lauantai 2. syyskuuta 2017

Mustatorvisienirisotto


Paikalliselta kauppatorilta tuli ostettua kerralla hieman enemmän sieniä. Kantarelleja, mustatorvisieniä ja kangasrouskuja. Nyt ovat kaikki säilössä, mutta kolme kourallista mustatorvisieniä piti jättää tätä risottoa varten.

Sapuska on melko tummaa, mutta sitäkin herkullisempaa. Tämä riittää selaisenaan kokonaiseksi ateriaksi tai yhdeksi osaksi suurempaa ateriakokonaisuutta. Riippuu ihan siitä, mitä haluat. Me söimme lisäksi vielä palan paahdettua lohta risoton jälkeen.

Ainekset kahdelle:

3 dl arborioriisiä
2 salottisipulia
1/2 l kana- tai kasvislientä (fondista voi hyvin tehdä)
2,5 dl kuivaa valkoviiniä
isohko loraus oliiviöljyä
3 kourallista (noin litra) tuoreita mustatorvisieniä
kourallinen raastettua parmesania
iso nokare voita
muutama oksa tuoretta timjamia

Lorauta oliiviöljy kattilaan. Kuori ja silppua sipulit ja kippaa perään. Freesaa hetki ihan rauhassa. Silppua myös sieniä hieman.

Lisää kattilaan risottoriisi ja sekoita jälleen. Nyt olet sitten sidottuna hellan ääreen noin 20 minuutiksi. Ei haittaa, jos olet ottanut myös muut ainesosat esille, raastanut parmesaanin ja veistänyt myös voista pienen lohkon. Jokainen tekee, kuten parhaaksi näkee juuston ja voin määrän suhteen. Ne sisältävät paljon sekä rasvaa että suolaa, joten omantunnon ja makumieltymyksen mukaan.

Yleensä ohjeistetaan risottoa tehdessä aina pitämään lihaliemi lämpimänä, ettei se pysäytä riisin kiehumista. En ole koskaan epäonnistunut kylmästä liemestä ja kylmästä viinistä huolimatta. Pitää vain lisätä hieman vähemmän kerrallaan ja vastaavasti vähän useammin.

Kippaa sekaan sienet ja timjami riivittynä, ennen kuin alat lisätä nesteitä. Itse tykkään aloittaa viinillä, jotta sen maku ehtii tasaantua kunnolla. Sitten vain lievää liikutusta nesteitä lisäten, kunnes riisi on lähes al dente ja litkut loppu. Tässä vaihessa ei ole ihan huono asia testata riisin suutuntuma. Koko komeuden pitäisi vielä voin ja juustonkin jälkeen olla mukavan valuvaa, ei mitään tönkköä puuroa. Maku ei ole pilalla, vaikka se menisi vähän puuroksikin, mutta rakenne ei ole paras mahdollinen.

Näillä mitoilla onnistui aivan oistava risotto. Sienen maku tosin on niin hentoinen, että sieniä olisi voinut olla vieläkin enemmän. Jos kaapista löytyy vaikka kuivattuna samaa sientä, suosittelen lämpimästi niiden murentamista koko komeuden sekaan loppuvaiheessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti