500g sian kylkisiivuja, mahdollisimman ohuita
1 - 2 isoa keltasipulia
pari valkosipulin kynttä
1-2 rkl vehnäjauhoa
kiehuvaa vettä
voita
suolaa ja pippuria myllystä

Perunamuusia, haluamaasi sorttia. Itse tehtyä, Oolannin pakastehiutaleista saa lähes yhtä hyvää! Jos pussimuusista tykkäät, niin käytä sitten sitä. Siihen en itse suostu. Pottumuusin teko esimerkiksi isoista Rosamunda-perunoista on lasten leikkiä ja käy nopeasti. Pari valkosipulin kynttä keitinveteen suolan lisäksi, niin vain voi, suola ja maito vatkataan sekaan.

Suolakurkkua ja etikkapunajuurta. Kenties kylmä olut kyytipojaksi. Ei muuta.

Sitten sen sianlihan kimppuun. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja ota esille se syvempi uunipelti ja leivinpaperiarkki sille. Leikkaa kylkisiivut nipussa kolmeen yhtä pitkään pätkään ja ala asetella niitä yksitellen leivinpaperille. Varaudu siihen, että ainakin pari pellillistä tulee menemään uunin syövereihin.

Kun uunipelti on täynnä viipaleita, laita pelti uuniin keskitasolle ja anna paahtua noin 15 minuuttia. Vähän ne läskit siellä ritisevät ja roiskivat, mutta saavathan kauniin värin ja luovuttavat huomattavan määrän rasvastaan vapauteen. Kun kantti ei riitä enää enempään ruskistukseen, nosta pelti pois uunista, laita se yksi kulma alaspäin vinoon, nostele alimmat läskit pois sieltä alakulmasta ja anna rasvan rauhassa valua kulmaan. Kauho rasvastaan luopuneet ja kauniin ruskeat kylkisiivun pätkät kattilan tai padan pohjalle. Toista koko proseduuri, kunnes kaikki lihat ovat valmiit.

Kuori ja kuutioi sipulit ja kippaa ne ja valkosipuli lihojen sekaan. Ota voipaketista kimpale voita ja tipauta sekin kattilaan. Nosta kattila levylle ja kunnon lämpöä alle. Sipuli kuulottuu ja kylkipalat saava vielä hieman väriä. Taaskin kun et enää malta käristää, pudota lämpöä, ripoittele päälle vehnäjauhot, sekoita hyvin ja anna ruskistua hetki. Lorauttele päälle kiehuvaa vettä pieninä annoksina, koko ajan sekoittaen niin, että kaikki irtoaa kattilan tai padan pohjasta. Lisää myllystä suola ja pippuri ja anna hautua. Jos mahdollista, tee tämä hyvissä ajoin ja ota välillä lämpö pois ja anna makujen tasaantua.

Kun ruokailijat, muusi ja kaikki muu on valmista, lämmitä soosi vielä kerran, tarkista maku ja tarjoile muusin ja tillbehöörien kera. Tässä sitä suomalaista kotiruokaa parhaimmillaan.

Eipä siitä niin vähärasvaista taitanut tulla, mutta tulipahan sian ihra korvattua lehmänmaidosta jalostetulla voilla. Kermaa ei tämä ruoka tarvitse laisinkaan.

Tuliset lihapyörykät, falafel-pyörykät ja sieni-kukkakaalicurry

Tästä sapuskasta saa todella simppelisti kasvisruoan, kun jättää lihapyörykät pois. Vegaanista en onnistu saamaa falafeleistä millään, sillä yksi kananmuna on minun pelastukseni massan koossapysymiseen. Soijaproteiini tms. voisi toimia, mutta niistä ei itselläni ole riittävää kokemusta.

Chiliset lihapyörykät:

n. 300 g naudan jauhelihaa
1/2 punainen chilipalko ilman siemeniä, hienoksi silputtuna
5 cm purjoa hienoksi silputtuna ja pannulla kevyesti öljyssä pehmennettynä
2 valkosipulinkynttä
suolaa ja mustapippuria
1 kananmuna
korppujauhoa
kermaa

Tee mauste-emulsio valkosipulista, kananmunasta, korppujauhosta, mausteista ja kermasta. Anna turvota. Sekoita sekaan jauheliha ja laita vahvaan muovipussiina odottamaan jääkaappiin. Kun oikea hetki lähenee, leikkaa pussista kulma pois ja purista uunipellin päälle laitetulle leivinpaperille pyörykät ja paista noin 200-asteisessa uunissa noin 20 min. Jos haluat, voit pyöristää kulmat vielä käsissä pyörittelemällä.

Falafelpyörykät:

1 prk (265 g) kikherneitä
1 rkl tahinia
2 valkosipulinkynttä
2 tl juustokuminaa
2 tl korianteria
suolaa ja mustapippuria
1/2 punainen chilipalko
korppujauhoa
1 kananmuna
5 cm purjoa silputtuna
oliiviöljyä

Sekoita mixerissä mausteet, tahini, purjo, valkosipuli ja chili. Valuta kikherneet ja lisää ne ja sekoita jälleen. Lisää kananmuna ja korppujauhot ja loraus oliiviöljyä ja aja mikserissä tahnaksi. Laita kylmään odottamaan. Niinikään muovipussiin. Kun oikea hetki lähenee, leikkaa pussista kulma pois ja purista uunipellin päälle laitetulle leivinpaperille pyörykät ja paista noin 200-asteisessa uunissa noin 15 min. Jos haluat, voit pyöristää kulmat vielä käsissä pyörittelemällä. Hieman haastavampaa kuin lihapyöryköillä.

Herkkusieni-Kukkakaalicurry:

1 pieni kukkakaali
5-6 tuoretta herkkusientä
3 rkl curryjauhetta tai currytahnaa
1/2 purjo
1 valkosipulinkynsi
1 prk kookosmaitoa tai 1,5 - 2 dl kermaa
oliiviöljyä tai voita

Irroita kukkakaalista kauniin kokoiset nuput. Pilko purjo ja valkosipuli. Lohko muutama tuore herkkusieni. Laita sienet pannulle ja lisää loraus vettä, jotta saat nesteet ulos sienistä. Kun tämä on tapahtunut, lisää öljy, sipulit ja kukkakaalit sekä curry. Anna feeraantua hetki ja lisää kookosmaito tai kerna. Keitä, kunnes kukkakaali on al dente ja lisää suolaa ja pippuria ja tarkista maku. Tarjoile pyöryköiden kera.

Olutpaisti

Elämäni ensimmäinen olutpaisti. Minulla on lohduttoman pinttynyt tapa tehdä pataruoat aina punaviinin ja tomaatin kera. Nyt kerrankin päätin tehdä toisin. Idea ruoasta syntyi, kun löysin kaupasta kauniin palan naudan kulmapaistia. Siihen verrattuna kengänpohjakin voi olla mureaa, joten haudutettavaa sapuskaahan siitä on tehtävä. Tässä lista ainesosista ja yllättävänkin tarkka ohje. Lopputulos tosin selviää vasta illalla.

700 g pihvikarjan kulmapaistia
300 g tuoreita keittojuureksia
3 suurta tuoretta herkkusientä
2 keltasipulia
5 valkosipulin kynttä
2 laakerinlehteä
7 maustepippuria
1 rkl häränfondia
oliiviöljyä
voita
suolaa ja pippuria myllystä
ranskalaista rakuunaa (kuivattuna)
rosmariinia (kuivattuna)
1/2 litraa Prykmestarin Schwartz-olutta (Uudenkaupungin Vakkasuomen Panimon tuote)
(Yrtit ovat oman yrttitarhan satoa, enkä tiedä edes saako kaupasta ranskalaista rakuunaa, mutta hyvää se on)

Kuutioi liha ja sekoita kuutiot oliiviöljyn, suolan ja pippurin kanssa kulhossa. Laita huilaamaan.

Kuutioi juurekset ja sipulit. Murskaa valkosipulin kynnet ja lohko herkkikset.

Ota kunnon valurautapata ja kippaa siihen kunnon kokkare voita. Kun voi on saanut kauniin värin ja sen kuohunta on hiljennyt, ruskista lihakuutiot parissa - kolmessa erässä täydellä lämmöllä ja lisää sen jälkeen kuutioimasi juurekset, sipulit ja valkosipuli sekä lohkoiksi paloitellut sienet. Sekoittele hetki.

Lisää sekaan laakerinlehdet ja maustepippurit sekä loraus fondia. Sekoita taasen ja lisää lopuksi pullollinen olutta. Anna kiehahtaa ja laita uunin alimmalle tasolle vähintään kahdeksi tunniksi 150 asteeseen hautumaan. Jos nestettä haihtuu liikaa, lisää olutta.

Kun homma alkaa olla puikoissa, lisää sekaan kuohukermaa ja loraus soijaa. Anna hautua hetki. Suurusta lopuksi kerman ja Majzenan seoksella ja kauho lautaselle.

Tarjoile pottumuusin ja mieleistesi lisukkeiden kera.

Pariloitu tartarpihvi, bearnaisekastike

On mukava lisä saada tartarpihviin vähän parilan makua. Tähän annokseen liittyy omalta kohdaltani nostalgiaa 80-luvulta, jolloin olin Tukholmassa töissä ja tämä kuului lähes joka perjantain lähikuppilan vakiolounaisiin. Edellinen versio löytyy blogistani vuodelta 2014, mutta se oli hieman erilainen, mutta tämä löpinä saman kaltaista.

Tartarpihvin liepeillä on monta koulukuntaa. Toisille vain pelkkä raaka liha pitää olla pihvissä ja kaikki muut erikseen. Itse tykkään kovasti siitäkin. Toinen ääripää sekoittaa lihaan sipulin, kapriksen (tai suolakurkun) ja jopa punajuuren ja jättää ainoastaan raán keltuaisen erilleen. Joissain keittokirjoistaan Antti Vahtera ja Visa Nurmi julkaisivat muistaakseni kolme erilaista versiota.

Teen taas tässäkin tapauksessa jotain siltä väliltä ja lite till. Jauhan lihan kertaalleen lihamyllyllä suolakurkun ja sipulin kanssa ja keltuaisen säästän bearnaisekastikkeeseen. Alusta asti tehdyt ranskalaiset olisivat paras kumppani, mutta taidan tyytyä pakkasesta löytyviin. Tässä tapauksessa jopa perunapalloihin, koska niitäkin näyttää sieltä löytyvän. Kaprista en nyt käytä lainkaan, vaan liotan tykötarpeeksi itse poimittuja suolasieniä!

Tarveaineet pihveihin:

350 g naudan ulkofilettä, kohtuudella putsattuna
1,5 iso suolakurkku (tällä kertaa Felix)
1 iso keltasipuli
suolaa ja pippuria
loraus oliiviöljyä

Bearnaise:

4 keltuaista (säästä valkuaiset ja tee vaikka marenkia!)
130 g sulatettua voita (ei oikeasti tarvitse olla enempää!)
rakuunaa (itsellä sattui olemaan kotipuutarhan kuivattua vielä jäljellä)
pieni salottisipuli/keltasipuli
3 rkl = isompi loraus valkoviinietikkaa
rouhittua valkopippuria
loraus = 1 rlk vettä

200 g suolasieniä (rouskuja), liotettuna ja hienonnettuna, jos on ja jos tykkäät.

Säilöttyjä punajuuria, jos on ja jos tykkäät.

Ranskanperunoita tai palloja (-kuorukoita) tai vaihtoehtoisesti skoonenperunoita, hasselbackaa tai vaikka muusia. Ei ole oikeaa tai väärää. Tee valintasi ja ajoita niiden valmistus muun tekemisen mukaisesti. Jos päätät syödä pihvin ihan raakana, niin sitten ei ole syönti muusta kuin kastikkeesta ja perunoista kiinni. Muista että tämä kastike on vaikea lämmittää uudelleen ja pitäisi syödä heti!

Ota sienet likoamaan runsaaseen, kylmään veteen. Puristele välillä suolat pois ja vaihda vettä ahkerasti. Muista maistaa, että saat mieleisesi suolatason. Silppua sienet ja laita pieneen kulhoon.

Putsaa lehmän liha ja kuutioi se. Kuori sipuli ja leikkaa lohkoiksi. Halkaise suolakurkut pituussunnassa ja valuta.

Jauha pihvin ainekset lihamyllyssä ja kokoa pihveiksi. Laita odottamaan. Päätä koska syödään! Laita sen mukaan asiat tapahtumaan.

Kastike:

Sulata voi ja laita sivuun. Erottele keltuaiset valkuaisista. Silppua sipuli pieneksi ja laita kattilaan viinietikan valkopippurin ja vesitilkan kanssa hautumaan, kunnes noin kolmannes on jäljellä. Haaudekattila on paras, vesihaudekin on hyvä, mutta kokenut keittäjä selviää kyllä ihan peruskattilallakin. Lisää keltuaiset ja kypsennä niitä koko ajan sekoittaen, kunnes ne alkavat olla kauniin kiinteää vaahtoa. Ota kattila pois liedeltä ja lisää voisula koko ajan sekoittaen, kunnes sinulla on kaunis ja kiinteähkö kastike. Mausta rakuunalla ja tarkista suola. Laita sivuun ja pidä lämpimänä.

Samalla on tietysti jo parilapannulla kiepsautettu pihvit nopeasti molemmin puolin, perunat valmiit, eikä muuta kuin annosta kasaamaan. Sitten vain hyvän punaviini kera ääntä kohti! Tänään tällaista:

Moussaka, reilusti lihaisampi ja ehkä hieman autenttisempi

Olen kovasti tykästynyt munakoisoon ja sen monikäyttöisyyteen ruoanlaitossa. Tällä kertaa tuli tehtyä vähän lihaisampi versio, kun sattui käsiin sopivan paljon jauhelihaa. Alla ohje taas vähän "korvakuulolla kätilöksi"-periaatteella.

2 munakoisoa
5 jauhoista perunaa (Rosamunda tms)

Lihakastike:

1 iso sipuli
3 valkosipulin kynttä
800 g jauhelihaa
500 g tomaattimurskaa
2 dl punaviiniä
kuivattuja yrttejä (timjamia, meiramia, salviaa ja rakuunaa)
suolaa ja pippuria
2 tl cayennepippuria
muskottia
ripaus sokeria
oliiviöljyä
2 rkl vasikanfondia

Valkokastike:

50 g voita
5 rkl vehnäjauhoa
4,5 dl maitoa
3 munaa
suolaa, mustapippuria myllystä ja muskottia

Mozzarellaraastetta

Aloita valmistelemalla lihakastike, koska se saa mielellään kiehua miedolla lämmöllä useampia tunteja. Kuutioi sipuli ja hakkaa valkosipulit. Freesaa kaikki kuumassaöljyssä hetken ja lisää lihat, sekoita ja anna lihan ruskistua. Lisää fondi, punaviini ja tomaattimurska. Sekaan yrtit ja muut mausteet ja mietoa lämpöä ihan vaikka 5 tuntia. Lisää ripaus sokeria taittamaan hapot ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria.


Kun kastike on muutaman tunnin hautunut, aloita kasvisten käsittely itkettämällä munakoisot. Pese ne, poista kanta ja kärki ja siivuta paksuiksi kiekoiksi ja levitä leivinpaperille. Myllystä suolaa päälle ja anna suolan vetää siivuista nesteet pois. Välimerellisen ohjeen mukaan jokainen kiekko pitäisi paistaa runsaassa oliiviöljyssä, mutta itse en pidä tätä välttämättömänä. Monet sanovat lisäksi, että pieniä munakoisoja ei tarvitse itkettää, mutta teen sen aina varmuuden vuoksi, sillä se poistaa mahdollisen kitkeryyden. Paina käsipaperilla tai pyyhkeellä lopuksi nesteet kiekoista pois. Kuori sillä aikaa perunat ja siivuta ne ja laita odottamaan.

Tee valkokastike voista, jauhoista ja maidosta. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää sekaan kananmunat. Sekoita hyvin.

Lado kerroksittain munakoisot, päälle lihakastiketta, kerros perunoita ja taas lihakastiketta, kerros munakoisoja ja lopuksi päälle valkokastike ja vielä sen päälle juustoraaste. Paista uunissa noin tunti 175 asteessa ja anna vetäytyä vielä toinen tunti. Nauti hyvän salaatin ja punaviinin kera!

Makaronilaatikko uunipellillä - tuunattuna chilillä, valkosipulilla ja ketsupilla

Jo uudeksi avokadopastaksi ristitty resepti on kerännyt runsaasti tykkäyksiä kaikilla somekanavilla.

Itsellä olisi ohje vähän tuunatummasta versiosta, josta ei puutu enää oikeastaan mitään. Ketsuppikin on jo valmiina. Jokainen maustaa tietysti oman mieltymyksensä mukaan, mutta tässä perheemme perinteinen kaikilla mausteilla. Vain hieman ohuempana kuin ennen.

Tällaisella viritelmällä mennään:

4-500g jauhelihaa
400 g sarvimakaronia
2 dl ketsuppia (noin, en koskaan mittaa)
2 kanamunaa
3 dl maitoa
1 rkl chilijauhetta (tai enemmän)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
mozzarellajuustoraastetta runsaasti

Paista jauheliha ja sipulit, suolaa, pippuroi ja lisää chili.
Keitä makaroni pakkauksen ohjeiden mukaan, valuta, lorauta keittokattilan pohjalle oliiviöljyä ja palauta makaronit kattilaan. Pari kiepsautusta, niin sinulla on irtonainen, kypsä makaroni odottamassa seuraavia toimenpiteitä.
Sekoita munamaito. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita ketsuppi jäähtyneisiin makaroneihin, samoin munamaito ja sekoita hyvin.

Ota se syvempi uunipelti ja laita sille leivinpaperi. Kippaa jauhelihasekoitus alimmaksi. Päälle makaronisekoitus ja pientä tasoitusta. Lopuksi runsaasti juustoraastetta päälle. Tässä omani odottaa lämpöön pääsyä vielä.









Jos et halua käyttää leivinpaperia, voit luonnollisestikin voidella uunipellin ja käyttää pelkästään sitä. Saat myös vielä rapeamman pohjan!

Sen jälkeen vahditaan pinnan ruskistumista kauniin väriseksi. Uunista ja uunipellin sijainnista riippuen se voi kestää 30 - 45 min. Tässäkin kukin on oman mielihalunsa vietävissä. Yksi tykkää tummasta paistopinnasta, toiselle se on jo palanutta.

Hetken jäähdytyksen jälkeen loota on leikattavissa vaikka pizzaleikkurilla. Ei kun ääntä kohti  ja kapeisiin kasvoihin.